Testaus
14.2 Testaus Testauksella pyritään löytämään virheitä, jotka sitten korjataan. Yksittäinen testi on yleensä ohjelman suoritus (tietyillä syötteillä). Kun virheet on korjattu, kaikki testit uusitaan. Vanhojen virheiden korjaus voi tuottaa uusia virheitä. Vaikka ohjelma läpäisee testit, se ei välttämättä toimi oikein. Siinä voi olla vikoja, joita suoritettavaksi valitut testit eivät paljasta.
14.3 Testaus Voidaan ja osin pitäisikin suorittaa ohjelmoinnin kuluessa. Testi voidaan suunnitella sen perusteella, mitä ohjelmalta on vaadittu: Yleensä siis pohjana on jokin kirjallinen dokumentti ohjelmalle asetetuista vaatimuksista. Tällöin puhutaan niin sanotusta musta laatikko (black box) -testauksesta, jossa ohjelman sisältöä ei tunneta.
14.4 Testaus Testi voidaan myös suunnitella ohjelman toteutuksen jälkeen siten, että käytetään hyväksi tietoa sen toteutuksesta. Esimerkiksi toteutuksen perusteella voidaan tietää, että jokin erityinen syötearvo on erikoistapaus. Nyt puhutaan valkoinen laatikko (white box) - testauksesta, jossa ohjelman sisältö tunnetaan.
14.5 Testaus Kaikkia mahdollisia syötteitä ei voida testata, niitä on yleensä aivan liikaa. Tyypilliset oikeelliset syötteet. Raja-arvot ja lähes oikeelliset syötteet. Virheelliset syötteet, joista ohjelman olisi hyvä toipua järjellisesti.
14.6 Harjoitustöiden testaus Harjoitustöiden testaus mustavalkoista. − Työn tulee toimia tehtävänannon mukaisesti. − Testaajalla ennakkotietoa tyypillisestä ratkaisusta. Testaus jaettu julkiseen ja salaiseen osuuteen. − Julkisten testien läpäisy antaa vahvoja viitteitä salaisten testien läpäisystä, mutta ei täyttä varmuutta tästä. Kussakin testissä verrataan tiedostoihin ohjattuja harjoitustyö- ja malliohjelman tulosteita. − Testi hyväksytään, jos tiedostot ovat merkilleen samat.