SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI Lastensuojelun perhetyön koulutuskokonaisuus, 10.9.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

SISÄLTÖ Suomalaisen ja eurooppalaisen perheen kehitysnäkymät vuoteen 2035 Lasten kokemukset perheestä: perhesuhteet, tunteet ja perheen arki Lapset ja media Perhe ja hyvinvointi

I PERHE VUONNA 2035

Kehitysnäkymä 1: perhe perustetaan entistä vanhempana Nuoret ovat lapsuudenkodissa yhä pidempään, ja lasten hankkiminen ja avioituminen siirtyvät yhä myöhemmäksi Syntyvyys alenee, perhekoko pienenee (perhe perustetaan yhä myöhemmin ja toisen lapsen ongelma) Avioliiton merkitys instituutiona heikkenee (avoliitto, yksinhuoltajat, erot, avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset), mutta tästä huolimatta pienperheen idea silti edelleen vahva Kehitys jatkunut pitkään ja samansuuntaisena Euroopassa, vaikka maakohtaisia eroja on paljon

Lasten perheet moninaistuvat OECD ennustaa yksinelävien, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrän lisääntyvän (vuoteen 2035), myös ”latteja” , maahanmuuttajaperheitä ja monilapsisia perheitä tulee olemaan enemmän, samoin vanhempien ja/tai isovanhempien eron kokeneita lapsia Ennuste: suomalaislapsista noin 40–50% kokee vanhempiensa eron ja/tai elää osan lapsuuttaan yhden vanhemman perheessä ja/tai uusperheessä Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja heidän lastensa muodostama ydinperhe) edelleen vahva

Perheellistyminen Suomessa lapsuudenkodista lähdetään keskimäärin 21–22-vuotiaana (Etelä-Euroopassa yli 30-vuotiaana!) Ensimmäinen lapsi hankitaan vasta n. 28–30-vuotiaana, ja avioliitto tulee lapsen jälkeen Noin 1/5 40-vuotiaista naisista lapsettomia, Helsingissä reilut 1/3 (ennuste: 40%) Elämä vakiintuu noin 30-vuotiaana, jolloin: 1) opinnot päättyneet, 2) ammatti ja työpaikka, 3) vakiintunut parisuhde, 4) partnerin kanssa yhteinen koti ja 5) yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat

Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus nuoruus nuoruus nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen

Pidentyneen matkan syyt Transitioiden kompleksisuudesta huolimatta kehityksellä on säännönmukaisuutensa ja syynsä 1) koulutusta lisätään (suomalainen malli suosii sivistystä, henkistä kehitystä) – työmarkkinat? 2) perhesukupolvien suhteet emotionaalisesti ja taloudellisesti läheiset, ei irtaantumistarvetta vanhemmista (vaikka muutettaisiin pois kotoa) 3) perinteisten aikuis- ja perhemallien eroosio 4) siirtymät yksilöllistyvät ja niiden määrä kasvaa

Samanikäisyys 3. ja 4. ikä NUORUUS (10–30/40 v.) - - aikuisuus lapsuus (<10 v.)

Kehitysnäkymä 2: naisten palkkatyö yleistyy, työ silti sukupuolitettua Naisten osuus työmarkkinoilla lisääntynyt kaikkialla Euroopassa – paitsi Suomessa! Mieselättäjyys yhä harvinaisempaa, sen rinnalle syntyy uusia malleja: kahden (ja ”puolentoista”) palkansaajan perheet ”one full-time and one part-time earner, female carer” -model Työmarkkinat sukupuolitettuja

Naisten yksilöllistyminen taustalla modernisoituminen, kohonneet koulutusvaatimukset, lisääntynyt liikkuvuus, kiristynyt kilpailu, hyvinvointivaltioiden yksilöivät tukimuodot ja (koulutetun) työvoiman pula varsinkin pysyvät ammatti-identiteetit ja perinteisille sukupolvi- ja sukupuolirooleille rakentunut pienperhe menettävät asemiaan (sinkkuus ja lapsettomuus yleistyvät) Suomessa kotihoidon tuki ”mutkistanut” asiaa

