ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen

ESPON ET2050 ESPONin skenaariohanke, jossa luonnostellaan Euroopan aluekehitykselle ja -rakenteelle vuoteen 2050 ulottuva: – todennäköinen kehitys (perusura) – 3 vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa – tavoitetila (visio) – tavoitetilaan johtava kehityspolku Työtavat: – EU:n aluekehitysasiakirjojen analyysi, kuvailevat skenaariot, numeeriset ennustemallit, yhteistyö ja konsultaatio

Perusura ja 3 skenaariota Perusura = ennustemalli talouden ja väestön kehityksestä Euroopassa (NUTS2) – Oletukset: kaupungistuminen, ikääntyminen, talous, ilmasto, energia… Skenaarioiden vertailu suhteessa perusuraan – Kytkeytyvät EU:n aluesuunnittelun keskeisiin oppeihin: territoriaalinen koheesio, monikeskuksisuus Perustana kvantitatiiviset ennustemallit, muuttujina: – EU:n alue- ja rakennepolitiikan kohdistuminen – Investointien kohdistuminen – Liikenneinvestoinnit – Julkisen talouden koko ja tasapaino

Skenaario A: ”Virtojen Eurooppa” Eurooppa kasvustrategia: globaali kilpailukyky Julkinen sektori pienenee, Eurooppa muuttovoittoinen Kaupungistumisen ja kasautumisen edut Kansainvälisesti merkittävien eurooppalaisten metropolien (76 kpl) tukeminen Metropolien välisten ja niistä maailmalle suuntautuvien yhteyksien parantaminen, T&K EU:n alue- ja rakennepolitiikka sekä maaseutu- ja liikennepolitiikka heikentyvät Erottuva keskus-periferia-jako

Skenaario B: ”Kaupunkien Eurooppa” Eurooppa ESDP + Alueellinen Agenda -asiakirjat (2007, 2011) Tasapainoinen ja monikeskuksinen kaupunkiverkko (eurooppalaisittain ajateltuna) Pääkaupunkien ja suurimpien alueellisten keskusten tukeminen (261 kpl) EU:n alue- ja rakennepolitiikan fokus kaupungeissa, T&K, em. kaupunkialueiden sisäiset ja niiden väliset yhteydet Kansalliselle aluetasolle ulottuva aluerakenne Kaupunkien läheisen ja syrjäisen maaseudun kehitys eriytyy

Skenaario C: ”Alueiden Eurooppa” TA2020: energian saatavuus ja ilmastonmuutos Julkinen sektori kasvaa, ei muuttoliikettä Eurooppaan Pienet ja keskisuuret kaupungit aluekeskuksina Paikkaperustainen aluekehittäminen EU-investoinnit: hajautettu energiaverkko, ympäristönsuojelu, uusiutuva energia ”Degrowth-vaihtoehto em. uuslibereralistisille skenaarioille”

Perusura + 3 skenaariota: BKT

Skenaarioiden vertailua A-, B- ja C-skenaarioiden kasvuvaikutukset yhtäsuuret – Kasvu ja tasapainoinen aluekehitys eivät ristiriidassa (B!) – EU:n alue- ja rakennepolitiikka tukee Euroopan kilpailukykyä Skenaarioiden aluevaikutukset erilaisia – B ja C pienentävät alue-eroja, – mutta alue-erot pienenevät vain suhteellisesti, absoluuttisesti säilyvät nykytasollaan Monikeskuksisuus (hajautunut bkt ja väestö) pienentää alue-eroja Maankäytön paineet erilaisia eri skenaarioissa ja eri tyyppisillä alueilla

Visio: Avoin ja monikeskuksinen Eurooppa Euroopan kytkeytyminen globaalisti Euroopan ja lähialueiden välinen vuorovaikutus Alueiden monimuotoisuuden ja niiden omien voimavarojen hyödyntäminen Tasapainoinen kaupunkirakenne (eri aluetasoilla tarkasteltuna, B-skenaario) Kestävä resurssien käyttö

ET 2050 visio: 2020, 2030, 2050

Mihin ja miten ET2050 vaikuttaa? Pehmeästi: ”epävirallisesti” ja mielikuvien välityksellä, koska EU:lla ei toimivaltaa Vähäisesti: ei poliittista sitoutumista Vuorovaikutteisesti: keskusteluun aineksia ja virikkeitä tarjoten Välillisesti: ensin EU:n alue- ja rakennepolitiikan kautta, sitten muualle Hitaasti: em. prosessit vitkaisia Pysyvästi (?): alueulottuvuus nousee esille 11