00.0.2008Esitelmän pitäjän nimi Metro- ja raitioliikenteen hallintomallivaihtoehdot.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Valtatien 4 Oulu – Kemi yhteysvälin kehittäminen
Henkilöstöä koskevat kirjaukset muissa yhdistymissopimuksissa, Salo ja Kouvola UusiKunta- henkilöstöryhmä.
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja tiedon rakentaminen Esitys laadullisten lähestymistapojen kokeilemisesta HyvAMO-hankkeessa Heli Saarikoski,
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD tilastot/hak lähde: Asuntojen rakentaminen Vantaalla vuodesta 1970.
TASE 2025 JOUKKOLIIKENTEEN - Joukkoliikenteen seudullinen järjestäminen - liikennejärjestelmänäkökulma.
Inno- opettajat ja pääkaupunkiseudun teknologiapolku
HSL-poikkiliikenne Hannu Koponen Tausta • Heinä- ja elokuun aikana tein 30 vrk:n aikana yli 300 eri reitillä noin 134 tunnin verran HSL-matkoja.
1 JORMA KILPELÄINEN KJ, JÄMSÄNKOSKI MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset Laituri, Helsinki Rolf Paqvalin kaupunginjohtaja,
Toteutuuko järjestöjen ja kuntien välinen kumppanuus KUUMA-alueella
joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)
CSC / Tietohallinnon asiakkaat ja tuotteet / Teemu Kemppainen Aikataulu 09:00-09:30Mallin kehitys versioon 1 ja tästä eteenpäin; UML-notaatio.
1 Sektorin nimi Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja Syksy 2009/Kevät 2010.
Suurten ja keskisuurten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Tausta, tavoitteet ja tulokset Oheisaineisto nro 2 Pela §
Perustettu 1970 YTT YTV Toiminnan pohjana oma laki uudistus ja Laki määrää jäsenkunnat oikeustoimikelpoisuuden.
Tilaaja-tuottaja-toimintatapa hyvinvointitoimijat.
ESPOON KESKUS METROPOLISSA Espoon kuntalaiskuuleminen Cay Sevón Kuntajakoselvittäjä.
Esteettömyys joukkoliikenteessä
HKL:n hallintomalliselvitys
Espoo-strategia, toimeenpano ja toteutuminen vuonna tarkastuslautakunta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
Seutukirjastoselvitys Projektiryhmä Seutusivistystyöryhmä
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Raideliikenne aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?
Helsingin seudun yhteistyön arviointi 2008 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
T A M P E R E E N K A U P U N K I Liikuntayhtiöt ja kunnan liikuntapolitiikka Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja
1 Pertti Parkkonen, kh pj, Laukaa MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Sairaalaopetuksen kehittäminen Helsingissä 2010 Saireke-seminaari Auroran koulussa
Keuruun kaupunki 2006 Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenne –seminaari Keuruun seutukunta Timo Louna Kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki.
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
HSL-kuntayhtymän perustaminen Strategiaperusta Ohjausryhmä
Tilinpäätös 2004.
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
KUUMA –johtokunta HS
Jaana Simola UusiKunta – Lahden seudun kuntarakenneselvitys Johtoryhmä Heinola.
Kaupunginjohtajan ehdotus Talousarvion laadinnan perusteet.
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2010. Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot)
Ministeriöiden kirjastoista Valtioneuvoston yhteiseen tietotukeen Yksikön päällikkö Outi Örn, VNK
Case Oulun kaupunki ja Monetra: Keskitetyn hallinnon siirtäminen tytäryhtiöön Anne Piikivi, Oulun Kaupunki, Oulun Konttori –liikelaitos Päivi Pitkänen,
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
ERVA yhteistyön tavoitetila 2011  : Yhteisesti sovittu politiikka tukipalvelujen järjestämisestä.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä BEST tutkimustulokset 2015 eväs Operatiiviset tutkimukset ryhmä (OTR) ryhmäpäällikkö Antti Vuorela / liikennetutkija.
HSL-joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus – syksy 2016
Liikenne ja autonomistajuus
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Asuminen ja rakentaminen
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Punkaharjun vaihtoehtoiset kehittämismallit
Liikkumistutkimuksen 2012 keskeiset tulokset
Tilastoja Vantaalta Tilastokeskuksella on ongelmia väestön ennakkotilastojen tuottamisessa. Alkuvuoden ennakkotiedot tammi-syyskuulta joudutaan.
Asiakkaan valinnanvapaus
Osallistuminen ja kuntademokratia
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Monetra-konserni, luonnos (sisältää omistusprosentit per osakas)
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Käyttövoimaselvitys Lahden hyötyajoneuvo-liikenteen tarpeisiin
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Liikenne ja autonomistajuus
ICT –ympäristön yleiskuvaus
Osallistuminen ja kuntademokratia
VANTAAN RATIKKA Suomen raitiotiekaupunkien verkoston seminaari 2018
Kunnallinen liikelaitos
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Esityksen transkriptio:

Esitelmän pitäjän nimi Metro- ja raitioliikenteen hallintomallivaihtoehdot

SISÄLLYS 1. Tausta 2. Nykytila 3. HKL:n rakenteen ja roolin muuttuminen vuonna Vaihtoehtoiset hallintomallit 5. Toimenpide-ehdotukset 2

