Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miksi puuta pitää kuivata?
Advertisements

Mansikkatilalla 3: Komposti
Haapa Kuvauspaikka: Koulunpiha Kuvauspäivä:
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Puulajit Kirjassa kappale 2..
Metsätalouden energiahaasteet 2000-luvulla Veli Pohjonen Kiikissuon metsänhoitoyhdistys
Perinnetietoa rakennuspuusta
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Katja Pesonen TTKK/DMI/Matematiikan laitos Hypermedialaboratorio
Koekatu- projekti: lyhyt esittely Anu Riikonen
Katja Pesonen TTKK/DMI/Matematiikan laitos Hypermedialaboratorio
8 -luokan biologian maasto-opiskelua
Metsätyypit ja metsätehtäviä
Kasvupaikkatyyppiluokitus Jarkko Juutila
Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen ( , päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy.
Gasek oy.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
Ekologinen teatteri s
Pituus- ja paksuuskasvu
LAJIEN VÄLISET SUHTEET s
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Asuntomessualueen virkistysalueiden yleissuunnitelma
Huonekasvien hoito pähkinänkuoressa
Tyypillistä kasveille:
Taiga.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
SIENISTÄ.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Kappale 2.
Kasvillisuusalueet.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
Tehtävät 1. Monenlaista monimuotoisuutta
PERINTEINEN HIRRENVEISTO JA HIRSIRAKENTAMINEN Teksti ja kuvat: Esa Eloranta and Pirita Yliaho.
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
Liimaus Marko Seppä-Murto. Puun liimaukseen vaikuttavat tekijät Puun ominaisuuksia puun rakenne erilaiset viat puun kosteus puun eläminen liimattavan.
Digikasvio. Ohjeet:  Etsi metsästä kasvi tai sieni, jonka haluat kuvata digikasvioon.  Täytä kuvauskortti, eli nimesi ja päivämäärä.  Aseta kuvauskortti.
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Tehtävät 1.Käsitteitä Määrittele oheiset käsiteparit:
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia
NELJÄ VUODENAIKAA.
Hollolan kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma
Ennakkotehtävät, tietoa ja jälkipuintia luokille
Suomen luonnon erityispiirteet
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
Trooppiset sademetsät
Trooppiset sademetsät
Nahkealehtinen kasvillisuus
Aurinkokunta.
Maaperä Tekijä:Minä.
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
Eroosio ja aavikoituminen
Rehevöityminen Yyterissä
Suomalainen kasvimikrobiomi
Mikrobiologia.
Suomalainen kasvimikrobiomi
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Tundra.
Metsä- ja kasvupaikkatyypit
Luonnon raaka-ainetarpeen turvaaminen
Ekologinen teatteri s
Tutki mikä vaikuttaa hiekan lämpenemiseen
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
Maapallon aridit alueet
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Suomen luonnon haavoittuvuus
Esityksen transkriptio:

Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen. Valo Lämpötila Maaperän kosteus Ravinteet Happamuus

1.Kuiva kangasmetsä Kuivilla hiekka- ja soramailla Jäkäliä on paljon. Pienilehtisiä varpuja kenttäkerroksessa: Kanerva, variksenmarja, sianpuolukka Pensaita on vähän. Yleisin puu on mänty.

2. Tuore kangasmetsä Maaperä on moreenia. Sammalet yleisiä pohjskerroksessa. Isohkolehtisiä varpuja ja ruohovartisia kasveja: Mustikka, oravanmarja, metsätähti, vanamo Yleisin puulaji on kuusi.

3. Lehto Maaperä on multaa. Pohjakerros puuttuu lähes kokonaan, sammalista lehväsammalta tavataan. Ruohovartisia kasveja runsaasti kenttäkerroksessa: Sanikkaisia, sini- ja valkovuokot, metsäkurjenpolvi Lehtipuustoa runsaasti, lehtomaisilla kankailla myös kuusi on yleinen.