Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3"— Esityksen transkriptio:

1

2 Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3
Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 17 Työurien pidentäminen 22 Palkat 31 Palkansaajien verotus 38 Koulutus 44 Yrittäjyys 55 Kuntauudistus 59 Järjestäytyminen 65 Julkaisu on osoitteessa Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012 ISBN Helsinki

3 Sijoittuminen työmarkkinoille
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna Korkeakoulututkinnon suorittaneista 62 % oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22 %. Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Syksy 2012 Akavaaka

4 Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011
Akavalaiset ( ) Koko työvoima ( ) Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla. Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto Syksy 2012 Akavaaka

5 Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011
Korkeasti koulutetut ( ) Kaikki työlliset ( ) Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla 13 %. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 2012 Akavaaka

6 Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011
Akavalaiset ( ) Kaikki palkansaajat ( ) GRAAFIN SANOMA: Päivitys maalis-huhtikuussa 2009 TYTI:n vuoden 2008 IV nelj. Tiedoilla - Päivi Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 2012 Akavaaka

7 Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011
Akavalaiset, Koko työvoima, % 41 31 9 8 7 5 6 4 3 2 1 0,4 0,6 100 400 2 640 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella asuu akavalaista. Joka kolmas akavalainen, noin , asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto Syksy 2012 Akavaaka

8 Määräaikaisuus 2011 GRAAFIN SANOMA:
Arvio määräaikaisten määrästä, henkilöä 247 43 32 12 25 15 3 4 22 1 14 17 13 19 6 2 Kaikki palkansaajat Akavalaiset Ikäryhmä Koulutusaste Työnantaja Ammattiryhmä GRAAFIN SANOMA: Vuonna akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla yli kolme vuotta. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto Syksy 2012 Akavaaka

9 Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa
(67 000) Perusaste Kaikki Keskiaste ( ) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste ( ) (34 000) (12 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste GRAAFIN SANOMA: Vuoden 2010 lopulla oli työttömänä oli n korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4-5 %. Vuoden 1994 laman jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on alentunut nopeammin kuin koulutettujen Esimerkiksi ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutsasteen yhteenlaskettu työttmyysaste oli hieman alle 5 % vuonna 1994, lopulla 4 % Vuoden 2010 lopussa oli työttömänä korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut –2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot Syksy 2012 Akavaaka

10 Työttömien määrän muutos 2001–2012
Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Kaikki Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi henkilöllä, 15 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi henkilöllä, koulutusasteen mukaan 53–91 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne Syksy 2012 Akavaaka

11 Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu 2012
Muutos vuoden aikana 4 598 3 066 182 2 371 217 2 034 29 1 867 26 1 769 95 1 617 188 1 243 58 1 080 -2 1 028 72 668 5 622 62 619 36 520 -58 350 30 304 -12 277 23 218 9 192 15 109 -9 19 3 -4 Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä. Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä. Ilman lomautettuja, tilanne Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Syksy 2012 Akavaaka

12 Laaja työttömyys tutkinnoittain
GRAAFIN SANOMA: Päivi päivittää kuukausittain n. 20. päivä Työttömyysaste tutkinnoittain TK:n v väestö/TEM:n työttömät (12 kk:n liukuva keskiarvo).. Pohjaluku kerran vuodessa TK:sta jatkuvana tilauksena, taulukko vuotiaasta väestöstä, työllisistä ja työttömistä tutkinnoittain tuli Pohjaluku päivitetään seuraavan kerran 3/2009, muutoin kuukausittain TEM:n lukujen perusteella. Päivi päivittää Pohjaluvun ja heikki 1 KKn liukuvan keskiarvon. Freelance c:\tyoton\2008.pre Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset, laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 % lokakuussa 2011. Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö Syksy 2012 Akavaaka

13 Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan
Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin. Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Syksy 2012 Akavaaka

14 Kesto keskimäärin, viikkoa
Työttömyyden kesto Kesto keskimäärin, viikkoa Työttömien lukumäärä 35 25 986 39 24 367 42 25 626 207009 44 191210 49 190400 Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa Korkeasti koulutetuista n oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Syksy 2012 Akavaaka

15 Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain
Ylempi korkea-kouluaste yhteensä Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010. Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille Syksy 2012 Akavaaka

16 Korkeakoulutuksen hyöty maistereille
Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat, maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Ongelma on vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi, esim. lääketiede, farmasia ja psykologia. Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille Syksy 2012 Akavaaka

17 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus
Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40,7 tuntia. Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, 7 tuntia. Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein. Syksy 2012 Akavaaka

