Kristittyjen yhteys ja monikulttuurisuus seurakuntaelämän rikkautena

Mitä ajatuksia herää otsikosta?

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan 3,2 prosenttia maailman väestöstä on maahanmuuttajia Globaali liikkuvuus kasvanut ja vahvistanut ”ylirajaisia” verkostoja Suomessa nettomaahanmuutto 17 000 henkeä ja yli 65 prosentilla kristillinen tausta Yli puolet maahanmuuttajista elää pk-seudulla

Mitä tarkoittaa olla seurakunta ja kristillinen yhteisö monikulttuurisessa yhteiskunnassa?

”Jäykkien periaatteiden ohjaamien käytäntöjen sijaan on etsittävä yhteyttä, vuorovaikutusta ja keskinäisen ymmärryksen kasvamista” .

Mitä kuulit? Mihin kiinnitit huomiota? Minkälaista yhteistyötä voimme vahvistaa kirkkojen välillä huomioiden näkökulmat, jotka olemme tänään kuulleet?

Mitä tarkoittaa käytännössä se, että haluamme olla yhteisöllinen, vieraanvarainen ja kutsuva kirkko?

Taizè-hartaus

OSIO II Ekumeeninen kasvatus – mitä se on? Sanna Urvas

Ryhmäkeskustelun kolme tehtävää: 1. Rukoilkaa ryhmässä, ja etsikää rukoillen, mikä estää tai auttaa lapsia ja nuoria sitoutumaan omaan seurakuntaan ja toisaalta, mikä estää tai edesauttaa ekumeenisuuden kasvua meidän seurakunnassamme. 2. Miettikää, mistä oma tunnustuskuntaidentiteetti muodostuu ja miten se tulee tai voisi tulla esiin oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä 3. Miten ekumeeninen kasvatus voisi näkyä käytännössä oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä, kootkaa kolme eri ehdotusta/teesiä aiheesta.

Ajatukset/teesit? 1. Mikä estää tai edesauttaa ekumeenisuuden kasvua meidän seurakunnassamme. Estää: Arki estää. Maailmassa monenlaista. Luterilaisuudessa usko on yksityisasia. Edesauttaa: pyhäkoulu, vastuun jakaminen nuorille rippikoulussa ja sen jälkeen. Nuorilla kokemusta maailmalta ja ymmärrystä ekumeniasta.

2. Miettikää, mistä oma tunnustuskuntaidentiteetti muodostuu ja miten se tulee tai voisi tulla esiin oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä Tarvitaan ”Martti Luterilaisuutta”, patristiikkaa miellän itseni kristityksi, kristityn identiteetti, tarvitaanko tunnustuskuntaidentiteettiä?, tuntemus  historia  samat juuret Dialogiin tarvitaan itsetuntemusta Lapsi- ja nuorisotyössä virsiä, hartauselämään luterilaisia piirteitä, esimerkiksi liturgia, mielekäs pyhäkoulutoiminta, yhteydet kotiin, Kummitoiminta, kummikoulu  mitä se oikein on? Lutheria voisi sanoittaa uudelleen  kielen merkitys Identiteetin ja kielen pohtiminen

Kasvatus, rukous, laulut Mitkä asiat muistetaan läpi elämän? Mitkä asiat kantavat läpi elämän? Esimerkiksi äidin opettama iltarukous. (vähentynyt 2000-luvulla) ”Kaikki kasvattaminen ulkoistettu”, puhutaanko riittävästi kotona?  kasvatuskumppanuus, yhteydet kirkon ja kodin välillä kirkkolaulu ja kallon tarina

3. Miten ekumeeninen kasvatus voisi näkyä käytännössä oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä, kootkaa kolme eri ehdotusta/teesiä aiheesta. Vierailut ja käynnit toisen kirkkokunnan luona. Esimerkiksi yhteiset nuortenillat, opiskelijavierailut, kirkkotiloihin tutustuminen Avoin keskustelu, turvallinen ilmapiiri Materiaalia kasvattajille/ryhmän vetäjälle Omistajuus/omistajuuden tunne, sitoutuminen, mahdollisuus toteuttaa Vierailut, riittävästi oikeaa tietoa jaettavissa Taizè-matkat Kirkkohistoriaa freesillä tavalla ”back to the past” Yhteiset musiikki-illat, nuorisotyöntekijöillä yhteys toisiinsa, vanhemmat voivat kannustaa tutustumaan muihin seurakuntiin Miten seurakunnissa otetaan vastaan? Miten puhutaan muista: ei eroja ja yhteisiä asioita Isovanhemmat mukaan Kristittyjen ”joukkokukoistus” Sannan konkreettinen ehdotus: