Antiikin kreikan tiede ja filosofia : Arkaaisen ajan filosofia: Kreikassa vaikuttivat 700 - 500 – l. eKr ns. luonnonfilosofit, jotka pohtivat todellisuuden ja luonnon koostumusta sekä alkuaineita Thales Anaksimandros Anaksimenes Demokritos Myös matemaatikko Pythagoras ja keksijä Arkhimedes Nämä herrat kai sitten keksivät länsimaisen tieteen…

Luonnonfilosofit Thaleksen ja muiden luonnonfilosofien mieltä askarruttivat alkuaineet. Antiikin Kreikassa niitä useimmiten ajateltiin olevan neljä: Maa, Ilma, tuli ja vesi. Tämä ajatus siirtyi myöhemmin perintönä keskiajan Eurooppaan Demokritos taas pohti todellisuuden jakaantuvan yhä pienempiin osasiin, kunnes tulisi vastaan jotakin jakamatonta, jota ei enää kyettäisi jakamaan osiin (=> kreikk. ”atomos”, jakamaton) => Atomioppi

Pythagoras ja Arkhimedes: Pythagoras tunnetaan tietysti Pythagoraan lauseesta. Tämä periaate kuitenkin tunnettiin ilmeisesti jo lähi-idän korkeakulttuurissa. Pythagoraan johtama koulukunta teki sen tunnetuksi. Kreikkalaiset pohtivat myös monia muita geometrisiä kysymyksiä, kuten ympyrän halkaisijan ja kehän suhdetta (pii) He olettivat piin olevan tasa- tai murtoluku (esim. 3 1/8). Pettymys oli suuri, kun joku todisti piin olevan desimaaleiltaan päättymätön luonnonvakio. Lukujen harmonia, eli tasapaino oli tärkeää kreikkalaisille. tasa- tai murtoluku olisi ilmeisesti ollut siksi mieluisampi. Arkhimedes tutki vipuja. Hänen väitetään sanonee, että hän kykenisi liikuttaman yksin maapalloa, jos saisi tarpeeksi pitkän keinulaudan vipuvarrekseen… Hän kehitteli myös vesipumpun, jota edelleen kutsumme Arkhimedeen ruuviksi. Kuuluisin keksintö lienee nesteen nosteen keksiminen (hydrodynamiikka) => ”Heureka”

Arkhimedeen ruuvi:

Huomioita kreikkalaisten tieteestä: Kreikassa ”tiede” tarkoitti hieman eri asiaa kuin nykyään. Tieteen metodi oli erilainen. Luonnonfilosofit pohtivat, eivätkä havainnoineet Kreikassa oltiinkin rationalisteja (luotetaan järkeen varman tiedon pohjana), kun taas nykyään olemme empiristejä (havainnot varman tiedon pohjana) ”Tiede” sisälsi paljon sellaista, mitä emme nykyään pidä tieteellisenä (esim. Thaleksen mukaan vesi oli täynnä jumalia) Myöhemmin mm. Anaksimenes ja Anaksimandros esittivät alkuaineeksi ilmaa tai tulta

Klassisen Kreikan Filosofia: Sokrates: (n. 470 – 399 eKr.) filosofian perustaja Kyselevä opetus ja keskustelu * Hyveet Viisas koska tiesi, miten vähän tiesi Ärsytti useita ihmisiä kritiikillään ja kysymyksillään Tuomittiin kuolemaan 399 eKr.

Platon (427 – 347 eKr.) Sokrateen oppilas Kirjoitti useimmat Sokrateesta kertovat tekstit Perusti filosofikoulun ”akademeian” tunnetuimmat ajatukset valtiomalli, jossa filosofit johtavat, sotilaat valvovat työläisiä, työläiset suorittavat työnteon Ideaoppi: Materiaalinen maailma on vain heijaste ideoiden täydellisestä maailmasta, jossa ovat kaikkien olioiden ideat, eli niiden täydelliset, abstraktit muodot

Aristoteles 384 – 322 eKr. Platonin oppilas Havaintoihin perustuva opetus Kehitti oppeja fysiikassa, kieliopissa, logiikassa, yhteiskunnasta (polis), tietoteoriassa, sekä tutki kirjallisuutta (mikä tekee draamasta hyvän?) Etiikka: Hyveet luovat onnellisen elämän ja oikean toiminnan perustan

Hellenistisen ajan filosofia: Tietoteoriasta, etiikasta ja luonnon ihmettelystä siirryttiin osittain hyvän elämän kysymysiin 300 – luvulla eKr. lähtien Eudaimonistinen filosofia: Miten tullaan onnelliseksi? Millainen on ”hyvä” elämä? Epikurolaiset Tuska on pahaa, nautinto on hyvää => Siispä hyvää elämää on nautintoja tavoitteleva elämä. Epikurolaiset korostivat, että nautinnoista henkiset ovat parempia kuin ruumiilliset, ja että pitempi nautinto (vaikkapa elämän kestävä) on parempi kuin lyhyt. Koulukunnan Johtajana Epikuros Stoalaiset Tunteet vievät ihmisen onnen. Tunteet = järjen erehdyksiä. Ihminen on onnellinen jos hän malttaa suhtautua kohtaloonsa tyynesti. Materialismi. On vain materiaalinen todellisuus. Mahdolliset jumaluudet ovat materian toimintaa. Tunnetuin stoalainen Zenon. Skeptikot Ihminen saavuttaa mielenrauhan, kun hän pidättäytyy ottamasta kantaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin (miksi kiduttaa itseään miettimällä hankalia kysymyksiä?) Siispä on lakattava luottamasta mihinkään tarjottuun totuuteen. Johtajana Pyrrhon.

Antiikin tiede ja filosofia – mitä opimme? Tiede on aina sidoksissa kulttuuriin. Tiede on kai kaikkea sitä, minkä uskomme perustellusti ja uskottavasti antavan meille lisää tietoa todellisuudesta. Antiikissa ”tieteellinen” tarkoitti vallan muuta kuin nykyään. Asioita pohdittiin ja havaintoja tai kokeita tehtiin sangen vähän Mitä ajatellaan tulevaisuudessa 2000-luvun alun tieteestä?