Apteeraussimulaattori metsäsuunnittelun apuvälineenä Pro Gradu -tutkimussuunnitelma 17.5.2005 Lauri Kuusisto
Tutkimuksen tavoitteet Testata apteeraussimulaattorin tuottaman puutavaralajikertymän tarkkuutta Erilaisten lähtötietojen vaikutus Simuloitavan puujoukon koon ja haluttujen puutavaralajien määrän vaikutus tarkkuuteen ja ajanmenekkiin
Aineisto Metsätehon keräämä runkopankki 436 leimikkoa tai homogeenista leimikon osaa - 280 avohakattua leimikkoa n. 400 000 mitattua runkoa Kohteilta tallennettu sijainti-, pinta-ala-, kasvupaikka- sekä puustotiedot
Aineisto jokaiselta leimikolta hakkuukoneen tuottama runkokohtainen tieto - puulaji - runkolaji - läpimitat 10 cm:n välein kaatoleikkauksesta viimeisen apteerattavan pölkyn yläkatkaisukohtaan asti
Aineisto tietovaraston koon pienentämiseksi rungoille sovitettu runkokäyrä -> saadut parametrit tallennettu tietokantaan aineistosta hylätyistä rungoista tiedossa leimikko, puulaji ja rinnankorkeusläpimitta
Menetelmät MASI-apteeraussimulaattori Tarkastellaan erilaisilla lähtötiedoilla saatuja puutavaralajijakaumia - todellinen puujoukko - keskitunnusten perusteella muodostettu puujoukko - (otoksesta muodostettu puujoukko)
Puujoukkojen muodostaminen Weibull-läpimittajakaumamallit puiden poiminta 1 cm:n luokissa ja vertailuna myös pienemmillä otoksilla pituustieto leimikkokohtaisesti Näslundin (1937) pituusmallilla pituustiedon vaikutuksen testaaminen
Tutkimuksen aikataulu aineisto jo olemassa MASI-apteeraussimulaattori käyttöön kesäkuun alussa Tutkimuksen tekeminen + kirjallisen aineiston tuottaminen noin 3 kuukautta -> tuloksia odoteltavissa syys-lokakuussa