Kehitysnäkymä 3: muutoksia kotona ja vanhemmuudessa Uusia vanhemmuuden malleja syntyy Uusi isyys – muutos kuitenkin hidasta ja koskee etenkin koulutettua keskiluokkaa Kotitöiden jako hyvin sukupuolitettua Median voima lisääntyy (lasten rikas makuuhuonekulttuuri) Isovanhempien merkitys kasvussa Uusi familismi vs. julkisen sektorin rooli

Trendi 4: Epätasa-arvo moninaistuu Luokka-, sukupuoli- ym. erot saavat rinnalleen muita eroja, jotka rakentuvat muun muassa etnisyyden, asuinalueen, perhemuodon ja koulutuksen varaan Kaksi rinnakkaista kehityskulkua: elämänkulkujen yhdenmukaistumista ja toisaalta taloudellista eriytymistä kohti duaaliyhteiskuntaa 17% eurooppalaisista perheistä köyhyysriskissä

Köyhyys, eriarvoistuminen Suomessa Lapsiköyhyys ja lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistyneet 1990-luvulta lähtien; Suomessa tuloerot silti edelleen pieniä Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä 52 000 lasta, vuonna 2010 jo 133 600 lasta Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle: köyhästä kodista lähtöisin oleva lapsi on itsekin aikuisena todennäköisemmin köyhä

Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa korkeintaan kaksi lasta HÄVIÄJÄT: monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, yksinhuoltajaperheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia ”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

Kehitysnäkymä 5: maahanmuutto Maahanmuuttajat yksi ratkaisu alhaiseen syntyvyyteen ja mahdolliseen työvoimapulaan (ongelmat: vähäinen koulutus, pikainen ”oppiminen” länsimaiseen perhekokoon) Etelä-Euroopassa paljon maahanmuuttajanaisia, jotka tekevät harmaata hoivatyötä kodeissa Naisvetoinen siirtolaisuus: nainen tulee ensin (hoivatöihin), sitten muu perhe Transnationaalisten perheiden yleistyminen

Kehitysnäkymä 6: ”care goes public” Lastenhoito (päivähoito, esikoulu, koulu) voimakkaimmin laajentunut perhepolitiikan alue, valtion rooli kasvaa tasaisesti, vähintään ohjaamisessa ja lainsäädännössä Liittyy läheisesti tasa-arvopyrkimyksiin ja naisten työssäkäynnin lisäämiseen – Suomesta on tässä asiassa kuitenkin tullut kysymysmerkki Hoiva institutionalisoituu (esikouluvuosi pakolliseksi, enemmän päiväkoteja, lasten hoitamista kotona tuetaan) ja professionaalistuu (työntekijöiden koulutus) ”welfare mix”: valtio, järjestöt, perheet, markkinat

II LASTEN KOKEMUKSET PERHEESTÄ

Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet tärkein lasten hyvinvoinnin lähde Sosiaalitieteet, psykologia, kasvatustieteet Monimenetelmällisyys: kännykkäpäiväkirjat (päivittäiset tunteet ja suhteet), verkostokartat (suhteet), elämänviivat (transitiot), haastattelut (rutiinit, vastuut, suhteet) Moninaiset perhesuhteet: ydinperhe, uusperhe, yhden vanhemman perhe, sijoitetut lapset ja lisäksi ”haastavat” perheet (väkivalta, päihteet)

Aineistot 64 lasta, 11–13-vuotiaita, ja 18 tärkeää aikuista (pääasiassa äitejä) Lasten mobiilipäiväkirja (N=60); sisällönanalyysi, rakenneyhtälömallinnus, monitasomallinnus Teemahaastattelut, elämänviivat, verkostokartat (44 lasta, 18 aikuista) narratiivinen analyysi, sisällönanalyysi

Kännykkäpäiväkirja tunteista ja sosiaalisista suhteista Mobiilipäiväkirja sisälsi 10 kysymystä, jotka lähetettiin lapselle joka ilta viikon ajan Seitsemän kysymystä tunteista (asteikolla 0–6, en ollenkaan – koko ajan) ja kolme avointa kysymystä ihmissuhteista (keiden kanssa tekemisissä, päivän hyvät ja huonot hetket ja niihin liittyvät ihmiset)

