Akavan hallitusohjelmatavoitteet Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kunnat työnantajina • Suomen 320 kuntaa ja noin 140 kuntayhtymää toimivat itsenäisiä työnantajia • Työpaikkamme sijoittuvat halki Suomen: voit valita.
Advertisements

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2011
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Akavalaisten työaikakäytännöt esimerkkejä jäsenliitoista
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Työllisyystiedustelu 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos.
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
S OSIAALIALAN T YÖNANTAJAT RY 1 Kohti hyvinvoivaa Suomea Sosiaalialan Työnantajat ry:n linjauksia tulevalle hallituskaudelle
Suomen kansantalous 2010-luvulla Juhana Vartiainen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Avoimeen yhteistyöhön perustuva tehokas ja monipuolinen terveydenhuoltojärjestelmä
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
SOTE-ESITYKSEN ARVIOINTIA Juhani Lehto
Työhyvinvoinnin tekijät Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimusten tuloksia Tiivistelmädiat
Akavan toiveet ja tavoitteet työsuojelulautakuntien toiminnalle Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Huomio vesiosuuskuntien kehitystarpeisiin Pellervon Kainuun seminaari Lakiasiainjohtaja, varatuomari Kari Lehto, Pellervo-Seura ry.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Akavan veropoliittinen ohjelma 2019
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012 Yhteenveto tuloksista
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Yritystoiminnan raportti
MIELIPIDEKYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA elokuu 2008.
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Esa Iivonen (MLL): Lasten peruspalveluiden leikkaukset tulevat kalliiksi ( ) Peruspalvelut aliresurssoituja, korjaavat palvelut voimakkaassa kasvussa.
Julkinen talous Suomessa
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistaminen
Peruskoulut Lähde: Tilastokeskus 10/2010 js.
Tilastoraportin 13/2014 aineisto
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012 Yhteenveto tuloksista
Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3
Akava tyrmää vuorotteluvapaa- korvausten leikkaamisen
1 Akavan talous- ja työmarkkinaseminaari Valopiha Erkki Kangasniemi puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
RAY:n VASTUU- JA VUOSIRAPORTTI 2013.
Punnittua tietoa akavalaisista
Työttömien määrän kehitys 2007–2013 iän mukaan
Sastamalan kaupunki SASTAMALAN TALOUS VUOTEEN 2012 Valtuustojen seminaari Elina Alajoki.
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
Laadukkaat kuntapalvelut taattava Akavan ehdotuksia Akavan liittokokouksen seminaari
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Enni Räisänen Asiamies Palvelutoimialat, YTN.
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Insinööri Tradenomi Filosofian.
Akavan tavoitteita työsuojelun piirihallinnolle ja työsuojelulautakuntien toiminnalle Valtakunnallinen työsuojelupiirien työsuojelulautakuntien.
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Toiminta-ajatus ” Parantaa jäsenen työmarkkina-arvoa, elämän laatua ja ammattikunnan vaikuttavuutta. ”
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
1 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Näkymiä kuntien toimintaympäristön muutoksista vuoteen 2025 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Riikka Väyrynen.
Korkeasti koulutettu yrittäjä; mielipiteitä ja asenteita yrittäjyydestä Akavan talouspoliittinen yksikkö
Taloustilanne at.
Korkeasti koulutetut ja työn kuormittavuus 2013 Maria Löfgren johtaja.
Yrittäjyys ammattina Akavalaiset ja korkeakoulutetut yrittäjinä 2008–2015.
Palveluseteliseminaari Kajaani Suomen Yrittäjät Elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Reijo Ailasmaa.
Sairauspoissaolot ja sairaana työskentely
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
SeutuNet Vuoden 2017 aluerajat TOL 2008 Informaatio ja viestintä (J)
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet –
Talousennusteet - mitä yritysjohto voi niistä oppia?
Taloustilanne, ansiokehitys, ostovoima, ansiotasovertailu
KESTÄVYYSVAJE.
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
SeutuNet Vuoden 2019 aluerajat TOL 2008 Informaatio ja viestintä (J)
Esityksen transkriptio:

Akavan hallitusohjelmatavoitteet Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus

Miksi Akava puhuu kuntien ohjauksesta? Akava on huolissaan kuntien talouden kestävyydestä ja mahdollisuudesta tuottaa laadukkaita palveluita. Kunnat ovat merkittäviä korkeasti koulutettujen työllistäjiä - noin joka kolmas akavalainen työskentelee kuntasektorilla. Laadukkaiden palveluiden edellytyksenä on henkilöstön korkea ammattitaito. Palveluiden laadusta huolehtiminen takaa myös sen, että työskentelyolosuhteet ovat ammattieettisesti kestävät.

Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus Valtion taloudellista ohjausta kunnissa lisätään kuntien menojen kasvun hallitsemiseksi ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Informaatio-ohjauksesta siirrytään laatuohjaukseen, jossa palvelujen vähimmäislaajuus- ja laatu määritellään sitovasti. Kuntasektorin tehtävät ovat erittäin laajat kansainvälisestikin vertaillen. Tehtävät ovat koko ajan lisääntyneet. Kuntapalveluiden rahoituspohja on epävakaa ja vaikeasti ennustettavissa. Säästöratkaisut on jätetty liikaa kuntien harkintaan, mikä on lisännyt kansalaisten eriarvoisuutta asuinkunnan mukaan. Informaatio-ohjaus ei ole pystynyt hillitsemään kuntien menojen kasvua eikä varmistamaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta tai palveluiden laatua.

Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus Väestörakenteen muutoksen vaikutus sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeeseen 2010–2030 Lähde: Peruspalveluohjelma 2011–2014, Akavan laskelma

Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus Tärkeintä ovat laadukkaat palvelut, joten ohjausjärjestelmä on kytkettävä palvelulupauksen saavuttamiseen. Pitää kehittää laatuohjausjärjestelmä, jolla lisätään valtion ohjausmahdollisuuksia kuntiin. Palvelujen vähimmäislaajuus- ja laatu tulee määritellä sitovasti ja valtakunnallisesti. Palvelujen tason ja laadun toteutumista seurataan arviointimenetelmän avulla. Arviointiperusteet ovat selkeitä, läpinäkyviä ja julkisia. Priorisointi- ja säästöratkaisuja on koordinoitava valtakunnan tasolla, eikä niitä tule jättää kuntien harkintaan. Havaittuihin epäkohtiin puututaan nopeasti ja tarvittaessa sanktioin.

Akavalaisten työnantaja 2000 ja 2010 Yksityisen sektorin osuutta on kasvattanut ”luonnollisen kasvun” ohella 2008 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n ( jäsentä) liittyminen Akavaan sekä se, että vuoden 2010 alusta yliopistosektori luetaan yksityiseen sektoriin. Lähde: Akava jäsenjärjestöjen ilmoitukset

Kuntasektorin akavalaiset, kokonaismäärä 1995–2010 Lähde: Akava jäsenjärjestöjen ilmoitukset

Akavalaiset palkansaajat kuntasektorilla toimialan mukaan 2009 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto