liberaali, liberalismi? yhteiskuntafilosofinen, normatiivinen teoria yleinen vapaus-ajattelu - yksilön vapauden ja oikeuksien kunnioitus - suvaitsevaisuus markkinaliberlismi (neo-liberalismi) - taloudellisten markkinoiden vapautta - valtiovallan rajoittaminen - poliittinen oikeisto? todellisuus, todelliset liberaalit valtiot

liberaali paradigma • yhteiskunnallinen/poliittinen auktoriteetti (authority) pitää nojaa yksilöiden/kansalaisten oikeuksiin ja päätöksiin - ja sen tulee kunnioittaa yksilöiden oikeudet ja valinnanvapautta - tasa-arvoiset vapausoikeudet välihuomautus: poliittinen auktoriteetti ≈ oikeutettu valta - mihin vallankäytön oikeutus perustuu ja nojaa? - liberaali: yksilöihin/kansalaisiin - vrt: demokratia: kansan itsemääräämisoikeuteen => jännite liberalismin ja demokratian välillä? • valtion puolueettomuus (neutrality) suhteessa ihmisten hyvyyspreferenssit - välttää kannanottoja siitä, mitä on yksilölle hyvää - pluralismi: antaa tilaa henkilökohtaisille valinnoille - suvaitsevaisuusperiaate • valtiovallan rajoittaminen

liberaali, liberalismi? yhteiskuntafilosofisena, normatiivisena teoriana moderni klassinen Rawls, Kymlicka • tasa-arvoiset perusvapaudet ja -oikeudet • distributiivinen oikeudenmukaisuus • valtio-vallan olemassaolo annettu ja osittain positiivisena asiana • yhteiskunnallisten instituutioiden keskeisyys Locke, Conway • yksilön perusoikeudet • omistusoikeus • valtiovallan rajoittaminen libertarianismi (oikeisto-) Nozick • omistuoikeus • entitlement theory - neo-liberalismi - konservatismi vasemmistolibertarianismi Hillel Steiner Philippe van Parijs: - ”real freedom for all” - oikeus ’omaan henkilöön’ (omistusoikeus-ajattelun muunnelma) - perustuloa - egalitarismi (Walzer) - redistribuution ongelma: pitääkö valtio jakaa resurssit oikeudenmukaisemmin ja vahvemmin puuttua epäkohtiin?

Kekes: pluralistinen konservatismi John Kekes The Morality of Pluralism (1993) Against Liberalism (1997) A Case For Conservatism (2001) pluralismi modernin liberalismin kritiikkiä konservatismi

Kekes jatkuu • Rawlsilainen liberaali pluralismi (reasonable pluralism) on moralistinen: - ei aitoa pluralismia, tiukka egalitaristinen perusvire (liberaali fundamentalismi?) - oikeudenmukaisuusteoria => valtiovallan vahva rooli (redistribuutio) - myös liberaalin moraalin vartijana • Kekes (aito) pluralismi: - kaikkien näkemysten salliminen, ilman ennalta määrättyjä moraalisia rajoja - realismi: yhteiskunta muodostuu historiallisena prosessina, todellisen pluralismin sattumanvaraisuus (historiallisuus) - kansan perinteet tulee historiallisen prosessin kautta oikeutetulla tavalla hallitseviksi - konfliktitilanteet ovat erityistilanteita - pitää ratkaista niin - ettei kenenkään oikeuksia poljeta, - ettei olosuhteet heikennetään tai muutetaan tahdonvastaisella tavalla - konflikti => neuvottelu => uusi sovinnollinen ratkaisu, tai sitten ei

Kekes jatkuu • Kekes konservatismista: - perinteiden (historian) korostus: ”To be conservative is to prefer the familiar to the unknown, to prefer the tried to the untried, fact for mystery, the near to the distant … conservatives start with a presumption in favor of the existing political arrangements unless they are incorrigibly evil and they aim to correct them only to the extent that coping with conflicts makes necessary” • tasa-arvoisuus rajoitetaan lähtökohtiin (perusvapaudet), ei ulotu tuloksiin - ei salli redistributiivisia vaateita egalitarismin nimellä - ainoastaan jos voidaan osoittaa että on tapahtunut vääryyttä - vrt. Nozickin entitlement theory

Oikeudenmukaisuus-käsitteen vaikeudet • oikeudenmukaisuus on kiistanalainen käsite • käsite on poliittisesti erittäin tärkeä ja näin ’kuuma’ - minkä tahansa poliittisen järjestyksen keskeisin legitimointi-näkökulma (oikeutus) - oikeudenmukaisuus (yhteiskunnallisessa merkityksessä) ≈ legitiimi järjestys - vrt. Rousseau ”vahvemman oikeudesta”: - ristiriitainen käsite, vahvuus on puhtaan voiman käyttöä, ei viittauksia moraaliin - oikeutuksessa vedotaan aina ’ihmisen mieleen’ • Derrida: oikeudenmukaisuus, tyypillisenä ideaali-käsitteenä, sisältää aina ylijäämän (excess) - ei lopullista määritelmää - on aina mahdollista haastaa minkä tahansa määritelmän om-sta käsitteen itse tarjoamasta näkökulmasta - jokainen tarkkaan määritelty om-teoria sisältää näin myös tietyn määrän epäoikeudenmukaisuutta