Perhesuhteiden tärkeys Luettele kaikki perheenjäsenet, sukulaiset tai muut läheiset, joiden kanssa olit tänään tekemisissä esim. kasvokkain, puhelimitse? vanhemmat 633 muut perheenjäsenet 424 muut tärkeät ihmiset 377 sukulaiset 140

Hyvät ja huonot hetket Kerro tältä päivältä joku kiva/ikävä hetki perheenjäsenten, sukulaisten tai muiden läheisten kanssa. Mitä tapahtui ja keiden kanssa? hyvä huono muut tärkeät ihmiset 159 86 vanhemmat 97 57 muut perheenjäsenet 69 34 sukulaiset 34 14

Perhesuhteet tärkeitä lapselle Tytöillä enemmän mainintoja perheestä, pojilla kavereista, mutta kaikille perhesuhteet tärkeitä Perheenjäsenet ovat suhteissa toisiinsa, ja nämä suhteet sisältävät erilaisia perhevelvollisuuksia, tunteita, intiimejä hetkiä, valtasuhteita, ja erilaisia, ristiriitaisiakin näkökulmia ja tulkintoja Perhe on erilaisten todellisuuksien ja haasteiden kohtauspaikka, ja eri perheenjäsenet voivat tulkita perheen eri tavoin

11–vuotiaan lapsen piirtämä sosiaalinen verkostokartta

11-vuotiaan lapsen verkostokartta

Lasten perheet lasten ja äitien verkostokartoissa (N=11+11) Lasten kartat, kehä 1 Äitien kartat, kehä 1 Äiti 11 Sisarukset 9 Isä 8 Isoäiti 2 Lemmikit 1 Äiti 11 Isä 10 Sisarukset 10 Isoäiti 1 Isoisä 1

Lasten perheet: kaikki kehät (N=11+11) Lasten kartat, kaikki kehät Äitien kartat, kaikki kehät Äiti 11-0-0 Sisarukset 9-2-3 Isä 8-2-1 Isoäiti 2-2-0 Lemmikit 1-0-0 Isoisä 0-2-0 Äiti 11-0-0 Isä 10-0-1 Sisarukset 10-3-1 Isoäiti 1-2-0 Isoisä 1-1-0

Perheet lasten verkostokartoissa Ydinperheissä elävät 25 lasta: Kehä yksi: äiti (24), isä (21), sisarukset (17), isoäiti (4), koira (3), siskopuoli, isoisä, ”uusisoisä”, veljen vaimo, veljen lapset (1) Kehä kaksi: sisarukset (6), isä (4), isoäiti, isoisä (3), äiti, siskopuoli (1) Kehä kolme: sisarukset (5), serkku (1) Eron jälkeiset perhesuhteet: a) biologisia siteitä painottavat kartat, b) joustava perhetulkinta, jossa sekä biologiset että sosiaaliset siteet yhtä tärkeitä

Ketkä kuuluvat lasten perheisiin? Lasten kartoissa, kun niitä verrataan aikuisten versioihin: Isien ja sisarusten paikat vaihtelivat enemmän Perhekäsitys on joustavampi: lemmikin voivat olla läheisiä perheenjäseniä, isovanhemmat laskettiin myös useammin perheenjäseniksi, samoin ”sosiaaliset” sukulaiset kuten uusisoisä, veljen vaimo ja veljen lapset Lasten kartat vähemmän normatiivisia Silti yhtäläisyyksiä enemmän kuin eroja

11–vuotiaan aikajana

Lasten aikajanat Aikajanalle merkityt tapahtumat olivat sekä ns. arkipäiväisiä pieniä kokemuksia (kiipeäminen katolle) että isompia, kuten koulun aloittaminen Kielteisiä tapahtumia kuolemat, sairaudet, vanhempien ja isovanhempien erot, perheriidat Myönteisiä tapahtumia etenkin sisarusten syntymät ja lemmikkien tulo perheeseen Perhesuhteet keskeisiä useimmissa tapahtumissa ”kesto-ongelmista” (päihteet ym.) vaiettiin usein

