POPULAATIOIDEN EKOLOGIAA

Populaation kokoon vaikuttavat tekijät SYNTYVYYS + TULOMUUTTO + POPULAATIO LÄHTÖMUUTTO - KUOLEVUUS -

Populaation koon arviointi Suora laskenta (esim hirvi) Usein mahdotonta, koska: yksilöiden määrittely voi olla hankalaa (esim. haapa) yksilöt voivat piiloutua (esim. myyrät) yksilöitä voi olla liian paljon (esim. hyönteiset) ”Pyynti-merkintä-uudelleenpyynti”

Syntyvyys syntyneiden määrä tietyssä yksilöjoukossa aikayksikköä kohti yleensä pienenee populaation tihentyessä

Kuolevuus kuolleiden määrä tietyssä yksilöjoukossa aikayksikköä kohti pienen jälkeläismäärän tuottavilla yleensä pieni (esim. petolinnut) suuren jälkeläismäärän tuottavilla yleensä suuri (esim. kalat)

Eloonjäämiskuvaaja ilmaisee kunkin ikäluokan elossa olevien yksilöiden määrän ELOONJÄÄVIEN MÄÄRÄ (LOG.) suhteellinen ikä JYRSIJÄT KOTKA KALAT

Raimo Koponen

Tiheys riippuu ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä ympäristön kantokyky määrää maksimikoon yleensä ryhmittäinen (a) kova keskinäinen kilpailu  tasainen (b), reviirit vähentävät sisäistä kilpailua voi olla myös satunnainen b

Sukupuolijakauma yleensä syntyy yhtä paljon kumpaakin sukupuolta kuolevuuserot voivat muuttaa tilannetta joskus toista sukupuolta alusta lähtien enemmän esim. myyrillä naarasenemmistö, ketuilla urosenemmistö

Ikäjakauma ilmaistaan ikäpyramidilla pyramidin muoto kertoo kehityksen suunnasta Huom! Leveäkantainen ei välttämättä tarkoita kasvavaa populaatiota (esim. ahvenpopulaatio) Population Pyramids for Finland

Eksponentiaalinen kasvu lkm aika optimioloissa rajoittamaton eli eksponentiaalinen kasvu (potentiaalinen kasvu, J-käyrä) raju kantokyvyn ylitys --> romahdus

Kantokyvyn raju ylitys (esim. karibu) Raimo Koponen

esim. metsäpalo voi vaikuttaa rajusti alueen kantokykyyn (abioottinen tekijä)

Logistinen kasvu rajallinen eli logistinen kasvu tavallista (S-käyrä) ympäristön vastus: hillitsee lisääntymistä ja nostaa kuolevuutta kasvaa populaation kasvaessa yksilömäärä myötäilee kantokykyä lkm aika k

ympäristön vastukseen kuuluvat esim: lajin sisäinen ja lajien välinen kilpailu (esim. ravinnosta) pedot taudit loiset stressi:  lisääntymisteho laskee  agressiot muuttoa muualle

Ympäristön vastus voimistuu yksilötiheyden kasvaessa

Kannanvaihtelut esim. saalistajien populaatiot riippuvat saalispopulaatioista saalistajan kanta hieman jäljessä yksipuolista ravintoa käyttävillä yleensä suurta riippuvat usein tiheydestä, mutta myös abioottiset tekijät voivat vaikuttaa (esim. sääolot)

kannanvaihtelut yleensä pieniä monimuotoisissa ekosysteemeissä (esim. sademetsä, lehto) suuria yksinkertaisissa ekosysteemeissä (esim. aavikko, tundra, istutettu metsä, pelto)

Ilveksen ja jäniksen kannanvaihtelut Raimo Koponen

Vaellukset pyritään käyttämään tehokkaasti hyväksi ympäristön resursseja säännöllistä (esim. muuttolinnut) tai epäsäännöllistä (esim. käpytikat) Lapintiira tekee pisimmän muuttomatkan Suomen linnuista. Tiedätkö minne?

voivat johtaa ylitiheään populaatioon --> kannanromahdukseen yleensä etu, koska kanta harvenee auttaa lajin leviämistä lisää perintöaineksen vaihtoa populaatioiden välillä