SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Advertisements

Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
5 RADIOAKTIIVISUUS.
kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
FYSIIKKA 8 AINE JASÄTEILY
3 ATOMIN MALLI.
Compact Muon Solenoid.  Lieriön muotoinen  Pituus 21m, halkaisija 15m, korkeus 15m  Painaa tonnia.
Vaihtovirtatöiden instrumentteja
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Aineen rakenteen standardimalli
KVANTTI Määrämittainen paketti
Tuomo Suntola Physics Foundations Society
Antti-Jussi Lakanen Nuorten peliohjelmointi 2009 / Jyväskylän yliopisto.
Mesoskooppinen Josephsonin ilmiö
RADIOKANAVAT.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
4 ATOMIN YDIN.
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Todennäköisyys ja epämääräisyysperiaate
Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi
Anyonit? Suurenergiafysiikkaako? Suunnitelma Kvanttistatistiikka Anyonien ominaisuuksia Kvantti-Hallin ilmiö & CS kenttäteoriaa.
2. Fotonit, elektronit ja atomit
Mustan kappaleen säteily
Luento 5 Atomimalli J J Thomson löysi elektronin 1897 ja määritti sen varaus-massa-suhteen e/m. Vuonna 1909 Millikan määritti öljypisarakokeella elektronin.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Ääni!.
KVANTTIFYSIIKKA 1900-luvun fysiikan kaksi merkittävintä saavutusta: kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria todellisuus ei arkikokemuksen tavoitettavissa.
Aalto-hiukkas -dualismi
Vetyatomin stationääriset tilat
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 9 – Henri Hytönen Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 Kaoottiset attraktorit
FYS0460 / FYSZ460 Ohjelmatyö Elektronisuhkulitografia Terhi Hongisto YN240.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
– Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML.
Luento 8 Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)
Vaatimustenhallinta.
Sähkömagneettinen säteily ja hiukkassäteily
Maailmankaikkeuden rakenne
Perusvuorovaikutukset
Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen
AALLOT.
Tino Seilonen ja Vili-Petteri Salomaa
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: –mikroskooppiset mustat aukot.
Hiukkasilmaisimet Veli-Matti Kittilä.
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
Luonnonfilosofian seura Luonnonfilosofian seura The Finnish Society for Natural Philosophy 1988 – 2013 Kvantin luonteesta Tuomo Suntola Physics.
Luonnonfilosofian seura Tarja Kallio-Tamminen.
FYSIIKAN JA KEMIAN OPS 2016 Vuosiluokat 7-9. Mikä muuttuu? (FYKE 7-9) Pääpaino kvalitatiivisella/makroskooppisella tasolla Sisältöjen jäsentäminen ja.
YMPÄRISTÖN TERVEYS Kemikaalit, saasteet, ravinnon+ veden vierasaineet … Bakteerit, virukset, siitepöly, home… Melu, tärinä, säteily, lämpötila …
 Energia, työ ja liike – Youtube tai osoite Energia, työ ja liike – Youtube Milloin tehdään fysikaalista työtä?
Valo hiukkasfyysikon silmin Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki,
Fysiikka Kurssi 1.
Muistiinpanot esitelmän tueksi Elias Nietosvaara & Jori Torkkila
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Suhteellisuusteoriaa
Jaksollinen järjestelmä
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m
Säteilylajit ja radioaktiivisuus
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Matka kvanttimekaniikasta klassiseen mekaniikkaan
Esityksen transkriptio:

SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa: Jos sm-säteilyllä on hiukkasluonne, on myös hiukkassäteilyllä aaltoluonne. Luonto rakastaa symmetriaa. Aaltohiukkasdualismi tarkoittaa siis, että kaikella säteilyllä on sekä hiukkas- että aaltoluonne.

De Broglien lait Säteilyn aalto- ja hiukkasominaisuuksia yhdistää kaksi lakia. Säteilyn liikemäärä p=h/λ Säteilyn energia E=hf P ja E kuvaavat hiukkasluonnetta ja λ ja f kuvaavat aaltoluonnetta.

VALON AALTOMALLI Valo on sm-aaltoliikettä, jolla on tietty etenemissuunta, aallonpituus ja taajuus. Interferenssi ja polarisaatio ovat aallon ominaisuuksia.

VALON HIUKKASMALLI Valo koostuu pienistä hiukkasista, joilla on tietty energia E=hf ja liikemäärä p=h/ λ. Hiukkasluonteella voidaan selittää valosähköilmiö, Comptonin sironta ja röntgensäteilyn minimiaallonpituus.

ELEKTRONISUIHKUN HIUKKASMALLI Elektronit ovat pieniä hiukkasia, jotka noudattavat mekaniikan lakeja. Niillä on massa, energia, liikemäärä, ja varaus. Ne ovat erillisiä ja paikallisia. Niillä on tietty rata. Ne voivat törmätä.

ELEKTRONISUIHKUN AALTOMALLI Suihkua esittää de Broglien aineaalto, jolle pätee λ=h/p ja f=E/h. Elektronisuihkun kaksoisrakokokeessa saadaan valoa vastaava interferenssi-kuvio. 1927 , Davison/Germer : Elektronit diffraktoituvat metallihilassa.

SÄTEILYN DUAALINEN MALLI Hiukkanen ja aalto ovat konkreettisiin mielikuviin perustuvia malleja. Duaalinen malli huomioi säteilyn hiukkas- ja aaltoluonteen. Hiukkaset havaitaan vain, kun ne osuvat esim. varjostimelle. Hiukkasen ratoja ei voida tunnistaa.

Säteilyn aalto-ominaisuudet tulevat esille, vasta kun samanlaisia hiukkashavaintoja kertyy riittävästi. Aalto muuttuu abstraktiksi aaltofunktioksi, joka säätelee hiukkashavaintojen todennäköisyyttä. Aallolla ei enää ole fysikaalisia ominaisuuksia.