Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206 to 18.4. klo 14-16 HU206 ti 23.4. klo 14-16 HU206 tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206

luentorunko 12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan 14.3. yliopistolaitos autonomian aikana 19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka 21.3. fennomania 26.3. liberalismi / svekomania 4.4. historiankirjoitus autonomian aikana 9.4. kansanrunouden tutkimus 11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen 16.4. teologia 18.4. kansanliikkeiden synty 23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa

oheislukemisto Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207 Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200 Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?

Muuta lukemista Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa. Suomen tieteenhistoria 1 Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)

Suomen valloitus venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808 venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen Turun akatemia alistui tilanteeseen

Porvoon valtiopäivät maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset vuoden 1772 hallitusmuoto yhdistys- ja vakuuskirja (1789) Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta: Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita

Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa Pyhä allianssi (1815): Venäjä, Itävalta, Preussi taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen tilanne Euroopassa yhteiskuntarauhan säilyttäminen 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin keisarin asetukset virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla

Nikolai I:n Suomen politiikka dekabristikapina 1825 Puolan valtiopäivät koolle 1830 → Nikolai I viralta Puolan kuninkaana → Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa Suomesta muodostui oma taloudellinen alue 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860 tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla 1841 puuvillan tuontia helpotettiin

Liikenneyhteyksien kehitys 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856 yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin yhteydet Ruotsiin vähenivät rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862 yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa höyrylaivaliikenne 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun lopulle → Suomi tipahti kehityksestä

Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla tilanne Keski-Euroopassa levoton 1846 Ranskassa vallankumousyritys 1846 Puolassa kapina Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa 1848 Euroopan ”hullu vuosi” vallankumous ´Pariisissa vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla kritisoitiin Venäjän konservatismia → Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848 osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle

Krimin sota 1853-1856 ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys englantilainen laivasto Itämerellä Bomarsundin linnoituksen valtaus Viaporin pommitus elokuussa 1855 Pohjanlahden satamien vahingoittaminen taloudelliset tappiot huomattavat Suomen kauppalaivaston menetykset 60%

Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten aikaa koko valtakunnassa maaorjuus lakkautettiin 1861 Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä edellytti olojen liberalisointia 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille slavofiilia nousuun 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi

Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella 1867-1868 nälkävuodet 8 % väestöstä kuoli kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden muuttoliike elinkeinovapaus 1879 naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu muuttoliikkeen suunnat Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle Pohjanmaalta Amerikkaan

Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka

I sortokausi Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi Suomen erityisasema herätti närkästystä pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen Nikolai II valtaistuimelle 1894 → panslavismin vaikutus voimistui Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi helmikuun manifesti 1899 valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet asevelvollisuuslaki 1901 herätti voimakkaan reaktion Suomessa myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta suuri adressi 1902 kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin

Venäjän-Japanin sota ja suurlakko Venäjä kärsi murskatappion Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli suurlakko → olot vapautuivat Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja Viaporin kapina eduskuntauudistus 1906 yksikamarinen eduskunta yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille

II sortokausi 1909 Frans Albert Seyn kenraali- kuvernööriksi 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä 1912 yhdenvertaisuuslaki herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan

Turun Akatemian organisaatio hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori konsistori lääke- tieteellinen tdk teologinen tdk oikeus- tieteellinen tdk filosofinen tdk

Turun akatemian professorit Teologinen tiedekunta I teologian professori II teologian professori III teologian professori Lääketieteellinen tiedekunta lääketieteen professori anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778) Oikeustieteellinen tiedekunta oikeustieteen professori Filosofinen tiedekunta moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori kaunopuheisuuden professori logiikan ja runouden professori fysiikan ja kasviopin professori matematiikan professori pyhien kielten professori runouden professori (1655-1747) talousopin professori (1747) kemian professori 1755

Humboldtilainen yliopistoihanne Wilhelm von Humboldt (1767-1835) Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön Berliinin yliopistossa 1810 keskeiset periaatteet: tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tulee olla vapaita, autonomisia tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat erottamattomasti yhteen sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa ammatilliseen koulutukseen

Uudet yliopistoaatteet uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium) korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen

Muutokset yliopistossa 1810-luvun alussa 6 professuuria 1 teologiseen 1 oikeustieteelliseen 1 lääketieteelliseen historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri professuureiksi oppihistorian professuuri 9 uutta apulaista määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää stipendejä yliopiston talous osaksi valtionbudjettia

Yliopisto Helsinkiin Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819 strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin tärkeää yliopiston siirto perustui ajatukseen, että yliopisto tuli olla pääkaupungissa Turun palo 4.-5.9.1827 vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset: kirjasto tuhoutui yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha

Uusi aktiivisuus Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura  Mnemosyne kirjallisia vaikutteita romantiikasta 1817 ensimmäiset mielenosoitukset  nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa

Vuoden 1828 statuutit I yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen Venäjän kruununperillinen kansleriksi sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies kiinteä yhteys kirkkoon katkesi opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin erityinen opinto- ja kurikomissio uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin: teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtio- ja kansainoikeus ja kansallistalous lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri uusien virkojen haltijoille rahapalkka

Vuoden 1828 statuutit II tieteiden eriytyminen 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista maanmittaritutkinto oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto 1800-luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maa- ja metsätieteellinen opetus kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui

Vuoden 1828 statuutit III tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo väitökset tutkimukselliselle pohjalle luentokieliksi ruotsi ja venäjä yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin

Opiskelijaradikalismi 1840-luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa skandinavismi 1848 Floran päivän juhla tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi Pacius & Runeberg: Maamme laulu Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kansleri- suurruhtinaalle jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat

Vuoden 1852 statuutit konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin osakunnat lakkautettiin opiskelijoille univormupakko lukion todistus pakolliseksi ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon

Yliopistoon pääsy Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot 1828 erityinen valiokunta koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli 1830-luvulla vaatimuksia kiristettiin  ylioppilastehtaat 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä suullinen koe muissa aineissa erilliset sisäänpääsykokeet 1930-luvulta lähtien

Naiset yliopistoon Maria Tschetschulin Emma Åström 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi vapautus sukupuolesta 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi Maria Tschetschulin Emma Åström

Uushumanismi I Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa antiikki konkreettisesti läsnä Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

Uushumanismi II humanismi uushumanismi antiikin jäljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka

Uushumanismi III 1760-luvulla myssyt valtaan merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista yleellisyystavaroille korkea verot Kustaa III:n aikana (1772-1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa harmittomammat tutkimusaiheet suosioon

Uushumanismi IV Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) Sigfrid Porthan (1741-1798) Matthias Calonius (1737-1817) kielitiede, historia, taidehistoria uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle

Uushumanismi 1800-luvulla poliittinen jako Euroopassa konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi) liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia) aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka uushumanismi: kansalliset korostukset yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa

Helsingin uudelleenrakentaminen Venäjällä empire-uusklassinen tyyli: rapattu tiilirakennus värit: keltainen, vihreä, harmaa pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien pylväspääty ja päätykolmio Helsinki paloi 1808 → uusi asemakaava 1812: Johan Albrekt Ehrenström (1763-1847) keskusta rakennettiin kivestä keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo, kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin keskustaa hallitsee julkiset rakennukset väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus) Senaatintori keskeiseksi paikaksi

Senaatintori symboloi suurruhtinaskuntaa keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti, yliopisto, esivalta (päävartio) muotosymboliikkaa pylväistöissä varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea

Klassisismi kirjallisuudessa Johan Ludvig Runeberg kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet) 1831 Helsingfors Lyceum 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma) Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848) kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää sivistyneistö kansan huoltaja

Valistuksen kritiikki valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa David Hume: uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus Immanuel Kant (1724-1804): saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme → tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista Johann Gottlieb Fichte (1762-1814) emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta maailma on se, mitä aistimme transsendentaalinen idealismi

Romantiikka syntyi Saksassa reaktiona valistukselle romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä

Turun romantiikka Turussa 1810-luvulla opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle kaksi erilaista korostusta: taiteellis-kirjallinen kansallismielinen

Turun romantiikan edustajia K.A. Gottlund A.J. Sjögren A.I. Arwidsson Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh.), Gustaf Renvall Kansallismielinen suuntaus: J.J. Tengström, J.G. Linsén, E.G. Ehrström