John Locke (1632-1704) • Essays on the Law of Nature (1664) • Letter on Toleration (1689) • Two Treatises on Government: joista toisen tutkielman alaotsikko: Essay Concerning the True Original, Extent, and End of Civil-Government (1689) (Toinen) Tutkielma hallitusvallasta: Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä, laajuudesta ja tarkoituksesta.

Locke • luonnontila, yhteiskuntasopimus • luonnonoikeus • keskeisiä arvoja: yksilön vapaus ja oikeudet: - elämä, vapaus, terveys ja omistusoikeus • valtiovallan ensisijainen tehtävä: - suojaa yksilöä ja hänen oikeutensa - rangaista rikkojia • Locke vastustaa yksinvaltaa • sopimus luo poliittisen yhteisön ≈ valtiovallan legitimiteetin pohja • liberalistisen yhteiskuntafilosofian oppi-isä

Locke luonnontilasta • luonnontilassa ihminen on vapaa: - määrää itse toimintansa - voi vapaasti käyttää omaisuuttaan ja henkilönsä - moraalisesti sallittua ainoastaan luonnonoikeuden rajoissa • ihmiset tasa-arvoisia • ei välttämättä sotaisaa, mutta konfliktin ja sodankäynnin mahdollisuus aina läsnä

Locke luonnonoikeudesta • luonnonoikeus on peräisin Jumalasta ja on tämän takia ehdottomasti oikeutettu • luonnonoikeus tulee normatiiviseksi vasta järjen käytön avustuksella ”Thus we are born free, as we are born rational” - ja kun ihminen on riittävän kypsä (aikuinen) ”state of maturity wherein he might be supposed capable to know that law” ”idiots and lunatics … children … madmen” (Two treatises, s. 143 ja 144) • vasta näiden kriteerien perusteella ihmisellä on oikeutta vapauteen ja henkilöön

Locke luonnonoikeudesta, jatkuu • perusoikeudet: elämä, vapaus, terveys, omaisuus • kenelläkään ei ole oikeutta rikkoa näitä vastaan ”The state of nature has a law of nature to govern it, which obliges everyone: and reason, which is that law, teaches all mankind … that being all equal and independent, no one ought to harm another in his life, liberty, health, or possessions” (Two treatises, s. 117) • luonnontilassa: - oikeus rangaista sitä, joka loukkaa hänen (ja muiden) perusoikeudet - oikeus vahingonkorvaukseen (engl. taking reparation)

Locke omistusoikeudesta (right to property) • ihminen on luotu työntekoon ja maapallo on luotu ihmisen hyödyttäväksi ”to the use of the industrious and rational ” (Two treatises, s. 131) • oikeus oman työnteon tuloksiin ”The labour of his body, and the work of his hands … are properly his” (Two treatises, s. 128) tai: siihen mihin hän on sekoittanut omaa työtään • maapallo on luotu kaikkia ihmisiä varten - ei oikeutta enempään kuin mitä itse tarvitsee - kaikille pitää jäädä riittävästi

Locke omistusoikeudesta, jatkuu • ihminen voi vapaasti antaa tai myydä työvoimansa toiselle • siinä tapauksessa hänellä ei ole enää oikeutta työn tuloksiin • näin esimerkiksi maanomistajalla on oikeus myös hänen palvelijoidensa työn tuloksiin

Locke yhteiskuntasopimuksesta • sopimuksen tehtävä on taata yksilön perusoikeudet - sekä luoda turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa • sopimuksen sisältö: jokainen luovuttaa luonnonoikeudellisen toimeenpanovallansa (≈ oikeuden rangaista) julkiselle vallalle • sopimus luo poliittisen yhteisön (engl. political community) • poliittisen yhteisön jäsenet ovat kansalaisia

Locke yhteiskuntasopimuksesta, jatkuu • sopimus perustuu järkeen ja sopimuksentekijöiksi kelpaa ainoastaan riittävän kypsät ihmiset (täysjärkiset aikuiset) - ainoastaan näillä on täydet poliittiset oikeudet • poliittinen yhteisö koostu näistä • Locke suo naisille samat oikeudet kuin miehet, paitsi oikeuden päättää perheessä ja täydet poliittiset oikeudet ”But the husband and wife, though they have but one concern, yet having different understandings, will unavoidably sometimes have different wills too; it therefore being necessary, that the last determination, i.e. the rule, should be placed somewhere, it naturally falls to man’s share, as the abler and stronger” (Two treatises, s. 155)

Locke yhteiskuntajärjestyksestä • vallan oikeutus (legitimiteetti) perustuu yhteiskuntasopimukseen • poliittinen yhteisö ≈ oikeutuksen perusta ja ylin valta • poliittisen yhteisön valta on ensisijaisesti lainsäädännöllinen • muuten Locke kannattaa ns.”mixed government” eli sopivan ja järkevän sekoituksen eri olemassa olevien mallien välillä - maanomistajien perusoikeudet - parlamentti - kuningas

Locke yhteiskuntajärjestyksestä, jatkuu hallitsija, esim. kuningas: toimeenpanovalta (engl. executive power) poliittinen yhteisö: lainsäädäntövalta (ylin valta) hallitsija, esim. kuningas: ulkopoliittinen valta (engl. federative power)

Locke oikeudesta kapinaan. • rikkominen jonkun perusoikeuksia vastaan -> heittää tekijän luonnontilaan, ulos sopimustilasta -> oikeus rangaista • esim: - lainsäädäntövalta ylittää rajojaan - hallitsija toimii lainvastaisesti tai poliittista yhteisöä vastaan • -> yksilöllä on oikeus kapinaan silloin kuin hänen persoonansa on uhattu -> poliittisella yhteisöllä on oikeus kapinaan silloin kuin hallitsija ylittää valtuuksiaan

