Mihin ohjelmat ohjaavat ja miten viljelijät valitsevat -esimerkkinä horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma 2000-2006 Tuomas Kuhmonen 22.01.2009.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

Vuoden 2014 tukihaun muutokset Pinta-alaperusteiset tuet
Datan vapauttaminen Avaruusstrategian julkistus Tutkimusjohtaja Laura Höijer / YM & Yksikönpäällikkö Yrjö Sucksdorff / SYKE.
Ohjelmaperusteiset tuet
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien neuvottelupäivät Kulttuuriviennin rahoitus Neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake OPM/KUPO/KVY.
Tukea tarjolla verkkokurssien tuottamiseen ja toteuttamiseen KTOL:n Tammiseminaari Olli Ruohomäki Moodle-on-Demand -hanke Parkanon kansalaisopisto.
Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä
SLS vaalii ja kehittää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä.
Seurakysely 2012 Seurakyselyn kehittäminen Seurafoorumi Anton Ahonen Jyväskylän yliopisto.
Markus Söderlund Kanuuna-seminaari, Tampere Miksi ja miten nuorisojärjestöjen työtä kannattaa arvioida? #nuorisojärjestöt #laatu #arviointi #palaute.
Maatalouden ympäristötuki Ehdotus toimenpiteiksi Fincid seminaari/
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi- hankkeessa
Maaseudun kehittämisohjelmat ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia etäpalvelupilotista Etelä-Pohjanmaalla Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto.
METSO- toimintaohjelma Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä – kokemuksia tähän asti Lea Jylhä METSO-ohjelman valtakunnallinen vuosiseminaari
KALAJOKILAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Educational Municipal Federation
”Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä” AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI Anneli Airola, Pohjois-Karjalan.
Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Taustaa •Kansallisen diabetesohjelman, Dehkon, yhtenä tavoitteena on, että diabeetikot hallitsevat omahoidon,
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2006 Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tuukka Puranen
Öljykasvinviljelijän Opas
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla
OPS-KOULUTUKSEN YLEINEN TILA JA SEN KEHITTÄMINEN HEIKKI SUOMALAINEN SELVITYSMIES OPSO-KOKOUS
TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa
Kooste ensimmäisen aallon organisaatioiden kevään 2013 palautekyselystä
Stadia-Dehko. Taustaa Vuonna 2001 aloitettiin diabeetikoiden hoidonohjaukseen keskittyvä moniammatillinen valinnainen opintojakso Opintojakson tavoitteena.
Akavan Erityisalat Yksityissektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Tuetusta itsearvioinnista Paletti-hanke
1 Peltoenergia Kainuussa EU-osarahoitteinen kehittämishanke ─ ─ Elina Virkkunen MTT SOTKAMO Elina Virkkunen.
Mikä on arviointien lisäarvo ja miten niitä hyödynnetään tulevan ohjelmakauden valmistelussa? Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee?
Mikä on arvioinnin rooli ohjelmatyössä Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Eero Pehkonen.
Ruoka- ja ruokateollisuusperunan strategia vuoteen 2020 Hallinnon keinot -ryhmä Esa Hiiva.
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy.
Ympäristö- ja ilmastovaikutukset Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? -Eväistä uudelle ohjelmakaudelle Helsinki Irene Huuskonen.
Maaseuturahasto Satakunnassa
Maatilojen hyvät ympäristökäytännöt Itä-Suomessa Opintoprojekti RAE -hankkeelle Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena | Kuopio Ulla.
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
VARELY /Olli Madekivi1 Aluehallinnon tietotarpeita maa- ja metsätalouden vesienhoidon suunnittelussa ja seurannassa Olli Madekivi Varsinais-Suomen.
Tieto-osasto / PATI1 Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille Hoitoonpääsyn toteutumistiedot perusterveydenhuollon.
Maatalous ja ympäristönsuojelu
Ympäristötukien valvonta 2007 Maija Kyrö MMM / Tukiyksikkö.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Ympäristökorvausjärjestelmän info Keuruu
CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen Keskusteludokumentti Pekka Kähkipuro.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Kooste Finna-organisaatioiden palautekyselystä Finna-konsortiokokous
Diskurssi Oy ARVIOINTIOHJELMA ü Toimii  Suunnitelmana ja tehtävänkuvauksena  Julkisen keskustelun tukena ü Pyritään varmistamaan  Kattavuus  Julkisuus.
Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen LARK 3 -hanke Sari Mikkola
Maatalouden vesiensuojelu
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennetuki liittymistä valmisteleville maille liittymistä valmisteleva tuki vuodesta 2000:
1 EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT JA LEADER-TOIMINTATAPA YMPÄRISTÖTUESSA.
Kulttuurin ja luovan alan T&K-projektien sisäisen arvioinnin kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Robert Arpo
AUNELAN KOULUN KOKEMUKSIA KOULUT LIIKKEELLE-HANKKEESTA Taustaa: 1. Koulun välituntipihat on koettu ongelmallisina: - kolme erillistä rakennussiipien väliin.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Finnan käyttäjäkysely 2014 Katsaus tuloksiin Käytettävyystyöryhmä
Koealue: s  Mielihyvän tavoittelu on luontaista, sitä tavoitellaan monin eri keinoin esim. urheilemalla, ruoalla, internetillä, peleillä 
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020: NEUVONTA
Marttilan yrittäjäkyselyn yhteenveto
Kaikki Käy Koulua -toimintamallin arviointitutkimus
Finnan käyttäjäkysely 2014 Katsaus tuloksiin
Finnan käyttäjäkysely 2014 Katsaus tuloksiin
Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä
Ympäristökorvauksen korvauskelpoisuus ja sitoumusten muutokset
Esityksen transkriptio:

