Koordinaatistot (1) Maantieteelliset pallokoordinaatit: leveysaste (N) pisteen P ja maapallon päiväntasaajan välinen kulma pituusaste (8) Lontoon Greenwichin tähtiornin meridiaanin eli pituuspiirin ja pisteen P kautta kulkevan meridiaanin välinen kulma ilmoitetaan asteina, minuutteina ja sekunteina, esim. 65º 20' 35" itäistä pituutta käytetään esim. C14-tulosten koordinaatteina 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Koordinaatistot (2) Gaussin-Krügerin kartio-projektio: pohja suorakulmaiselle koordinaatistolle poikittainen kulmatarkka lieriöprojektio päiväntasaaja kuvastuu lieriön sivuviivana (koordinaatiston y-akseli) lieriö sivuaa maapalloa keskimeridiaania pitkin (x-akseli) mittakaavavirhe kasvaa siirryttäessä kauemmaksi keskimeridiaanista alueiden jako pienempiin projektiokaistoihin 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Suomen kaistajako neljä projektiokaistaa = kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) = peruskoordinaatiston pohja: keskimeridiaanit 21º, 24º, 27º ja 30º itäistä pituutta yhtenäiskoordinaatistossa pohjana yksi kaista, jonka keskimeridiaani 27º itäistä pituutta kansallinen koordinaattijärjestelmä kaistojen kapeuden ansiosta virheet pieniä myös niin reuna-alueilla 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Peruskoordinaatisto x-koordinaatti = etäisyys päiväntasaajasta y-koordinaatti = etäisyys projektiokaistan keskime-ridiaanista lisättynä eri kaistoissa keskimeridiaanin y-koordinaatilla eli 21º = 1500 (km), 24º = 2500 (km), 27º = 3500 (km), 30º = 4500 (km) x-koordinaatti 6 ja y-koordinaatti 5 merkitsevän numeron tarkkuudella Yhtenee yhtenäiskoordinaa-tistoon kolmannella kaistalla (27º) SYDÄNMAA 1134 02, painettu 1978 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Muita koordinaatistojärjestelmiä UTM = Universal Transverse Mercator = WGS84 Gaussin-Krügerin projektioon perustuva suorakulmainen koordinaatisto maapallon pinta on jaettu 60 x 6 asteen levyisiin vyöhykkeisiin (zone), Suomen UTM-kaistat 34, 35 ja 36 ilmaistaan 637524.98 E (easting), 5678983.53 N (northing), Zone 35R Euref89 käytännössä sama käytössä GPS-systeemeissä, joissa kuitenkin automaattinen muuntomahdollisuus Suomen omaan järjestelmään 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Karttalehtijako 2854 kpl peruskarttaa ja 858 kpl topografista karttaa 1:400 000: tunnus 10-13, 18, 20-28, 30-39, 41-49 1:100 000 tunnus nelinumeroinen, esim. 2041-2044 1:20 000: esim. 2041 01-12 1:10 000: A-D, kaistan reunoissa leveämpi ja jakautuu kuuteen lehteen A-F 3514 10 PUDASJÄRVI, painettu 1966 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Korkeuskiintopisteet (1) ilmaisevat maastoon merkityn pisteen absoluuttisen korkeuden merenpinnasta m mpy NN-korkeusjärjestelmä 1930-luvun lopulle: mittauksen perusteessa eli Helsingin Katajanokan vedenkorkeusasteikon nollapisteessä virhe, maankohoamista ei otettu huomioon N43 väliaikainen järjestelmä, lähtökorkeus sama kuin NN-järjestelmässä, vaihtelee paikkakunnittain maankohoamisen vuoksi N60 vuodelta 1963, lähtötaso 30,5138 m Tähtitorninmäen peruskiintopisteen alapuolella eli noin keskimerenpinta Helsingissä 1960-luvun alussa, maankohoaminen otettu huomioon Lapissa väliaikainen LN-järjestelmä noin napapiirin pohjoispuolella, jonka N60 korvasi 1970-luvulla järjestelmä ilmoitettu kartassa ja