Geenitekniikan riskit FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999

Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon  Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden  ihmisellä on n proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain Venter et al  yksi geeni tuottaa jopa yli erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

Tekniikka on alkeellinen  synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa  kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia  geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen  valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön

Tietomme on riittämätön  geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006  deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002  muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

Riski eliökunnalle  jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella  koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia  luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

Tekniikka on hallitsematon  viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001  bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat) Mayeno & Gleich 1994

Ei täsmäjalostusta  merkittäviä eroja eri linjojen aineissa ja pitoisuuksissa perunalla. Erot yksittäisiä, mutta niitä aiheuttivat kaikki gm-rakenteet. Shepherd et al  geeninsiirto voi synnyttää uusia yhdisteitä, sillä kasvit ovat monipuolisia biokemiallisia tehtaita Manetti et al. 2006, Ruebelt et al

Yllättäviä sivuvaikutuksia  kuolioita lehdissä vehnällä  muhkuroita perunan mukuloissa  tuotannon aleneminen soijapavulla  korkeampi ligniinipitoisuus soijalla  lisääntyneet karvasaineet perunalla  aineenvaihdunnan muutokset rapsilla  uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä  34% enemmän nikotiinia tupakalla

Paljon kuluja, vähän tuloksia  kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys  sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi  kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita  turvallisuustutkimukset eivät auta, koska tuotteet eivät ole pysyviä

Parempia tuotteita?  sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007  ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini) ‏  tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp) ‏  lisänä tuotteessa muut kasvin- suojeluaineet

Ympäristöystävällisiä?  Vastustuskykyiset rikkakasvit ja tuholaiset pakottavat lisäämään ruiskutusmääriä Benbrook 2004  myrkkyjäämät tuotteissa ovat suuria, jopa 50-kertaisia normaalituotantoon verrattuna. pers.comm. Dr. Guazzelli  myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä

Loppuuko nälkä?  sademetsiä raivataan gm- soijapelloiksi  gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa  pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan  gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi

Säilyvää myrkkyä  Bt-toksiinia erittyy kaikkiin kasvinosiin koko kasvukauden. Myrkkypitoisuus vaihtelee jopa 50- kertaisesti vierekkäisten kasvien välillä. Raps et al  Gm-kasvin bt-toksiini säilyy maassa ainakin 7 kk. Myrkkyä on enemmän korjuutähteessä. Baumgarte & Tebbe  Vaikutuksia maan bakteerikantoihin. Baumgarte & Tebbe 2005

 Muutoksia gm-kasvien juuriston sienilajistossa, maahengityksessä ja maabakteerien kannoissa. Castaldini et al  Bt-toksiini säilyy hyönteissyöjissä, ja sitä löytyi petopistiäisistä. Burgio et al  Bt-maissin kasvinosien sisältämää toksiinia siirtyy myös seitsemään maakovakuoriaislajiin, jotka eivät ole kohdelajeja. Zwahlen & Andow 2005.

Gm-ainesta ympäristöön  Gm-kasvista erittyy gm-ainesta maaperään ja sen bakteereihin Nielsen et al  erittymällä juurista DeVries et al. 2003,  siitepölyn kautta Saxena et al  viljelyjätteenä pellolle  Siitepöly tuulessa 24 km päähän Watrud et al  huuhtoutumana vesistöihin jopa 82 km päähän Douville et al

Gm-aines säilyy  muuntogeeni säilyy maassa neljä vuotta DeVries et al  gm-rapsin siemen maassa ainakin 5 v.  Saksassa ja Kanadassa yli talven Meier 2003, Douville et al  Gm-aines kestää kompostoinnin Guan 2004

Siirtogeenit siirtyvät   Siirtogeenirakenne ylittää lajirajat luonnossa: kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvin viruksen DNA:han Bertolla & Simonet  gm-tekniikan yleinen geenin käynnistäjä, kukkakaalin mosaiikkiviruksen promoottori toimii myös ihmissuolen soluissa. Myhre et al

 gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinä. Gebhard & Smalla 1998  Bakteerien välityksellä gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

 Bakteereille ympäristössä oleva DNA on raaka-ainetta jota ne liittävät osaksi omaa perimäänsä. Meier & Wackernagel 2003  Näin ne saavat uusia aineenvaihduntareittejä ja sopeutuvat paremmin ympäristöoloihin. Springael & Top  Tällä menetelmällä ovat kehittyneet moniresistentit sairaalabakteerit Geenit kulkeutuvat luonnossa

Eläinkokeita vähän  tieteellisiä kokeita on vähän  kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk  ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen  yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole  USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

Luonnon eläimet  Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al  Geenimuunneltuja viljelykasveja syövät toukat eivät enää kelpaa sen luontaiselle pedolle Hilbeck 2004

Lampaat ja gm  Gm-maissin jyvien DNA säilyy toimivana lampaan mahassa. Duggan et al  Sylki ei tuhoa DNA-rakenteita, vaan ne kykenevät siirtämään DNA:ta suun bakteereihin. Duggan et al

Possut ja vasikat ja gm  Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista. Mazza et al  Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa. Chowdhury et al