Mihin ohjelmat ohjaavat ja miten viljelijät valitsevat -esimerkkinä horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma Tuomas Kuhmonen

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI o Elinkeinopoliittinen ohjelma - kaksi toimenpidettä: luonnonhaittakorvaus (2,9 mrd. €) ja ympäristötuki (2,0 mrd. €) - moniulotteiset tavoitteet: kilpailukyky, tulot, alueet, ympäristö… o Jälkiarviointi - ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen - toimeenpanon ja toteutuksen tarkoituksenmukaisuus o Arviointikonsortio - Suomen Aluetutkimus FAR (koordinaattori), Fin-Auguuri Oy, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ARVIOINNIN TAUSTA

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI ARVIOINTITEEMAT JA -AINEISTOT o Ohjelman vuosiraportit o Kysely maatilayrittäjille (1.044 vastausta) o Kysely hallinnolle ja asiantuntijoille (120 vastausta) o Haastattelut (11 henkilöä) o Erillisaineistot (IACS) o Tilasto- ja tutkimusaineistot (MYTVAS)

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI ARVIOINTIASETELMA - LUONNONHAITTAKORVAUS A: 150 €/ha B-C1: 200 €/ha C2-C4: 210 €/ha

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI ARVIOINTIASETELMA - YMPÄRISTÖTUKI Perustuen toimenpiteet: 5-6 pakollista + vähintään 1 valinnainen Erityistuki- sopimukset: 12 toimenpidettä tarjolla Tuen määrä vaihtelee valinnoista riippuen

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI Tuen tavoite: viljely jatkuu alueilla, joilla se muuten päättyisi Tuki palvelee tavoitetta melko hyvin – nettovaikutus hämärtyy hieman tukien kirjon takia Kattava: 96 % aktiivitiloista LUONNONHAITTAKORVAUS: VAIKUTTAVUUS

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI LUONNONHAITTAKORVAUS: VAIKUTTAVUUS Tuen vaikutus- suunnat loogisia Hehtaarituen kannustavuus kotieläintuotannon jatkamiseen?

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YMPÄRISTÖTUKI: VAIKUTTAVUUS Ympäristötuesta 2/3 kuluihin, 1/3 kannustinta Erittäin vaikea arvioida – vain suhteet ja suuruusluokat! Tuen mitoitus toiminut yleisesti tavoitellulla tavalla – tilatasolla haasteellista

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YMPÄRISTÖTUKI: VAIKUTTAVUUS Viljelijöillä ja hallinnolla täysin erilaisia näkemyksiä riskeistä ja hoitotarpeista!

