0rava - Sciurus vulgaris

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietovisa Seuraava tietovisa sisältää kysymyksiä muuttolintuihin ja syksyyn liittyen!
Advertisements

Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Suomen sanoja: Missä ja minne? 3
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Kuhakannat ja niiden hyödyntäminen -tuloksia kuhatutkimuksista
Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
Simpukat, kotilot ja mustekalat
Puhu parin kanssa. Millainen sinun perhe on. - Minulla on pieni perhe
TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT
6 luokka Tekijä: L.A.Pupulainen
ORAVA.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Pituus- ja paksuuskasvu
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
Puuleopard i Stiina Salminen 1A Parolan lukio Biologian kurssi Neofelis nebulosa.
Panthera tigris corbetti
LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.
Kunta: eläinkunta (Animalia) Pääjakso: selkäjänteiset (Chordata) Luokka: nisäkkäät (Mammalia) Lahko: petoeläimet (Carnivora) Heimo: koiraeläimet (Canidae)
Rapu. Ravun rakenne Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille.
Amanda Heiskanen 1A Parola lukio Biologia kurssi
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
Puun ”muisti” luonnon ja ilmaston historiankirjana
Liito-orava pteromys volans
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
ORANKI (Pongo).
Koalat Tehnyt: Mette.
Bonobo pan paniscus.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
Phoca hispida saimensis
Kanahaukka.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Lumileopardi Tessa-Liida Halmesaari.
Tammi.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
Vaahtera.
Tavi.
Kirjosieppo.
Tundra.
PAJU LINTU Max.
Kotihiiri
Kuikka.
KÄPYTIKKA.
Västäräkki.
Västäräkki.
VARIS.
Sinisorsa.
Saimaannorppa.
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
Saarni.
Pestovnikov Danil, 9.luokka Koulu №17
Liha- ja lypsyrotuiset
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
PUNAJALKAVIKLO Kahlaaja n. 25 cm Punaiset jalat Nokan tyvi punainen
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
Esityksen transkriptio:

0rava - Sciurus vulgaris

Levinneisyys o_o Oravaa tavataan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä lähes koko Euroopassa sekä Aasian pohjoisosissa, lukuun ottamatta kaikkein pohjoisimpia alueita, mistä havupuut puuttuvat. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on amerikkalainen harmaaorava lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan

Lisääntyminen )))))) Naaraiden kiima-aika on keväällä, mutta sen tarkka ajankohta riippuu ravintotilanteesta. Kantoaika on noin 38 vuorokautta. Ensimmäinen poikue syntyy Suomessa yleensä huhti– toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Poikasia syntyy kunnostettuun nukkumapesään kolmesta kuuteen kappaletta. Emo imettää poikasia viidestä kuuteen viikkoa. Uros ei osallistu poikasten hoitoon. Orava voi pisimmillään elää vangittuna kymmenvuotiaaksi ja luonnossakin 6–7-vuotiaaksi. Tavallisesti orava ei kuitenkaan elä 2–4 vuotta kauempaa. Sukukypsäksi se tulee toisena elinvuotenaan.

Elintavat :-----D Useimmista muista nisäkkäistä poiketen orava on selvästi päiväeläin. Suomenkin nisäkäslajistossa orava on ainoa aidosti päiväaktiivinen laji. Oravan reviiri on muutaman hehtaarin laajuinen. Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa, yleensä kuusen tai männyn oksilla, mutta myös linnunpöntöt käyvät. Sisältä orava vuoraa pesät naavalla, ruoholla, sammalilla, lehdillä ja muilla täytteillä. Talvella pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee sen kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Orava muistaa kätköjensa sijainnin suurin piirtein, ja löytää ne lopulta hajuaistinsa perusteella. Oravat voivat myös kesyyntyä hyvin kesyiksi ihmisten läheisyydessä.

Tuntomerkit ^_^ Täysikasvuisen oravan ruumis on 19–28 cm ja häntä 14–24 cm pitkä. Painoa oravalla on 200– 480 gramman väliltä. Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea, ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan tai jopa valkoisenkirjavaan. Musta värimuoto on perinnöllinen, ja sitä tavataan erityisesti Etelä-Euroopassa ja eräillä saarilla, kuten Viron Saarenmaalla ja Hiidenmaalla. Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaalea mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Orava vaihtaa karvan kaksi kertaa vuodessa. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan. Oravan ääntely on säksätystä, undulaattimaista kujerrusta tai kurnutusta ja niiskuttelua.