Oikeudenmukaisuus-käsitteen vaikeudet • oikeudenmukaisuus on kiistanalainen käsite • käsitteen moniulotteisuus (historiallinen ja teoreettinen) kaikkien yksilöiden yksilöllisyyden kunnioittaminen (esim. Derrida, Levinas) lainmukainen kohtelu (ehkä klassisin määritelmä, - politiikassa, ei filosofiassa) tasa-arvoinen kohtelu ansion mukainen kohtelu kaikkien perustarpeiden huomioiminen (marxilainen perinne) filosofiassa perinteellisimmät (Aristotelesta Rawlsiin)

Filosofisia oikeudenmukaisuus-diskursseja • om avoimena ideaalina • vertaileva om-tarkastelu • om abolitionistisena, kriittisena teoriana oikeudenmukaisuus • konstruktivistisena teoriana - yhteistyön periaatteet - G. A. Cohen: luo sääteleviä sääntöjä yhteiskunta-elämälle (”rules of regulation of social life”) - Amartya Sen: transcendentaalinen om-teoria - tietty moralismi: tiettyjen moraaliperiaatteiden (vapaus, tasa-arvo) ensisijaisuus riippumatta tilanteesta - rajoittaa politiikan kenttää - ei ota todelliset olosuhteet (historia) huomioon

Inequality reexamined (1992) The Idea of Justice (2009) Amartya Sen (1933 - ) Inequality reexamined (1992) The Idea of Justice (2009) globaalit oikeudenmukaisuus-kysymykset tomintamahdollisuuksien etiikka (capabilities approach) - yhdessä Martha Nussbaumin kanssa talousteoria ja hyvinvointi

Karl Marx Theory of History: A Defence (1978) Gerald A. Cohen (1941-2009) Karl Marx Theory of History: A Defence (1978) If You’re an Egalitarian, How Come You’re So Rich (2000) Rescuing Justice and Equality (2008) analyyttinen marxismi egalitarismi intuitionismi arvojen pluralismi

Oikeudenmukaisuus-diskursseja, jatkuu • vertaileva om-tarkastelu • Sen: realization-focused comparison - Aristoteles - joukon yleisiä oikeudenmukaisuuteen ja ihmisyyteen liittyviä arvoja - vertaillaan niiden toteuttamista eri (todellisissa) järjestelmissä - otetaan opiksi - yhteiskuntafilosofin tehtävä: käsitteiden, käsitysten ja toteuttamismuotojen kriittinen tarkastelu • om avoimena ideaalina - Cohen: filosofinen teoria on rajallinen yleistys, ei pidä ymmärtää regulatiivisena, sääntöjen luojana - Derrida: dekonstruktivistinen oikeudenmukaisuus tarkastelu: a) painottaa erityisesti ideaalin ja reaalimaailman välisen kuilun (jokainen toteutettu om-ideaali sisältää myös vääryyksiä), b) pos: avaa mahdollisuuksia uudenlaisiin käsityksiin • om abolitionistisena, kriittisena teoriana - Walzer: epäoikeudenmukaisuuden lakkauttaminen ja ylivallan kritiikkiä - Young: pitää sisällyttää filosofisen valta-analyysin

Epäoikeudenmukaisuus ja ylivalta • oikeudenmukaisuuskysymykset ovat ensisijaisesti kysymyksiä epäoikeudenmukaisuuksien lakkauttamisesta (engl. abolitionist (abolitionisti), esim. Walzer) oikeudenmukaisuus - positiivisena teoriana - kertoo miten asiat tulisi olla: näin on oikein! - ongelma: yhteisen perustellun kannan löytäminen epäoikeudenmukaisuus - arvostelma tilanteesta - negatiivinen huomautus: näin on väärin - ongelma: subjektiivisuus - ei tarvitse perustua täydelliseen positiiviseen käsitykseen oikeudenmukaisuudesta yksittäisen epäoikeudenmukaisuuden poistaminen tilanteessa - yksi kerrallaan - tukena löytyy paljon esimerkkejä historiasta - ja muita olemassa olevia resursseja (voimassa olevaa lainsäädäntöä, kulttuurin omat arvot)

Epäoikeudenmukaisuus ja valta-analyysi Iris Marion Young (1949 - 2006) Justice and the Politics of Difference (1990) Throwing Like a Girl and Other Essays in Feminist Philosophy and Social Theory (1990) Inclusion and Democracy (2000) fenomenologia ja kriittinen yhteiskuntateoria feminismi ja feministinen poliittinen teoria oikeudenmukaisuus ja demokratia-teoria

Epäoikeudenmukaisuus ja valta-analyysi • Young: - filosofinen oikeudenmukaisuustarkastelu vaatii myös yhteiskunnallisten valtasuhteiden paljastamista (filosofia + sosiologistyyppinen tarkastelu) • teorian sosiaalisista ryhmistä ja identiteetin muodostuksesta • teorian ylivallan/sorron muodoista - rakenteellinen käsite (structural): ylivaltaa/sortoa sijaitsee yhteiskunnallisissa rakenteissa (vs. pahantahtoiset vallankäyttäjät) väkivalta hyväksikäyttö (exploitation) kulttuurinen imperialismi marginalisointi ulkopuolisuutta vallan suhteen (powerlessness)