Jean-Jacques Rousseau (1712-1778) • Discourse sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes (1755), Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista • Economie Politique (1755) • Du Contrat Social ou Principes du Droit politique (1762), Yhteiskuntasopimuksesta

Rousseau • luonnontila, yhteiskuntasopimus • normatiivinen yhteiskuntafilosofia, mutta myös: • sivilisaatiokritiikkiä/aikalaisanalyysi • todelliseen vapauteen kuuluu aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan (politiikkaan) • republikanismi

Rousseau luonnontilasta • luonnollinen vapaus • ihminen on luonnontilassa hyväntahtoinen • muttei vielä hyveellinen

Rousseaun sivilisaatiokritiikkiä sivilisaatio, kulttuuri, kasvatus voi mahdollisesti tuhoaa luonnollisen hyvyyden esim. ahneus, omistushalu päämääränä hyveellinen ihminen todellinen vapaus, hyveenmukainen, järki yhteiskunnallisuus

Rousseaun aikalaisanalyttinen filosofia tutkia mitkä tekijät yhteiskunnassa tai kulttuurissa estävät ihmisen kasvua hyveelliseksi ym. pohtia mitkä tekijät edesauttavat ihmisen kasvua hyveelliseksi ym. arvioinnin kriteerit empiria

Rousseau vapaudesta todellinen vapaus on yhdistelmä: hyvä ihminen + hyveellinen ihminen toimii spontaanisti toimii järjen mukaan ”henkilö joka osaa voittaa sydämensä pyyteet, noudattaa järkeään ja omaatuntoaan, täyttää velvollisuutensa ja pysyy oikealla tiellä”

Rousseau yhteiskuntasopimuksen sisällöstä • sopimus = kaikkien liittymistä yhteen yleistahdon alle ”Each of us puts his person and all his power in common under the supreme direction of the general will (volonté general), and, in our corporate capacity, we receive each member as an indivisible part of the whole” • yleistahto on suvereeni ”I hold then that Soverignty,being nothing less than the exercise of the general will, can never be alienated, and that the Sovereign, who is no less than a collective being, cannot be represented except by himself: the power indeed may be transmitted, but not the will”

yleistahto (volonté general) vs. kaikkien tahto yhteenlaskettuna esim. äänestys • koskee ainoastaan yhteisiä asioita (≈ poliittisia kysymyksiä) • pohtia mitä on yhteisölle kokonaisuudessaan tai kaikille yhteisesti hyvää • korostaa toisaalta julkisen keskustelun tärkeyttä, toisaalta yleistahdon määräysvaltaa

Rousseau yhteiskuntajärjestyksestä kansalaisforuumi? lainsäädäntövalta viisaat valmistelevat lakeja toimeenpanovalta: esim. kuningas

liberalismi puoluekanta markkinaliberalismi nyk. joskus: neo-liberalismi vapaamielisyys, suvaitsevaisuus yhteiskuntafilosofinen paradigma

liberalismi yhteiskuntafilosofisena paradigmana • perustuu tiettyyn vastakkainasetteluun: yksilön vapaus vs. valtiovalta • vapaus ja perusoikeudet, periaatteellinen tasa-arvo (vrt. todellinen tasa-arvo) • vahinkoperiaatteen keskeisyys: ei saa loukkaa toisten oikeuksia • valtiovallan ensisijainen tehtävä on kaikkien yksilöiden oikeuksien suojaaminen ihminen ensisijainen, valtiovalta toissijainen tai instrumentaalinen (valtio on välttämätön paha) tukee kuitenkin vahvasti yhteiskuntajärjestyksen olemassaoloa

valtiovalta tehtävä 2: vakaan ja rauhallisen yhteiskunnan tehtävä 1: yksilön vapaus ja oikeudet perusta, perusarvo: - kansalaisten oikeudet (ihmisoikeudet?)

valtiovalta tehtävä 3: ulkopolitiikka ≈ puolustus tehtävä 2: vakaan ja rauhallisen yhteiskunnan tehtävä 1: yksilön vapaus ja oikeudet

republikanismi yhteiskuntafilosofiana • Aristoteles, Machiavelli, Montesquieu, Rousseau, Hegel Hannah Arendt, Quentin Skinner, Maurizio Viroli, Philip Pettit • tausta: tasavalta vs. hallitsijan/kuninkaan valta • yhteiskunnan ja valtiovallan tehtävä: edistää yleistä hyvää (engl. common good) - ylittää tehtävän suojaa yksilön oikeudet

republikanismi, jatkuu • ei vastakkainasettelua yksilön vapauden ja yhteiskunnan välillä todelliseen vapauteen ja hyvän elämään kuuluu tunne että ihminen on osaa yhteiskuntaa tai ”suurempaa projektia” mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja muokkaamiseen osallistuminen tärkeä hyveet, esim. vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, velvollisuuden tuntoa, isänmaallisuus kasvatuksen ja koulutuksen merkitys

republikanismi jatkuu • vapaus, ihmisoikeudet, edustuksellinen demokratia ym. • valtiomuodon tehtävään kuuluu estää mielivaltaa ja sortoa - vallanjakoperiaate kuuluu perinteisesti republikanismin keskeisiin tuntomerkkeihin lainsäädäntövalta - tuomiovalta - toimeenpanovalta