Napoleonin valtakauden uudistukset Napoleonin lainsäädäntö (1804-1810) länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteiden kiteyttäjänä: Taustalla Ranskan vallankumous (1789); Taustasyyt? Maailmanhistorian käännekohta; uuden ajan alku; Valistuksen kauden uudistukset Euroopassa (Preussin siviililaki 1794 oli ”välivaiheen” laki); Taustalla klassillinen tilanne, jossa yhteiskunnallinen todellisuus oli ajanut olemassa olevien instituutioiden ja lainsäädännön ohi; Sääty-yhteiskunnan eriarvoisuutta pönkittäneet rakenteet joutuivat valistusajattelijoiden kritiikin kohteeksi. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen eri elämänalueilla oli keskeinen vaatimus; Sääty-yhteiskunnasta teollistuvaan markkinatalousyhteiskuntaan

Preussin yleinen maanlaki (1794) Valistuksen kauden kodifikaatiot (vrt. absolutismi); Pyrkimykset laaja-alaiseen oikeuden uudistamiseen; 1794 laki ”välivaiheen” kodifikaationa; Ajatus rationaalisesti lainsäätäjästä: pyrkimys aukottomaan ja kaikenkattavaan sääntelyyn; Vanhakantaiset piirteet: systematiikka, kasuistisuus; Modernit piirteet: lakisidonnaisuuden ja yksityisen omistusoikeuden vahvistaminen; Epäluottamus tuomareita kohtaan; Yhteiskunnallisten valtasuhteiden kompromissi!

Napoleonin oikeudelliset uudistukset Vallankumouksesta tasavallan kautta Napoleonin yksinvaltaan (1799, 1804-1814) Ihmisoikeuksien julistus (1789), perustuslaki (1791); monarkiasta tasavaltaan, kansalaisten oikeudet, yhdenvertaisuuden periaate; Hallinnon keskittäminen, verotuksen tehostaminen; Kodifikaatiot 1804-1810; Modernin oikeuden synty; Napoleonin henkilökohtainen panos huomattava (erityisesti avioeroa koskeva sääntely)

Code civil 1804 Yksi maailmanhistorian merkittävimmistä kodifikaatioista: oikeuden ”pyhä kirja”! 2281 artiklaa, 464 sivua; Kielellisesti loistava; Siihen koottiin pohjoisranskalaista tapaoikeutta ja roomalaisvaikutteista Etelä-Ranskan oikeutta; Systematiikka klassinen: henkilöt, esineet, velvoitteet (sopimukset); Pyrkimys aukottomuuteen, kaikenkattavaan sääntelyyn. Tulkintakielto. Epäluottamus tuomareihin!

Code Civil (sisältö ja reseptio) Yhdenvertaisuuden periaate; Sopimusvapaus; Yrittämisen vapaus (elinkeinovapaus); Oikeussubjektien määrän kasvu; Tavoitteena ennustettavuus ja oikeusvarmuus taloudellisissa suhteissa; Vallankumouksen saavutukset säilyivät, vaikka Napoleonin jälkeinen Eurooppa siirtyi ”taantumuksen aikaan”; Napoleon otettiin vastaan uudistusten airuena; Laaja reseptio eri puolille Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolelle (Latinalainen Amerikka, Aasia); Miksi? Laki kiteytti markkinatalouden perusperiaatteet selkeästi. Siksi lailla oli ”tulevaisuus puolellaan.”

Kirjallisuutta Abulafia, David: The Great Sea: A Human history of the Mediterranean (2011); Björne, Lars; Oikeusjärjestelmän kehityksestä (1979); Van Caenegem, R.C.: European Law in the Past and the Future (2002); Jyränki, Antero: Lakien laki (1989); Kekkonen, Jukka: Muutos ja jatkuvuus – näköaloja oikeushistoriaan (2003); Kekkonen, Jukka: Kontekstuaalinen oikeushistoria (2008); Ylikangas, Heikki: Miksi oikeus muuttuu? (1983);