1.Taustaa (1) HKL on vuodesta 1945 lähtien vastannut Helsingin sisäisen liikenteen järjes- tämisestä. HKL on tilannut bussi-, metro-, raitio- ja lauttaliikenteen ja tuottanut metro- ja raitioliikenteen. Lisäksi se on vastannut metro- ja raitioliikenteeseen liittyvästä infrasta. HKL:n suunnitteluyksikkö on vastannut Helsingin sisäisen joukkoliikenteen suunnittelusta, tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä Helsingin sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta. Helsingin sisäinen joukkoliikenne on ollut osa pääkaupunkiseudun joukkoliiken- nejärjestelmää, johon sisältyy yhteinen lippujärjestelmä. Kuntien rajat ylittävän seutuliikenteen sekä Espoon, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen sisäisen liikenteen suunnittelusta ja kilpailuttamisesta on vastannut vuonna 1970 perustettu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV.

1. Taustaa (2) Vuoden 2010 alusta lähtien HKL huolehtii metroliikenteen ja raitioliikenteen tuottamisesta sekä järjestää joukkoliikenteenä hoidettavan vesiliikenteen ja siihen liittyvän huoltoliikenteen joukkoliikenteen tarvitsemasta infrastruktuurista (toteutus, suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito) joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikkojen järjestämisestä. HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyivät alkaen YTV:n liikenneosaston kanssa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäksi.

2. Nykytila (1) HKL jakaantuu toiminnallisesti alkaen neljään yksikköön: Rakennusyksikkö (RAY) : joukkoliikenneinfra Hallinto- ja talousyksikkö (HTY) : HKL:n konsernipalvelut jotka muodostavat yhdessä HKL:n emoyksikön Raitioliikenneyksikkö (RL): raitioliikennetuotanto Metroliikenneyksikkö (ML): metroliikennetuotanto HKL:n emoyksikkö ja HKL-RL ja HKL-ML ovat kirjanpidollisesti erillisiä yksikköjä

HKL:n nykytilaa kuvaavat seuraavat tunnusluvut (2010): Milj. euroaRLMLRAYHTYHKL Liikevaihto 1) 47,824,369,30,5125,1 Matkustajat 2) 54,957,3--113,7 Henkilökunta 3) )TB )Ennuste 2009, sisältää Suomenlinnan liikenteen 1,5 milj. matkaa 3)Tilanne Nykytila (2)

3. HKL:n rakenteen ja roolin muuttuminen v Vuoden 2010 alusta lähtien HKL tulee toimimaan metro- ja raitioliikenteen tuottajana sekä huolehtimaan Helsingin joukkoliikenneinfrastruktuurista. Tämän lisäksi HKL vastaa järjestäjänä Suomenlinnan liikenteestä. HKL:n toiminta ja tulot tulevat lähes kokonaan perustumaan HSL:n kanssa solmittaviin pitkäaikaisiin liikennöintisopimuksiin (10 v.) ja HKL:n hallinnoiman joukkoliikenneinfran käyttöä koskeviin sopimuksiin (kumppanuussopimus). HKL:n tulot tulevat muodostumaan HSL:n maksamista raitio- ja metroliikenteen sekä Suomenlinnan liikenteen operointikorvauksista, sekä HSL:n maksamista raitioliikenteen, metroliikenteen ja muun joukkoliikenneinfran käyttökorvauksista sekä HKL:n liiketoiminnan muista tuloista (mm. mainostulot, vuokratulot). HKL:n roolin muuttumista havainnollistaa kuva 1.

Kuva 1: HKL:n rakenteen ja roolin muuttuminen v. 2010

4. Vaihtoehtoiset hallintomallit (1) Helsingin kaupungin omistajapoliittisten linjausten mukaan: Liikennelaitoksen omistus pidetään nykyisellään tai sen omistuspohjaa laajennetaan Liikennelaitoksen toimintaa kehitetään tuottajaorganisaationa. Metro- ja raitiovaunuliikenteen hallintomallit selvitetään Toiminnan tavoitteena on kilpailukykyinen ja kustannustehokas toiminta Alustavat hallintomallit on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1: Vaihtoehtoiset hallintomallit

4. Toimenpide-ehdotus Ehdotetaan tutkittavaksi seuraavat hallintomallivaihtoehdot: 1.Liikelaitosmalli HKL jatkaa liikelaitoksena yhtenä kokonaisuutena. 2.Osakeyhtiömalli A.Osakeyhtiö HKL yhtiöitetään yhtenä kokonaisuutena. B.Konserni HKL yhtiöitetään konsernikokonaisuudeksi siten, että HKL-Raitioliikenne ja HKL- Metroliikenne yhtiöitetään omiksi tytäryhtiöikseen ja HKL:n infratoiminnot ovat joko osa HKL-Emoyhtiötä tai infratoiminnot muodostetaan omaksi tytäryhtiökseen. 3.Yhdistelmämalli (liikelaitos & tytäryhtiöt) HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään HKL-Liikelaitoksena jatkavan liikelaitoksen tytäryhtiöiksi. HKL:n infratoiminnot ovat joko osa HKL-Liikelaitosta tai myös infratoiminnot muodostetaan liikelaitoksen tytäryhtiöksi.