Mobiilipäiväkirja Tunteet ovat hyvinvoinnin barometrejä Seitsemän strukturoitua tunnekysymystä Strukturoidut: Kuinka suuren ajan tästä päivästä olet ollut iloinen tai pirteä? Vastaa valitsemalla numero väliltä 0 (en ollenkaan) – 6 (koko ajan). Muut tunteet: huolestunut tai jännittynyt, surullinen tai alakuloinen, tyytyväinen tai onnellinen, rasittunut tai väsynyt, ärtynyt tai vihainen, rentoutunut tai levollinen

Tunteet ja perhemuoto Sukupuolella ei merkitystä tunnekokemusten kannalta, mutta tyttöjen sosiaaliset maailmat olivat selvästi rikkaammat kuin poikien Ärtymyspisteet olivat korkeimmat sunnuntaina Perhemuodolla oli merkitystä: ydinperheissä elävät lapset antoivat pienempiä numeroita kielteisille tunteille (huolestunut, surullinen, väsynyt, ärtynyt) kuin yksinhuoltajaperheiden lapset; myönteisten tunteiden kohdalle erot pienempiä, paitsi tunteen ”tyytyväinen” kohdalla ydinperheiden lasten pisteet isompia

Ero ja lapsen hyvinvointi Ero on stressaava siirtymä ja yhteydessä lasten alhaisempaan hyvinvointiin (kun mittareina esim. subjektiivinen hyvinvointi, sosiaaliset taidot, koulutusvalinnat, aikuisiän ihmissuhteet) Toisaalta ero on prosessi, joka käynnistyy jo ennen eroa (riitely), ja jatkuu pitkään sen jälkeen (transitiot, taloudelliset ongelmat, partnerien vaihdot, arki) On myös ”hyviä” eroja hyvine seurauksineen Erotutkimusten tulokset osin ristiriitaisia

Lasten hyvinvoinnin lähteitä ja esteitä Lähteet: perhe (usein ymmärrettynä joustavasti), juhlat ja arjen ”pienet” kokemukset, läheisyys, yhteinen aika, rutiinit, säännöt ja velvollisuudet (=turvallisuus), ulkomaanmatkat; lisäksi ystävät, päiväkoti, koulu + toimijuus: mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä asioihin ja hyvinvointiinsa, saada mielipiteensä kuuluviin Esteet: materiaaliset ja taloudelliset resurssit, vanhempien ero, vanhempien vaihtuvat uudet partnerit, perheriidat, liika muuttaminen, niukka yhteinen perheaika, emotionaalinen etäisyys perheenjäseniin

III LAPSET JA MEDIA

Median vaarat? Pohjoismaat median suhteen korkean riskin maita: lapset kuluttavat median kanssa paljon aikaa, eivätkä heidän vanhempansa juuri kontrolloi mediankäyttöä Aivotutkijat: sopivat ruutuajat ovat ½ h 3–7-vuotiaille, 1 h 7–12-vuotiaille, 1½ h 12–15-vuotiaille, 2 h lukioikäisille Mediankäytöllä väitetään (!) olevan yhteyksiä ylipainoon ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen Tutkimusten mukaan median riskit ovat kuitenkin pieniä, media on tärkeä osa sosiaalisia taitoja, ja mediankäyttäjät ovat heterogeeninen ryhmä

Mitä erityistä suomalaislasten mediankäytössä? Median parissa vietetään enemmän aikaa kuin muissa Euroopan maissa Koneet useammin omissa huoneissa, ei kodin yhteisissä tiloissa Ei aikarajoituksia, estoja, jälkiseurantaa Vanhempien ja lasten yhteinen media-aika vähäistä

Media-aineistot Materiaalia 237 lapselta, kolmesta kaupungista ja yhdestä maaseututaajamasta Enemmistö 6–8-vuotiaita, mutta mukana myös 11–12-vuotiaita 169 mediapäiväkirjaa (nalle havainnoi) 70 piirustusta ”Hauska koti-ilta” 30 piirustusta ”Minulle tärkeä esine” 75 parihaastattelua (media-aihe) 17 ainetta ”Unelmailtapäivä”