Gm-rehun voi jäljittää  Italian kaupallisesta maidosta löytyi PCR:llä 15 näytteestä (25 %) gm- maissin geeni, ja 7 näytteestä (11,7 %) löytyi gm-soijan Agodi 2006  Lehmän verestä voidaan helposti selvittää onko se nauttinut geenimuunneltua rehua. Hyvin pienikin määrä havaitaan. Petit et al

Leviäminen tutkimuksissa  kilometrejä: alfalfa, sokerijuurikas, rapsi, creeping bentgrass Watrud et al  satoja metrejä: maissi Ma et al  kymmeniä metrejä: vehnä, puuvilla  metreistä kymmeniin: riisi, tupakka, soija, ohra Ritala et al. 2002

Luonto & ihminen gm-levittäjänä  tulvat ja tuulet  kylvösiemenen kontaminaatiot  maatalouskoneet  ihmiset ja kulkevat eläimet  maan oma siemenpankki  maan oma siemenpankki Légère 2005  siementen käsittely ja kuljetukset  jalostuslaitokset

Kontaminaatiot maailmanlaajuisia  Star Link gm-maissi hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden  kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden  LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa  uusin tapaus Japanista Akiyama et al

Gm ei pysy erillään  Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi-Seelanti.  Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan.

Invaasio, ei rinnakkainelo  Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina. Marvier & Van Acker 2005  rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al  luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

Eristäminen ei onnistu  gm-rapsi leviää rikkaruohona: junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al  Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (nauris, kiinankaali, villi peltokaali), Yoshimura et al

Kuka vastaa lisäkuluista?  Kanadassa luomuviljelijä joutui maksamaan patenttirikkomuksesta Monsantolle, kun gm-rapsi levisi itsekseen hänen peltoonsa.  maissipelto vaatii 200 m eristyksen gm-peltoon, jotta kontaminaatio olisi alle 1 %. Ma et al  myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

Kenttäkoe on riski  Suomen gm-kenttäkokeissa: ohra, kaura, peruna, valkoapila, porkkana, rypsi ja nauris, rapsi ja lanttu, kaalit, tomaatti,  mansikka, mesimarja, petunia, koristetupakka, gerbera, kuningaslilja, lituruoho, ruistankio  haapa, koivu, kuusi, mänty, harmaaleppä, vannepaju, ruskopaju, mustuvapaju  sinimailanen, soijapapu, maissi, bataatti

Onko tarvetta? Onko oikeutta?  Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä  jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua  kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa  otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

Gm-kasveja tyrkyllä Suomeen  gm-tärkkelysperunalle haetaan viljelylupaa EU:ssa, Suomessa kenttäkoe  paperin päällyste ja eläinrehu  ensimmäinen hakemus hylättiin EU:ssa  Suomessa valmistelussa rinnakkainelo-lakiesitys: tavallinen, luomu ja geenimuunneltujen kasvien viljely

Laki muuntogeenisten kasvien viljelystä "Rinnakkaiselolaki"  ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella  Ei sisällä ilmoitusvelvollisuutta suoraan naapureille  Mietintö sanoo suoraan, että gm- viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden  valtio korvaa sekoittumisen, mutta vain viljelijälle

29 § Viljelyn rajoittaminen MMM asetuksella voidaan muuntogeenisen kasvilajikkeen viljelyä rajoittaa kyseisen kasvilajin siementuotannon kannalta tärkeällä, maantieteellisesti rajoitetulla alueella tai kieltää kyseisen lajikkeen viljely tällä alueella  EU:ssa gm-vapaita Itävalta, Puola, Kreikka ja Norja, Ranskassa aikalisä

 Miljoona EU-kansalaista vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä  Kaikki kyselyt osoittavat että gm- tuotteille ei ole kysyntää Suomessa.  Gm-peltoja maailmassa 4 x Suomen pinta-ala

Ruokahankinnoissa gm-vapaat –Hyvinkää –Järvenpää –Kerava –Tuusula –Mäntsälä –Pornainen –Nurmijärvi –Loppi –Espoo –Keuruu –Pernaja

Vaihtoehto on luomu  gm-viljely on tehoviljelyn äärimuoto  YK:n maatalousjärjestön FAO:n lausunto: kehitysmaissa luomu lisää tuottavuutta ja on taloudellinen  Luomutuotteista puuttuvat rikkaruohomyrkkyjen ja hyönteismyrkkyjen jäämät ja peittausaineet

 Luomuviljellyt tuotteet sisältävät enemmän antioksidantteja Carbonaro et al. 2002, makuaineita Lombardi-Boccia 2004  hivenaineita kuten rautaa ja sinkkiä Quality Low Input Food EU-projekti 2007  A- ja E-vitamiinia Quality Low Input Food EU- projekti 2007  monityydyttymättömiä rasvahappoja Ellis et al  luomukotieläimet saavat ulkoilla ja käyttäytyä lajinsa mukaisesti

Luomu on hyväksi miehille  Luomuviljelijöiden sperma on parempaa. Juhler et al  Luomuviljelijöillä on parempi sperma ja enemmän testosteronia. Larsen et al. 1999

Geenitekniikka on kokeellinen ja perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan Turvallisuutta ihmiselle tai ympäristölle ei voi taata

Päätä itse ruuastasi!   siellä voit liittyä  sähköpostilistalle  kunnallisaloite, poliitikkokyselyt  yleisönosasto, tuotekyselyt  oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GM-VAPAAKSI