erot mahdollista laskea Korkeus-järjestelmäkartan ilmoittamien lukujen perusteella (esim. Suomen Kartasto Vihko 112 1984, kartta 11a) 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Korkeuskiintopisteet (2) ª Geodeettisen laitoksen tarkka-vaakituspiste, tarkkuus "1 mm Maanmittaushallituksen perus-vaaituspiste, tarkkuus " 0,02 m (= 1-2 cm) " Hydrologisen toimiston ja voima-yhtiöiden vaaituspisteet, tarkkuus 0,1-0,5 m • maanpinnan korkeusluku valtakunnallisia n. 4500, paikallisia kunnilla ja kaupungeilla ja niiden sijainti ja korkeus selviävät kysymällä mittaustoimistosta, ero N60-järjestelmään selvitettävä Perusvaaituspiste junaradan sillan kupeessa korkeustietoineen 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Pohjoinen napapohjoinen: pohjoisnavan maantieteellisten koordinaattien mukainen suunta karttapohjoinen: karttalehden koordinaatiston pohjoinen eli x-akseli, eroaa napapohjoisesta karttaprojektion virheen takia, yhtenee napapohjoiseen kaistan keskimeridiaanilla neulapohjoinen: kompassin neula asettuu kohti ns. magneettista pohjois-napaa, jonka paikka muuttuu vuosittain neulapohjoisen ja napapohjoisen välinen kulma = eranto = neulaluvunkorjaus (Nek), piiruina karttapohjoisen ja napapohjoisen välinen kulma = napaluvunkorjaus (Nak), piiruina kokonaiskorjaus (Kok) = Nek + Nak (etumerkkeineen!), otetaan huomioon päinvastaisena 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Mittausvälineistö kompassi bussoli eli käsisuuntakehä tai suuntimakompassi prisma vaaituskoje teodoliitti takymetri (total station) latta (mittaseiväs) tai prisma astejärjestelmät mielellään samat eri välineissä! asteesta gooniin: x° ÷ 9,1 = x gon goonista asteeseen: x gon ÷ 10,9 1° = 1,111 111 gon 1 gon = 0,900° 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Koordinaatiston luonti (1) mitattava mahdollisimman tarkasti, virheet kertautuvat muussa mittauksessa paikallistettavissa monenkin vuoden jälkeen eli sidottava pysyviin pisteisiin! yleensä maantieteellinen koordinaatisto eli X kasvaa pohjoiseen ja Y itään usein ilmansuuntien mukaan (X = N-S ja Y = W-E) sidotaan peruskoordinaa-tistoon korkeuskäyriä vastaan muitakin mahdollisuuksia on! datum line = peruslinja (x) datum point = peruspiste base line = y-akseli grid = koordinaatisto 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Koordinaatiston luonti (2) peruslinjan suunta bussolilla, linjakepillä ja mittanauhalla poikittaisakseli prismalla tai mittanauhoin käyttäen hyväksi kolmioita vaaituskoje tai teodoliitti apuna usein hyödyllinen takymetrillä suoraan haluttu paikka puupaalu tai rautaputki perusmerkkinä paalujen suunnat ja suoruus aina tarkistettava! 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV

Kaivausalueen paalutus annetaan koordinaatistolle “nimet” eli joko numeroita tai kirjaimia tai niiden yhdistelmä peruslinjoille tasaluku, esim. x = 5000 ja y = 1000, joka olisi peruspisteen koordinaatti negatiivisten koordinaattien välttäminen eli lukujen oltava tarpeeksi isot mittaus paikalleen käyttäen hyväksi koordinaatistoa, mittanauhoin, vaaitukojeella tms. nurkat paaluilla tai jollain muulla jykevämmällä merkillä reunoille narut, alueelle metallitikkuja tai isoja nauloja mittauksessa käytetään yleensä paalujen lounaiskulmaa pyöreiden paalujen kanssa mittaukset keskiosasta 19.02. 2002 Kenttätyökurssi 2002/EMV