Tutkimusosasto Näkemyksiä ammattiliittojen roolista köyhyyden vähentäjänä Ilpo Airio, VTT, erikoistutkija Kela, Tutkimusosasto

Ammattiliittojen ensisijainen tavoite on ajaa jäsentensä etuja –Tavoitteessa on onnistuttu hyvin: Työssä käyvien köyhyys Suomessa vähäistä ja köyhyyden taustalla ovat pikemminkin työelämän epävarmuudet kuin ”nälkäpalkat” Myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen taso kohtuullisen hyvä Toissijainen tavoite on parantaa yleistä hyvinvointia –Jos/kun köyhyyden olemassaolo on vääryys, niin kaikkien moraalinen velvollisuus on taistella vääryyttä vastaan –Ammattiliittojenkin panosta tarvitaan Ammattiliittojen tavoitteet

Ammattiliitot muuttuvat yhteiskunnan mukana ”Perinteisesti” sidosryhmät ovat olleet selkeästi luokiteltuja: –Työnantajat: omistajat, pääoma jne. –Työntekijät: työväki –(Valtiolla ollut toisaalta sovittelijan ja toisaalta järjestyksen ylläpitäjän rooli) –Työväki ja köyhä kansa olivat hyvin päällekkäiset ryhmät  Ammattiliittojen pääasiallinen tavoite ajaa omien jäseniensä etuja nivoutui yhteen yleisen hyvinvoinnin parantamisen kanssa

Nykyään sidosryhmäajattelu hämärtynyt: –Työväki ja köyhä kansa eri ryhmiä –Ammattiliittojen vuorovaikutus tapahtuu enemmän organisaatiotasolla  työntekijöiden tärkeäksi sidosryhmäksi ovat tulleet työnantajat ja päinvastoin –Valtion rooli enemmän reunaehtojen asettaja Verotus, subventoi sosiaali- ja terveyspalveluja (esim. työterveydenhuolto), työeläkevakuuttaminen jne. Ammattiliitot muuttuvat yhteiskunnan mukana

Seuraukset -Ammattiliittojen toimintaa ohjaa entistä enemmän organisaatioiden välinen vuorovaikutus kuin perinteinen luokka-ajattelu -Ammattiliittojen painoarvo valtakunnallisena toimijana on kasvanut -Verrattuna vaikkapa kirkkoon, SPR:ään ym. -Vallan mukana on tullut toiminnan ohjenuoraksi Työnantajien arvoja? -Talouskasvu, kilpailukyky, työnteon kannustimet… -Ensisijainen tavoite (omien jäsenten etu) on ristiriidassa toissijaisen tavoitteen (väestön yleinen hyvinvointi) kanssa  ei sekä-että –kysymys vaan joko-tai –kysymys

Ammattiliittojen rooli köyhyyden vähentäjänä? -SATA-komitea -Ansioturvan ja perusturvan välisen suhteen sementoiminen -Toisaalta miksi perusturvan kehittämisestä päättävät esim. EK ja Veronmaksajat mutta eivät esim. työttömien yhdistykset, kirkon diakoniatyö, asunnottomat jne.? -Köyhyyden syyt? -Ansioturvan puolustamisen taustalla epäilys siitä, että perusturvan tason kohottaminen (= nostamalla sen tasoa lähemmäs ansioturvaa) olisi Pekka Kuusen sanoin ahkerien ja tunnollisten laillistettua ryöstöä laiskanpulskeiden hyväksi? -Markus Jäntti: ⅔ vuosien tulonjaon eriarvoisuuden kasvusta johtuu lainsäädännön muutoksista  yhteiskunnan rakenteissakin on korjattavaa

Loppupohdinta -Työ on edelleen parasta sosiaaliturvaa  tästä voidaan kiittää paljon ammattiliittoja -Onko pelkoa, että työssä käyvä keskiluokka nousee kapinaan, jos ay-liike kannattaisi perusturvan parantamista ilman vaatimuksia nostaa samalla ansioturvaa? -Tutkimukset kansalaisten mielipiteistä antavat selvän kuvan siitä, että hyvinvointivaltiolla on laajaa kannatusta -Myös perusturvan liian alhaisesta tasosta ei juuri löydy erimielisyyttä -Toisaalta suomalainen hyvinvointivaltio on perustunut universaaleihin etuihin (esim. lapsilisä) ja keskiluokan tarpeita huomioiviin palveluihin (esim. lasten päivähoito) -AY-liikkeellä pitäisi olla ”oma lehmä ojassa” köyhyyden vähentämisessä -jokaisella palkansaajalla on riski joutua työttömäksi ja huonoimmassa tapauksessa tipahtaa ansioturvalta perusturvalle -Perusturvan varassa eläville työn tekemisestä on tehty kannattamatonta -Loppujen lopuksi köyhyys – oli vikaa sitten yksilössä tai rakenteissa – ei hyödytä ketään