18 Akavalaisten viikkotyöaika 2011
Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40,7 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin. Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 2012 Akavaaka

19 Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011
Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 1000 henkilöä 128 30 19 11 5 18 7 9 1 4 Kaikki palkansaajat Akavalaiset Työnantaja Ammattiryhmä GRAAFIN SANOMA: Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 2012 Akavaaka

20 Ylitöiden tekeminen 2011 Akavalaiset Kaikki palkansaajat
Tehdyt ylityötunnit/ viikko 7,0 7,7 6,2 6,7 7,5 7,3 6,0 8,9 Akavalaiset Työnantaja Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran - 7 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 Syksy 2012 Akavaaka

21 Työn henkinen rasittavuus
Kiireen kokeminen Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein. Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009 Syksy 2012 Akavaaka

22 Työurien pidentäminen
Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.  Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla.   58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana 7 %, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides.  Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 52-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria. Syksy 2012 Akavaaka

23 Akavalaisten suunnittelema eläkeikä
Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin suunniteltu eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010. Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 Syksy 2012 Akavaaka

24 Työllisyysaste iän mukaan 2011
Korkeasti koulutetut Koko väestö Koko väestö/ Korkeasti työvoima koulutetut Työllisyysaste, % 68,6 85,9 Työttömyysaste, % 7,8 4,0 Työvoiman ulkopuolella, % 25,5 10,5 GRAAFIN SANOMA: Korkeasti koulutettujen työllisyysaste selvästi korkeampi kaikissa ikäryhmissä kuin keskimäärin, erityisesti ikääntyvien kohdalla. Lähde: omat ajat TKn työvoimatutkimuksen aineistosta 2007 IV nelj. Seuraava päivitys maaliskuu 2009 Excel: S:\talpol\tyti\tyti2007\akavavsmuut Freelance: S:\talpol\tyti\tyti2007\tyollisy Päivi Yli 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin koko samanikäisellä väestöllä. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto Syksy 2012 Akavaaka

25 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2011
55–59-vuotiaat 60–64-vuotiaat GRAAFIN SANOMA: Ikääntyneiden ja varsinkin vuotiaiden työllisyys on parantunut. Vaikuttaako ikäpolitiikan mm. eläkkeiden suurempi karttuma haluihin jatkaa työelämässä. Eläkkeellesiirtymisiät ovat jo edellisen eläkelakimuutoksen seurauksena nousussa. Päivi Lähde: omat ajat TKn työvoimatutkimuksen aineistosta 2007 IV nelj. Sekä poiminta TKn nettisivuilta työvoimatutkimuksen tietokannoisa Seuraava päivitys maaliskuu 2009 Excel: S:\talpol\tyti\tyti2007\akavavsmuut Freelance: S:\talpol\tyti\tyti2007\tyollisy Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna % ja vuonna %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot Syksy 2012 Akavaaka

26 30–67-vuotiaiden toiminta 2011
30–57-vuotiaat: 58–62-vuotiaat: 63–67-vuotiaat: Kiinnitä huomio vuotiaisiin: kaikista joka viides työkyvyttömyyseläkkeellä, korkeaksijoulutetuista ”vain” 6 % Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössä joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain 7 %. Vastaavasti koko väestöstä 46 % oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 61 %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto Syksy 2012 Akavaaka

27 Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet
eläkelajin mukaan 2009, 2010 ja 2011 Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: Vanhuuseläke ,4 63,5 63,5 Työttömyyseläke ,3 60,9 61,7 Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 52,1 Kaikki ,5 59,6 59,8 Lähde: Eläketurvakeskus Syksy 2012 Akavaaka

28 Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja 2011
Osuudet 2011,% 35 % 29 % 28 % 8 % Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n henkilöä 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2011. Lähde: Eläketurvakeskus Syksy 2012 Akavaaka

29 Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään
Varmuus työpaikan säilymisestä Kiireen vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työympäristön parantaminen Joustavammat työajat Työterveyshuollon kehittäminen Vuorottelu- tai sapattivapaa Osa-aikaeläke Työmäärän vähentäminen Palkan lisääminen Kuntoutusmahd. parantaminen Koulutusmahd. lisääminen Työtehtävien muuttaminen Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely Syksy 2012 Akavaaka

30 Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisista
keinoista pidentää työuria Työhyvinvoinnin parantaminen Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää Osa-aikaeläkemahdollisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto En osaa sanoa Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoiden keskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria. Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely 2012 Syksy 2012 Akavaaka

