Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet/ ennakointi Marko Koskinen Pirkanmaan liitto

Maakunnat 1.1.2011 Väkiluvut 31.12.2009 lop. Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 103/MML/11 Pirkanmaan liitto 2011

Pirkanmaan historiallinen kehitys Teollistumisen vaiheista Pirkanmaa – uudistumiskykyinen edelläkävijä Tekninen osaaminen on säilynyt ja jalostunut Tampereella Kaupunkiseutu on kehittynyt modernin huipputeknologian keskukseksi. Vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 185 vuotta tekniikan edelläkävijänä 1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson) 1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell) 1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo (Finlayson) 1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi 1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili 1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1942 Lentokoneen ”musta laatikko” 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli 1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu 1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti 1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone 1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia) 1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia) 2002 eTampere –monitoimikortti 2005 ROVIR-tutkimuskeskus INION: set+ hand VALMET ATA

PROSESSI-, KEMIAN- JA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUKSEN ALOITTANEET 2006–2009 (nuorten koulutus, koko maa)

TOIMIALAENNUSTE, KEMIALLISTEN YMS. TUOTTEIDEN VALMISTUS

TOIMIALAENNUSTE, METSÄTALOUS JA -TEOLLISUUS

TYÖLLISTEN MÄÄRÄT AMMATTIRYHMITTÄIN, tavoitekehitys Lähde: OPH 9/2011

NUORTEN KOULUTUKSEN ALOITTANEET, AJOITTAJATAVOITE JA ALOITTAJATARVE prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoalalla (tavoitekehitys)

Maailma ja Suomi

Ennakointiyhteistyön organisointi vuosien 2011–2016 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa Opetushallitus , 2010 Opetushallitus/Hannele Savioja 17.8.2011

Pirkanmaan tulevaisuustietoa tuottavat/käyttävät toimijat Pirkanmaan ennakoinnin yhteistoimintamalli Tapauskohtaiset täsmätilaisuudet ja -julkaisut - Aineiston ja analyysien pohjalta tarpeen mukaan Teemakohtaiset asiantuntijaringit keskustelu laadullinen tulkinta julkistus aineiston tulkinta tulkintatulokset Portaali - datapankki - keskusteluosio ”pähkinänkuoritulkinnat” päätelmien julkistus Jaettu ja vastuutettu sisällön tuotto Tulevaisuusfoorumi pohdinta, skenaariot, päätelmät ja linjaukset kokoontuu säännöllisesti, harvakseltaan Nimetyt vastuutahot Pirkanmaan tulevaisuustietoa tuottavat/käyttävät toimijat KP/2005 8.4.2017 11

Teollisuuden työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla, 2008 SULUISSA TOL 2008 -LUOKITTELUKOODI Yhteensä teollisuuden työpaikkoja oli maakunnassa 46 932 vuonna 2008 (22 % kaikista työpaikoista). Koko maassa teollisuuteen sijoittuu 16,1 % työpaikoista. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 11/2010 Pirkanmaan liitto 11/2010

Pirkanmaan työlliset toimialoittain 1970–2025 Mukana VATT:n alueellinen ennuste (työlliset 2010–2025) VATT:n perusura huhtikuulta 2010 (tätä ei hyväksytty liitossa Pirkanmaan näkymäksi) * Tavoitelaskelma Lähde: Tilastokeskus ja VATT (työllisten perusura 4/2010)

Työikäisen (15–64-v.) väestön muutos 2008–2020 Työikäisen väestön muutos, % 2008 on varmistunut tieto, 2020 Tilastokeskuksen väestöennusteesta 2009. Vaihtelu: Vesilahti + 33 % - Parkano -23% Pohjakartta: Maanmittauslaitos, lupanro 54/MML/10 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Pirkanmaan liitto 2010

Työlliset toimialoittain Pirkanmaalla -2025 (VATT:n ja maakuntien tuottamat toimiala-arviot muunnettu työssäkäyntitilaston tasoon.) KP/2005 8.4.2017

Avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin Pirkanmaalla -2025 KP/2005 8.4.2017

Kokoomataulu/ Pirkanmaa, kerroin I sisältää koulutuksen läpäisyasteen, koulutusväylät ja moninkertaisen koulutuksen vaikutuksen aloittajatarpeeseen, kerroin III kuvaa sitä mikä olisi uuden työvoiman tarpeista lähtevä aloittajatarve maakunnassa eli määrä joka takaisin työelämän tarvitsemat, tutkinnon suorittaneet työmarkkinoille. (Kerroin III ei ole sovitettu maakunnan ikäluokkaan.) KP/2005 8.4.2017

KP/2005 8.4.2017

KP/2005 8.4.2017

Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen merkitys korostuu aikuisiällä, jolloin aiemmin hankittua osaamista kehitetään. Kaikkea ei tarvitse pakata koulutusjärjestelmän alkupäähän, koska osaamista ja tietoja voidaan täydentää läpi eliniän. Aikuisille on tarjottava kunnissa koulutusta kaikilla koulutustasoilla ja eri oppilaitosmuodoissa. Työpaikkojen asema elinikäisen oppimisen ympäristöinä kasvaa. Tutkinnon osien suorittaminen nousee kaikilla koulutustasoilla merkittäväksi täydennys- ja aikuiskoulutuksen muodoksi. (modulaariset opinnot) KP/2005 8.4.2017

Koulutus ja tulevaisuus/ maakunnat ja EK 2.5.2011 Suomessa tarvitaan 100 000 työntekijää enemmän vuoteen 2025 mennessä, kuin mitä nuorisoikäluokat mahdollistavat. Toimialojen välinen ja niiden sisäinen rakennemuutos jatkuu. Osaaminen vanhenee entistä nopeammin. Tarvitaan: aikuiskoulutusta, maahanmuuttajia, opiskelun läpäisyn parantamista ja valmistumisen nopeuttamista. Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työelämässä ja millainen koulutus vastaa osaamistarpeisiin? - Vahva perusosaaminen. - Yleissivistys, joka antaa valmiuksia oppia uutta. - Asenne: halu olla kehityksessä ja muutoksessa mukana. - Avoin ja joustava koulutus, joka mahdollistaa jatko-opinnot työelämän tarpeiden mukaisesti ja työelämästä käsin. - Näyttötutkintojen yleistäminen. KP/2005 8.4.2017

www.pirkanmaa.fi