Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Muutos 1760-70-luvuilla 1765/66 myssyt enemmistöksi
hyötyajattelu syrjään fysiokratismi tilalle 1772 Kustaa III:n vallankaappaus liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle teoreettinen luonnontiede nousuun
2
Fysiokratismi kehiteltiin Ranskassa 1700-luvun puolivälissä (Francois Quesnay) taloudesta kaikki rajoitukset pois, myös valtiolliset keskeinen varallisuuden lähde maa ja sen tuotteet positiivinen oikeus harmoniassa luonnonoikeuden kanssa
3
Vaikutus Turun akatemiassa
painopiste puutarhanhoidosta maatalouteen teoreettinen luonnontiede ilman hyötynäkökulmaa talousoppi väistyi luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen tieltä käytännön sovellutuksista luonnontieteen perustutkimukseen 1777 kasvitieteen demonstraattorin toimi lääketieteen tarpeita varten
4
Carl Hellenius (von Hellens) (1745-1820)
1778 kasvitieteen demonstraattori 1780 akatemian puutarha hoidettavaksi luennoi luonnonhistoriaa 1792 talousopin professori keskittyi lajikuvauksiin, ei hyötykäyttöön
5
Johan Gadolin ( ) opiskeli Upsalassa Torbern Bergmanin johdolla analyyttinen kemia; orgaaninen kemia 1785 ylimääräinen kemian professori 1789 kemian professori laski aineen ominaislämpöä yritti määrittää absoluuttista nollapistettä kannatti aluksi flogiston-teoriaa, mutta luopui siitä (Carl Wilhelm Scheele, Joseph Priestley, Antoine Lavoisier) analysoi yttriumin gadolinium
6
Anders Lexell ( ) 1771 Pietarin tiedeakatemian jäseneksi astronomian professoriksi ja Leonard Eulerin apulaiseksi 1775 Turun akatemian matematiikan professoriksi; ei koskaan hoitanut virkaa 1783 akateemikoksi Pietariin Eulerin jälkeen Lexellin teoreema 1777 laski Lexellin komeetan radan todisti Uranuksen planeetaksi
7
Uushumanismi I Herculaneum 1713, kaivaukset 1737
Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa antiikki konkreettisesti läsnä Johann Gesner ( ), Göttingenin yliopiston professori antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää
8
Uushumanismi II humanismi uushumanismi antiikin jäljittely
paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka
9
Henrik Gabriel Porthan (1739-1804)
kotoisin Viitasaarelta 5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi 1760 maisteriksi 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi 1777 kaunopuheisuuden professoriksi
10
Porthanin tieteellinen toiminta
kansanrunouden tutkimus De poësi Fennica (1766/68, 1778) ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta historiantutkimus Juustenin piispainkronikka ( ), 56 väitöstä
11
Porthanin metodi ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä
lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen lainasanatutkimus
12
Aurora-seura aikaisemmin Ruotsin valtakunnassa mm. Kuninkaallinen tiedeakatemia ja Upsalan tiedeseura pikkuvihan jälkeen Turussa tiedeakatemian “alaosasto”: Carl Bielke ( ) Aurora-seuran esikuvina Utile dulci ja Apollini sacra Per Jusleen ( ), C.F. Mennander ( ) tarkoitus: suomen kielen, Suomen historian ja vapaiden taiteiden, erityisesti musiikin edistäminen oma lehti
13
luku- ja kirjoitustaito
keskiajalla lähinnä papisto luku- ja kirjoitustaitoista keskitetty hallintojärjestelmä edellytti koulutettuja virkamiehiä lukutaito maallikoille (virkamiehet, kauppiaat) luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen nousun kirkon tavoite opettaa koko kansa lukemaan uskonkappaleiden hallinta Gezeliukset: Yxi lasten paras tawara
14
Kirjat Suomessa keskiajan käsikirjoitetut kirjat kalliita
kirjapainotaito 1450-luvulla kirkon kirjastot 1600-luvulla aatelisilla ja korkeilla virkamiehillä yksityisiä kirjastoja: maallista kirjallisuutta Suomen ensimmäinen kirjapaino Turun akatemiaan 1642 Gezeliuksen kirjapaino 1669: yksinoikeudella suomenkieliset virsikirjat ja katekismukset 1700-luvulla kirjat yleistyivät Rahvaalla vain katekismus ja virsikirja
15
Muita tiedotuskanavia
kuulutukset jumalanpalvelusten jälkeen arkkiveisut uutiskirjeet lentolehtiset ensimmäiset sanomalehdet lukujen vaihteessa Rohrsbach 1597
16
Tidningar Utgifna Af et Sällskap i Åbo
Aurora-seura julkaisijana tammikuusta 1771 lähtien C.G. Gjörwell ( ) lehden toimitusvastuu seuran sihteerillä, Porthanilla 1782 Åbo Tidningar toimittajina: Porthan, Frans Michael Franzén ja Jacob Tengström
17
Suomenkieliset Tieto-Sanomat
Anders Lizelius ( ) ilmestyi vuoden ajan 1776 kohteena suomenkielinen papisto ja valistuneet talonpojat poikkeuksellisesti myös ulkomaan uutisia
19
Suomen talousseura perustettiin 1797 edistämään talouselämää ja erityisesti maataloutta ei samalla tavoin akateeminen kuin Aurora-seura esikuvia: Patriotiska samfundet, The Board of Agriculture valistustoimintaa, kilpailuja, palkintoja oma mallikokoelma
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.