31 Palkat Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 2010 oli euroa, naisten ja miesten euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista. Kaikkien palkansaajien keskiansio oli euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi euroa tai enemmän, joka kymmenes alle ja joka kymmenes yli euroa kuukaudessa. Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin euroa ja uran loppupuolella euroa kuukaudessa. Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 % Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Syksy 2012 Akavaaka

32 Kokonaisansioiden hajonnat 2010
Kokonaisansiot 2010 Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420 Desiili 90 5 930 3 590 mediaani Akavalaiset Nämä kuvat ovat vuoden 2008 työvoimatutkimuksen aineistosta joka on otantatutkimus. Palkkakäsitteessä ei mukana sivutuloja ja kaiketi ei myöskään tulospalkkioita… Excel s:\talpol yk\tyti\data2008\palkat2008 Freelance: c:\kuvat\anskeh\2007palk Kaikki palkansaajat 1 940 2 720 4 500 Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten ja miesten euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle ja joka kymmenes (desiili 90) yli euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 Syksy 2012 Akavaaka

33 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010
Yksityinen Valtio Kaikki Kunta GRAAFIN SANOMA: Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin euroa ja uran loppupuolella euroa kuukaudessa. Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 2010 alusta. Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 Syksy 2012 Akavaaka

34 Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli euroa kuukaudessa vuonna 2010. Ansiot nousevat koulutuksen myötä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 Syksy 2012 Akavaaka

35 Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 2012 Akavaaka

36 Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 2012 Akavaaka

37 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012
4 469 2 922 (taite) Ansiopäiväraha (työttömyyspäiväraha) 2012 3 428 Ansiopäiväraha 2011 702 867 Ansiopäivärahojen tulee määräytyä vakuutusperiaatteen mukaan eli päivärahojen määräytymisen taitteet on poistettava. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta (päiväraha) ja ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on x % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Palkan ylittäessä tietyt taitekohdat laskennassa käytetty prosentti alenee. Sairauspäiväraha määräytyy palkkakertoimella korjatusta työtulosta (ed. vuoden), josta on vähennetty tulonhankkimismenot sekä työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Päivärahan laskennan perusteena taulukko, jossa taitteet. Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee , mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. 4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n ja sairauspäiväraha n e/kk. Syksy 2012 Akavaaka

38 Palkansaajien verotus
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %. Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % euron kuukausipalkalla ja  lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää  6 100 euron.  Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista. Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Tähän diaan tärkeimmät Akavan tavoitteet koskien verotusta (palkansaajien) muutamalla pallukalla Eugen kirjoittanut Syksy 2012 Akavaaka

39 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2010
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. Mukana vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2010 Syksy 2012 Akavaaka

40 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012
Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta GRAAFIN SANOMA: Päivitetty helmi 2009 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää  6 100 e. Syksy 2012 Akavaaka

41 Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012
Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto Syksy 2012 Akavaaka

42 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa
ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a 05 25 50 75 95 Esimerkiksi 50 %:lla akavalaisista vuositulot ylittävät euroa Suomi Muut Länsi-Euroopan maat Kaikkien palkansaajien tulojakauma 05 25 50 75 95 GRAAFIN SANOMA: Päivitetty Eugen. Käytetty Veronmaksajien keskusliiton palkkavertailu, liitetaulukot. Keskiarvot painottamattomia keskiarvoja, Viro ei laskettu kummassakaan. Suomen luvut laskettu uudestaan Velmalla, pieni ero Veronmaksajien lukuun, koska minä lasken eläkemaksun painotettuna keskiarvona alle 53 ja yli 53 v. työntekijöiden maksuista, Veronmaksajilla ilmeisesti alle 53 v työntekijän maksu. Vuoden 2009 luvut hallituksen elokuun 2008 budjettiesityksen perusteella, kunnallisvero ja SOTU maksut 2008 tasolla Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.           Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Syksy 2012 Akavaaka

43 Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011
Yhden hengen talous, vuositulo euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011 Syksy 2012 Akavaaka

44 Koulutus Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa. Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009. Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä: 90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. 30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. 10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.   Syksy 2012 Akavaaka

