TEN-T rahoitus nelostien kehittämisessä Juhani Tervala, 26.11.2014

pendelöintiä

Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne). Kokonaisuuteen liittyy rahoituspäätös (Connecting Europe Facility, CEF) vuosille 2014-2020 eli TEN-T verkoille 26 Mrd. euroa (josta 11 Mrd. euroa koheesiomaille). Päätökset tuli voimaan vuoden 2014 alussa. TEN-T verkko koostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon toteuttamista vauhditetaan liikenneverkkokäytävien avulla. Suomea risteää – Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri käytävät. Tausta-ajatus on, että keskimäärin noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon, itse tuki hankkeeseen vaihtelee 10-50 % välillä. Päätös synnyttää vuoteen 2020 mennessä noin 250 Mrd. euron investoinnit ja noin 4 milj. työpaikkaa. Päätös velvoittava ja sisältää tekniset laatustandardit. Suomi sitoutunut laadukkaisiin ja kustannushyödyltään taloudellisiin verkkoihin, ei yli-investointeihin.

TEN-T ja CEF päätös sisältää TEN-T koostuu pääosin jo olemassa olevasta infrasta ja käsittää rautatie-, sisäväylä-, maantie-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfran sekä multimodaalisen liikenneinfran. Parlamentin valitsemat koordinaattorit johtavat käytäväsuunnitelmien laatimista. Työ valmistuu joulukuussa 2014 ja se lähetetään jäsenmaihin hyväksyttäväksi. Tukihakemukset tehtävä 2/2015 mennessä. Vain investoimalla saadaan TEN-T tukea. Suomen saanti voi olla nykyisillä kehyksillä noin 40 milj. euroa/v. Edellyttää investointeja yli 300 milj. euroa/v. Tukikelpoisia hankkeita on noin 2 Mrd. euron edestä, vastaavasti Ruotsissa noin 17 Mrd. euron edestä. Viraston laskelmien mukaan TEN-T verkon kehittämiskustannukset voivat olla yli 10 Mrd. euroa. Kehittämiskustannuksia arvioidaan vielä uudestaan.

Ydinverkkokäytävät Euroopassa ja Suomessa Suomi kuuluu käytäviin Skandinavia-Välimeri Pohjanmeri-Itämeri

TEN-T asetuksen haasteet TEN-T asetus ratkaisee volyymiperusteisesti ”pullonkaulaongelmia”, ei alueitten tavoitettavuus/saavutettavuus ongelmia. Voimakas painotus raideliikenteeseen on Suomen kaltaiselle maalle haasteellista. Tekniset vaatimukset ovat kovia, joihin komissio voi antaa poikkeusluvan lähtökohta ydinverkolla moottoritien tekeminen, rataverkkoon ei vaateita Suomen oma tulkinta tien laatutasosta mm. ydinverkolla korkeatasoinen maantie ja keskikaiteellinen ohituskaista riittää, ei haeta komissiolta lupaa uusi tulkintakin edellyttää paljon priorisointeja ja investointeja Asetus edellyttää kehittämissuunnitelman laatimista, päätöksiä tehtävä usean (4-9) hallituskauden ajalle. TEN-T tuki priorisoitu vain ydinverkolle. Suomi on sitoutunut ydinverkkoon vuoteen 2030 mennessä ja kattavaan verkkoon vuoteen 2050 mennessä. Tavoite edellyttää yli 10 Mrd. euron investointeja

TEN-T rahoituksen yleisperiaatteet investoinnit tulee perustua liikennetarpeeseen, ei tehdä yli-investointeja, jo olemassa olevaan infraan ensin rahoitusta, investoinnit tarpeesta, tukimäärä ei saa ratkaista, palvelutason ei tarvitse olla yhtenäinen, tehdään täsmätoimia, tarkasteltava koko liikennejärjestelmän kehittämistä, ei vain TEN-T verkkoa ja rahoitus laadittavan kehittämissuunnitelman perusteella. 8.4.2017

TEN-T infran vaatimuksia TEN-T verkon vaatimukset ovat luonteeltaan volyymiperusteisia ja teknisiä. Komissio voi myöntää säädöksistä poikkeuksia. - Suomessa haasteena tieverkon tekniset vaatimukset. - Suomen rautatieverkko erillään oleva verkko, ei teknisiä vaatimuksia. - Jäänmurto järjestetään valtion toimesta keskitetysti. - Vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita oltava saatavilla kaikilla verkoilla.   TEN asetuksessa ydintieverkolla vaaditaan joko moottoriteitä, moottoriliikenneteitä tai ns. expressteitä (komission tulkinta keskikaista 4 ajokaistaa). Kattavalla tieverkolla on moottoriteitä, moottoriliikenneteitä tai perinteisiä strategisia teitä. Vaatimuksena TEN-T verkon teille on tien turvallisuus (tieinfraturvallisuusdirektiivin ja tunnelituravallisuusdirektiivin menettelyt).

Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki–Kemi–Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen osuus 67 % vt 4 Helsinki–Keminmaa ja vt 29 Keminmaa–Tornio Maantietä 730 km Moottoriteiden osuus 30 % Moottoriliikenneteiden osuus 5 % Muut 65 % Saimaan syvävesiväylästö n. 780 km

Suomikäytävä - tavaraliikenne Tavaraliikenteen kuljetusvirrat tie- ja rataverkolla Rataverkolla väli Kokkola–Oulu (4.9–7.9 milj. t) Suomen toiseksi kuormitetuin rataosuus Yli 30 % Venäjän transitoliikenteestä Suomessa välillä Oulu–Kokkola (2–3 milj. t) Maantieliikenteessä suurimmat kuljetusmäärät välillä Helsinki–Äänekoski ja Oulun ympäristössä Saimaan kanavan kuljetusmäärät 1.7–1.8 milj. tonnia, josta lähes kaikki ulkomaan liikennettä Koko Saimaan vesistöalueen kuljetus-määrät n. 2.8 milj. tonnia, Saimaan kanavassa n. 1.7. milj. tonnia

Suomikäytävä - väylien jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 Tieyhteys Helsinki–Lusi Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie, 120 km/h, eritasoliittymiä, telematiikkaa Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie, 120 km/h, eritasoliittymät, telematiikka Lusi–Toivakka Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, ohituskaistoja, 80–100 km/h, pääosin tasoliittymiä Tavoite; ohituskaistatie, 100 km/h, tasoliittymissä 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistie-eritasoliittymiä Toivakka–Vaajakoski Nykytilanne; moottoriväylä, ohituskaistoja, nopeusrajoitus 100 km/h Tavoite; moottoriväylä, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymiä

Suomikäytävä - väylien jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 Tieyhteys Vaajakoski–Äänekoski Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie Jyväskylän kohdalla, 100 km/h (keskustan kohdalla lyhyt jakso 2+2-kaistainen valtatie, 70 km/h), muualla 1+1-kaistainen valtatie (60–100 km/h), Vaajakoskella kiertoliittymiä, 50–60 km/h, eritaso- ja tasoliittymiä Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie, 100 km/h, eritasoliittymät, telematiikka Jyväskylän kohdalla lyhyt jakso 2+2-kaistaista valtatietä, 70 km/h Vehniä–Äänekoski välillä 2+2-kaistainen valtatie, 100 km/h Äänekoski–Liminka Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, ohituskaistoja, 80–100 km/h, taajamien kohdalla 40–80 km/h, eritaso- ja tasoliittymiä Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymä-järjestelyjä, yksityistie-eritasoliittymiä Viitasaaren, Pulkkilan, Pihtiputaan ja Temmeksen kohdilla tie edelleen taajamarakenteen läpi Kärsämäelle ja Ala-Temmekseen ohitustie

Suomikäytävä - väylien jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 Tieyhteys Liminka–Ii Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie Oulun kohdalla (100 km/h), 1+1-kaistainen moottoriliikennetie Oulun pohjoispuolella (100 km/h), muualla 1+1-kaistainen valtatie (80–100 km/h), Iissä kiertoliittymiä (60 km/h), eritaso- ja tasoliittymiä Tavoite; Oulun ydinalueella 3+3-kaistainen moottoritie, Haukiputaan eteläpuolella 2+2-kaistainen moottoritie ja pohjoispuolella jatkuva ohituskaistatie, 100 km/h, eritasoliittymät, telematiikka Iihin ohitustie Ii–Simon Maksniemi Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, 60–100 km/h, Simossa ohituskaistaosuus, tasoliittymiä Tavoite; ohituskaistatie, 100 km/h, tasoliittymissä 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymä-järjestelyjä, yksityistie-eritasoliittymiä

Suomikäytävä - väylien jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 Tieyhteys Simon Maksniemi–Haaparanta Nykytilanne; +2-kaistainen moottoritie (100–120 km/h), eritasoliittymiä, telematiikkaa, Tornion kohdalla 2+2-kaistainen valtatie (60 km/h), kierto- ja liikennevalo-ohjattuja liittymiä, valtakunnan rajalla 30 km/h Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie (100–120 km/h), eritasoliittymät, telematiikka, Tornion kohdalla 2+2-kaistainen valtatie (60 km/h), valtakunnan rajalla 30 km/h, kiertoliittymiä, liikennevalo-ohjattuja liittymiä

Suomikäytävä - infran tilanne Suomikäytävän kunnosta ja kapasiteetin riittävyydestä suhteessa liikennetarpeisiin ja asetettuun tavoitetilaan Rataverkko Rataverkko kunnossa 26 % Rataverkolla lieviä puutteita 43 % Rataverkolla merkittäviä puutteita 31 % Tieverkko Tieverkko kunnossa 30 % Tieverkolla lieviä puutteita 46 % Tieverkolla merkittäviä puutteita 24 %