Hauska koti-ilta: Salkkarit ja poppareita

Pleikkarilla pelaamista

HAUSKA KOTI-ILTA Sosiaaliset suhteet: kaveriseurassa 28 yksin kotona 25 vanhempien kanssa 14 Toiminta: tv, DVD:t, stereot, kirjat 24 Tietokone, pelikonsolit, netti 19 Liikunta ym. 13 Oleilu 10 N=70, lapset 1.–2. luokalla

Poika, 1. luokalla K: Milloin sä viimeksi pelasit? V: Aamulla. Seppo: Sillä alko yheksältä koulu ja se heräs seittemältä. K: Säähän olit tosi reipas, kun heräsit niin aikaisin. Sanoko äiti tai isä että nyt kouluun? V: Ei kun iskä asuu Hämeenlinnassa ja äiti oli mennyt töihin. K: Tuleeko sinulle muuta mieleen mukavasta illasta? V: Ei kun äiti vaan kattoo telkkarii.

Tumppi, 7-vuotias K: Millanen sun mukava ilta on? V: Kun aletaan nukkumaan niin mä alan pelaamaan niitä pelejä. Niistä kuuluu hyvät äänet. K: Katsotteko televisiota? Kuka päättää mitä katsotaan? V: Se joka on ekana sängyssä. Jos ei suostu menemään ei katota mitään, ja jos ei halua katsoa sitä filmiä minkä toinen valitsi. K: Mitenkäs illalla kun alatte katsomaan? V: Mun pleikkariin voi laittaa DVD:n, Harry Potterin. K: Nukutko siihen katsomiseen? Mihin aikaan? V: Jossain kahentoista aikaan. K: Ovatko siskosi silloin nukahtaneet? V: Ne kattoo enemmän Titanicia.

Elviiran iltapäivä Minä ja Elviira syötiin sipsejä kun Elviira teki läksyt. Sen jälkeen Elviira tanssi ja minä katsoin. Sen jälkeen mentiin päiväunille. Elviira luki minulle kirjaa. Sen jälkeen katsoimme telkkaria. Sen jälkeen menimme koneelle. Elviira meni meseen. En minä tiennyt, mitä se on. Minua alkoi sattua mahaan. Onneksi Elviira paransi minut. Sen jälkeen kun olin terve, me leikittiin lääkäriä ja potilasta. Sitten käytiin jätskiautolla, mutta ei me voitukaan mennä, koska Elviira hukkas rahan. Sen jälkeen katsoimme Salkkarit.

Jussin iltapäivä Tänään pääsin Jussin kotiin. Ensin Jussi meni naapuriin ja ulos leikkimään. Sitten hän palasi kotiin ja sain katsella hänen kanssaan digiboxilta Pokemonia. Ruokailun jälkeen koko perhe lähti ulkoilujuttuihin. Jussi ja isä sählyä pelaamaan, äiti koiran kanssa metsään. Illalla Jussi katsoi televisiota ja isä uutisia. Äiti surffasi yläkerrassa internetissä. Iltapesun jälkeen Jussi yritti pelata Game-boxilla, mutta isä käski lopettaa.

Unelmailtapäivä Tulen koulusta juosten kotiin. Katson lempiohjelmaani ja syön jäätelöä. Kaverini pyytää ulos ja meillä on hauskaa. Ei tullut läksyjä, ja alan piirtelemään. Mieleeni tulee mennä koneelle. Menen keittiöön ja kysyn isoveljeltä pelataanko tammea, ristinollaa tai monopolia. Pelien jälkeen juon colaa. Vuokraamme elokuvan ja ostamme naposteltavaa. Sitten pelaan myös äitiä vastaan. Sitten syön pizzaa päivälliseksi, sitten menen saunaan ja otan kunnon löylyt. Jälleen juon colaa, mutta poreammeessa. Hyvä, loistava kirja, arvaatkin että olen jo lukemassa. Luen vähän aikaa mutta sitten alkaa väsyttää.