45 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus Syksy 2012 Akavaaka

46 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009
25–64-vuotiaat 25–34-vuotiaat 55–64-vuotiaat Suomessa korkeasti koulutettujen osuus on korkea (tarkastelussa olevista maista 3.) jos tarkastellaan kaikkia 25–64-vuotiaita tai ikäryhmää ennen eläköitymistä (=suuret ikäluokat, jotka painavat paljon koko väestön keskiarvoa laskettaessa). MUTTA nuoremmissa ikäryhmissä kuten esim. ikäryhmässä 25–34-vuotiaat Suomi sijoittuu keskivaiheille. Koulutettujen osuus on 39 % kun OECD:ssä keskimäärin 37 %. Suomessa tuudittaudutaan liiaksi siihen, että väestön koulutustaso on hyvinkin korkea suhteessa muuhun maailmaan. Nuorten kohdalla näin ei ole vuoden 2009 OECDn tilaston mukaan. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa nuorten koulutustaso on korkeampi kuin Suomessa. 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa (56 %). Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 Syksy 2012 Akavaaka

47 Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään
Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö GRAAFIN SANOMA: Päivi päivittänyt Kota ja amk-kota tietokannoista Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät Syksy 2012 Akavaaka

48 Vuosina 2005–2006 korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 2010 mennessä Yliopisto-opiskelijat yhteensä* AMK-opiskelijat yhteensä** Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. *Vuonna 2005 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Syksy 2012 Akavaaka

49 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2010
Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä) (47 000) ( ) ( ) ( ) Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Syksy 2012 Akavaaka

50 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat
ja suoritetut tutkinnot 2005–2011 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat Syksy 2012 Akavaaka

51 Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2011
Työhön liittyvässä koulutuksessa, 1000 henkilöä 146 54 61 31 340 101 92 Korkeasti koulutetut * Kaikki palkansaajat Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto Syksy 2012 Akavaaka

52 Työhön liittyvä koulutus – työaikana vai omalla ajalla
Korkeasti koulutetut * Kaikki palkansaajat Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 2012 Akavaaka

53 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan
koulutukseen vuonna 2011 Vuonna 2011 yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen. 40 % akavalaisista osallistui vuoden 2011 aikana koulutukseen alle viitenä päivänä. Lähde: Akavan TNS Gallupilla keväällä 2012 teettämä kysely Syksy 2012 Akavaaka

54 Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta
Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni Minulle sopivaa täydennyskoulutus- mahdollisuutta ei ole tarjolla Osaamiseni on vanhentunut, eikä vastaa työelämän tarpeita Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely Syksy 2012 Akavaaka

55 Yrittäjyys Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin Heistä reilu kolmannes on naisia. Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla. Akavalaisista yrittäjistä 62 prosenttia on päätoimisia ja 38 prosenttia osa-aikaisia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle liittyvät taloudelliseen toimeentuloon. Yrittäjyys nähdään luontevana askeleena urakehityksessä tai työllistymisen keinona. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Syksy 2012 Akavaaka

56 Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012
GRAAFIN SANOMA: Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta 6 %, noin Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 2012 Akavaaka

57 Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana? GRAAFIN SANOMA: Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 Syksy 2012 Akavaaka

58 Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys
GRAAFIN SANOMA: Päivi päivitti ; vuosien 2005 ja 2006 saatu Veli Rajaniemeltä TK:sta Tytyin vuositilastoista soittamlla Excel c:\wr1\ytittäminen\... Freelance c:\kuvat\ Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 2011 Syksy 2012 Akavaaka

59 Kuntauudistus Kuntarakenteen uudistaminen on keskeinen osa Suomen hallituksen kuntapolitiikkaa. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Akavalaisista suurin osa kannattaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden parempaa resursointia. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottamisen keinoista akavalaiset suhtautuvat myönteisimmin kuntapalveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korotuksiin. Akavalaiset suhtautuvat kriittisimmin kuntien velanoton lisäämiseen ja kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tinkimiseen. Joka kolmas akavalainen pitää palveluiden heikentämistä huonoimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja, joka neljäs velanoton lisäämistä. Noin puolet akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heikkenevät ja osaamista katoaa kuntatyöpaikoilta. Yli 80 % akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntatyöpaikkoja katoaa ja kuntahenkilöstön työmatkat pitenevät kuntauudistuksen seurauksena. Syksy 2012 Akavaaka

60 Kuntauudistuksen tarpeellisuus
ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan pienemmillä kustannuksilla laadukkaammat palvelut Kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selvät laatu- ja tasokriteerit Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaa nykyistä tehokkaammin Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää pois kuntien vastuulta esim. valtiolle Kunnan tulisi olla paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Suurimman osan mielestä kuntien tulisi olla myös paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely Syksy 2012 Akavaaka