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YMPÄRISTÖTUKI: VAIKUTTAVUUS Viljelijöillä ja hallinnolla hyvin yhdensuuntaisia näkemyksiä eri keinojen käyttö- kelpoisuudesta keskeisten riskien torjunnassa tai hoitotarpeiden toteuttamisessa -tässä esimerkkinä perustuen toimenpiteet

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YMPÄRISTÖTUKI: VAIKUTTAVUUS Hyvää kattavuus: 85 % aktiivitiloista

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YMPÄRISTÖTUKI: VAIKUTTAVUUS Alueellinen kohdentuvuus, esim. vesistö- toimenpiteet (suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustaminen ja hoito, säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys, lannan käytön tehostaminen) Järvi-Suomi?

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YMPÄRISTÖTUKI: VAIKUTTAVUUS Valinnaisuutta sisältävissä asioissa monia tekijöitä valintojen taustalla (”ei vain ympäristö”) Haaste: vaikuttavuus- tilakohtaisuus

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI TOIMEENPANO JA TOTEUTUS Ympäristötuen ehtojen koettu järkevyys (tai järjettömyys) liittyy ennen kaikkea siihen, kuinka tarjolla olevien keinojen katsotaan tosiasiallisesti pienentävän oman tilan ympäristöriskejä Erityinen tyytyväisyys ympäristötuen ehtojen järkevyyteen yhdistyi (tyytyväisiä erityisesti kun…): - maatilan päätuotantosuuntaan (päätuotantosuuntien ulkopuolella), - tilakokoon (kaikkein pienimmillä tiloilla), - jossakin määrin yrittäjän ikään (nuorimmilla viljelijöillä), - kokemuksiin hyvän viljelykäytännön vaatimuksista (erittäin myönteisiä tai erittäin kielteisiä), - tiedotuksen ja valvonnan laatuun (myönteinen) sekä - erityisesti näkemykseen keinojen käyttökelpoisuudesta ympäristöriskien vähentämisessä (käyttökelpoisia) Arviot oman tilan ympäristöriskeistä (joko erittäin pieniä tai erittäin suuria) yhdistyivät voimakkaammin tyytymättömyyteen kuin tyytyväisyyteen Yrittäjän koulutuksella, alueella, tilan ”ympäristösijainnilla” tai toteutetuilla toimenpiteillä ei ollut yhteyttä erityiseen tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI TOIMEENPANO JA TOTEUTUS Toimeenpanon ongelmat tai muutostarpeet ympäristötuessa sekä valvonnan vähentämisessä - esim leikkaus tai sanktio <0,1 % valvotusta peltoalasta vs. valvontakustannus ”Koko järjestelmä pikkumaisuuksissaan minusta on malliesimerkki myöhäisbrezneviläisyyden toimintatavoista. Positiivishenkinen tiedotus ja koulutus johtaisivat paljon parempaan lopputulokseen - ja nurinat vähenisivät. Ei kukaan tahallaan luontoa saastuta!” ( ) ”LFA ok, mutta ympäristötuen lisätoimenpiteiden ohjeistus hallinnolla täysin hukassa … Kaikkien niiden henkilöiden, jotka laativat erilaisia pykäliä ja ehtoja, ei tarvitse olla yliopiston käyneitä teoreetikkoja. Tämä koskee myös tätä kyselyn laatijaa” ( ) ”Yrittäkää saada ehdot sellaisiksi että niitä voidaan toteuttaa. Tahtoa ympäristön kunnossapitoon on olemassa.” ( ) ”Tilani kohdalla LFA ja ympäristö toimivat. Oma näkemys ympäristöä kohtaan on muuttunut vielä positiivisemmaksi ja etsin käytäntöön ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, jotka sopivat tuotantoon.” ( ) ”Valvonta paisunut tolkuttomaksi. Toimenpiteitä tehdään valvonnan ehdoilla ja unohdetaan esim. erityistukisopimusten alkuperäiset tavoitteet. Valvonnassa keskityttävä jatkossa isompiin rikkeiseen ja jätettävä pilkun viilaaminen vähemmälle.” ( )

HORISONTAALISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN JÄLKIARVIOINTI YHTEENVETO Luonnonhaittakorvaus o ok Ympäristötuki o yksinkertaistaminen o 1) kattava ”laadunvarmistusosio” (ympäristönhoidon peruskorvaus) ja 2) alueellisia/tilakohtaisia tarpeita entistä paremmin vastaava osio (ympäristönhoidon erityiskorvaus)