(Sosiaalinen) media opettaa: Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen Työskentelemään suunnittelematta, kesken jättäen, periodeittain, keskittymättä Haluamaan uusia asioita (uudet tarpeet?) Neuvottelemaan poikkeavista tilan- ja ajankäyttötavoista ja auktoriteeteista Toimimaan rikkaassa merkkimaailmassa Ei välttämättä uhkaa muita rutiineita

Aika suosii ”medianuoria”, jotka: Hakevat toiminnalleen koko ajan vihjeitä ympäristöstä, etenkin omilta viiteryhmiltään ja mediasta (facebook), ja verkostoituvat Omaavat (työ)elämässä vaadittavia taitoja, kuten kielitaito, tietotekninen osaaminen, tiedonhaku, ja asenteita, kuten halu tehdä työtä, nuorekkuus, energisyys, sosiaalisuus, joustavuus, hetkittäisyys, innostuneisuus jne. Ottavat koulun ja tutkinnot vakavasti

Media ja perhesuhteet Lasten ja nuorten sosiaalinen toimintakyky ja aktiivinen mediankäyttö liittyvät yhteen Perheenjäsenten yhteinen viikonloppuaika on lisääntynyt, ja viikonloppu voi olla ”mediapäivä” Mediankäyttäjät heterogeeninen ryhmä, osa mediankäyttäjistä auttaa paljon mm. naapureita ja on yhdistysaktiiveja Tutkimukset eivät osoita lasten mediankäytön aiheuttavan perheiden ”yhteisövajausta” (vrt. esim. facebook-kaveruus)

IV PERHE JA HYVINVOINTI

Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla) Ei-materiaaliset puolet: perhesuhteet, luottamus, osallisuus, toimijuus, turvallisuus, terveys, aika, koulutus, ympäristö, tasa-arvo, ystävät jne. Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde – ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle

Riskiperheet lasten hyvinvoinnin kannalta pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat päihde- ja/tai väkivaltaongelmat jatkuvassa pelossa eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys) perheet, joissa on median ongelmakäyttöä

Väkivalta Suomi on väkivaltainen maa: a) itsemurhat, b) väkivaltarikollisuus, c) aseiden lukumäärä, d) perheväkivalta, e) kouluviihtymättömyys ja työpaikkakiusaaminen, f) sodat (raaka kansalaissota), g) myönteiset väkivalta- ja humalakuvaukset Mutta: Suomea pidetään myös turvallisena maana, ja monet ongelmat vähentyneet, kuten itsemurhat

Perhesuhteiden mahdollisia riskejä Avioero – usein riski, mutta ongelmat aiheutuvat myös perhesuhteista ennen eroa Eron jälkeiset hoivajärjestelyt? (riitaisa ero ja suhteen katkeaminen isään tai äitiin) Perhemuoto? (tutkimustulokset vaihtelevat) Hukattu vanhemmuus? (vähän tutkittua tietoa) Koti- vai päivähoito? (erot pieniä, ei riski) Internet ja muu media tuskin isoja ongelma

LASTEN HYVINVOINTI 30 (OECD) & 17 RIKKAIMMASSA MAASSA (UNICEF) Suomalaisten 1–18-vuotiaiden sijoituksia: - koulutus 1 3 - materiaalinen hyvinvointi 4 3 - terveys ja turvallisuus 6 3 - asuminen ja ympäristö 7 - - kouluelämän laatu 18 - - riskikäyttäytyminen 26 5 - subjektiivinen hyvinvointi - 9 - perhe- ja ystävyyssuhteet - 12

Hyvinvointi ja -vajaus Pohjoismaat, Suomi mukaan luettuna, ja Hollanti lasten hyvinvoinnin kärkimaita Haasteita Suomessa ovat perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon), subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin onnellinen”), kouluelämän laatu (kiusaaminen, viihtymättömyys) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, itsemurhat, humalahakuisuus) Lapsiköyhyys, perheiden eriarvoistuminen ja julkisen sektorin leikkaukset haasteita