61 Kuntiin, palveluihin ja kuntalaisten asemaan liittyvien asioiden tärkeys
Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvät edelleen maksuttomina tai lähes maksuttomina Kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa palvelujen suhteen kunnasta riippumatta Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet Palvelut ovat helposti saatavilla Palvelut ovat tasokkaita ja laadukkaita Asuinkuntani identiteetti Palveluiden laatu ja saatavuus ovat useimmille akavalaisille erittäin tai melko tärkeää. Palveluiden maksuttomuutta pidettiin myös laajalti tärkeänä, joskin 19 % akavalaisista katsoi, ettei maksuttomuus ole kovin tai lainkaan tärkeää. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely Syksy 2012 Akavaaka

62 Parhaimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään Kunnallis- ja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi Kunta ottaa lisää velkaa Kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään Jokin muu keino En osaa sanoa Akavalaisista 40 % pitää julkisten palveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korottamista parhaimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja. Vain 2 % akavalaisista pitää parhaimpana keinona kuntien velanoton lisäämistä tai palveluiden tason ja laadun heikentämistä. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely Syksy 2012 Akavaaka

63 Huonoimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi
Kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään Kunta ottaa lisää velkaa Kunnallis- ja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja Jokin muu keino En osaa sanoa Akavalaisista 32 % pitää kunnallisten palvelujen heikentämistä, 24 % kuntien velanoton lisäämistä ja 21 % verojen korottamista huonoimpana keinona tasapainottaa kuntatalouksia. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely Syksy 2012 Akavaaka

64 Kuntauudistuksen vaikutukset kuntien
palveluksessa olevaan henkilöstöön Akavalaisista huomattava osa (54–44 %) pitää todennäköisenä, että kuntahenkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä heikkenevät ja että osaamista katoaa kuntauudistuksen vaikutuksesta. Huomattavan moni (73–83 %) pitää todennäköisenä myös kuntatyöpaikkojen katoamista, kuntahenkilöstön työmatkojen pidentymistä ja kunnallisten töiden ulkoistamista. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely Syksy 2012 Akavaaka

65 Järjestäytyminen Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavalla on 35 jäsenjärjestöä, joihin kuului jäsentä vuoden 2012 alussa. Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena on jäsentä vuoteen 2015 mennessä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu opiskelijajäsentä. Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa. Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvioi keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Viisi vuotta aikaisemmin keskusjärjestön arvioi onnistuneen hyvin tai kiitettävästi neljännes Akavan jäsenistä. Syksy 2012 Akavaaka

66 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2012
GRAAFIN SANOMA: AKAVAn jäsenjärjestöjen ilmoittamat tiedot 3/2007 Päivi päivittää 3/2008 Freelance: c:\kuvat\jarjesto\jaske07v.pre Akavan jäsenmäärä on kasvanut 53 % 2000–2012. Akavan tavoitteena on jäsentä vuoteen 2015 mennessä. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset Syksy 2012 Akavaaka

67 Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996–2012
GRAAFIN SANOMA: AKAVAn jäsenjärjestöjen ilmoittamat tiedot 3/2007 Päivi päivittää 3/2008 Freelance: c:\kuvat\jarjesto\jaske07v.pre Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu opiskelijajäsentä. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset Syksy 2012 Akavaaka

68 Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2012
GRAAFIN SANOMA: Akavan osuus järjestäytyneistä kasvaa kaiken aikaa. Vuoden 2009 kasvua siivittivät SMKJ:n ja Päällystöliiton siirtyminen STTK:sta Akavan jäsenjärjestöiksi Järjestäytyneistä palkansaajista akavalaisten osuus on kasvanut 5 prosentista 26 prosenttiin 32 vuodessa. Akavan kokonaisjäsenmäärä on lähes yhtä suuri kuin STTK:n jäsenmäärä. Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako Syksy 2012 Akavaaka

69 Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön
Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 Syksy 2012 Akavaaka

70 Akavan onnistuminen etujen ajamisessa akavalaisten mielestä
Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvio keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Vuosina 2006 ja 2002 noin joka viides jäsen arvioi Akavan keskusjärjestön onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. *) 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä. Lähde: Akavan järjestötutkimukset 2002, 2006 ja 2011 Syksy 2012 Akavaaka

71 Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset Syksy 2012 Akavaaka

72 Perustietoa akavalaisista 2010–2012
GRAAFIN SANOMA: AKAVAn jäsenjärjestöjen ilmoittamat tiedot 3/2008 Päivi päivittää 3/2009 Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset Syksy 2012 Akavaaka


Lataa ppt "Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google