♣♦♥♠ NT JOHDATUS TARJOAMISEEN ♣♦♥♠NT. BRIDGEN PERUSIDEAT  Ensin on huutokauppavaihe, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ota aivosi narikasta: PELAA BRIDGEÄ!
Advertisements

♣♦♥♠ NT PUOLUSTAMISTA JA LEIKKAAMINEN ♣♦♥♠NT. PUOLUSTUSPELAAJIEN "KULTAISIA SÄÄNTÖJÄ" Toinen käsi matalaa, kolmas korkeaa. Peitä pelinviejän pelaama kuva.
♣♦♥♠ NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT ♣♦♥♠NT 110. oppitunti.
♣♦♥♠ NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN ♣♦♥♠NT. PUOLUSTUSTARJOUKSET • Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tilatiedot ja niiden muutokset
♣♦♥♠ NT VASTAUSTARJOUKSET ILMAN TUKEA ♣♦♥♠NT. 3 NT VASTAUS 3NT AP tasainen 1 NT VASTAUS 1NT 6-10 AP 2 NT VASTAUS 2NT AP tasainen 1 AVAUS
♣♦♥♠ NT AVAUKSET JA KOROTUKSET ♣♦♥♠NT. AVAUKSET Tarjous kertoo sen, mitä pari on sopinut kyseisen tarjouksen merkitykseksi. Tarjous 1  ei tarkoita, että.
Skruuvin pikaopas Valtti = tarjotaan maa,    , ja halutaan tikkejä
TARJOAMINEN 1CD •1♦ avaus yleensä 4+ korttia •ainoastaan jakaumalla 4432 avataan 3:n kortin ruudulla •pistevoima 12 – 21(22) •kaikilla 13 pisteen käsillä.
♣♦♥♠ NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA ♣♦♥♠NT.
KILPAILEVA TARJOAMINEN •Vastustajien tarjoaminen muuttaa oman systeemin rakennetta –vastaajalla enää harvemmin vahvoja (17+ p) kortteja, joten ei käytetä.
♣♦♥♠ NT JOHDANTO ♣♦♥♠ NT. BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu.
♣ ♦ ♥ ♠ NT JOHDANTO JA SANGI
♣♦♥♠ NT KERTAUSTA ♣♦♥♠NT. Oikean pelimuoto: • pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin yläväri ( ♥ tai ♠ ) • tasaisilla käsillä pelataan mieluummin.
Toiminta kentällä SJAL tuomarikoulutus Sisältö • Tehtävät kilpailun aikana • Sijoittuminen kentällä • Tasapuolisuus ampujia kohtaan • Tulosten tulkitseminen.
Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli –periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous.
♣♦♥♠ NT ESTOTARJOUKSET ♣♦♥♠NT. ESTOTARJOUKSET • Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri.
♣♦♥♠ NT JOHDATUS TARJOAMISEEN ♣♦♥♠NT. BRIDGEN PERUSIDEAT • Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä.
BRIDGE - ESITTELY Syksy 2012 Olli Perkiö.
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
PUOLUSTUSTARJOAMINEN Vastustajan avattua on useita näkökohtia puolustustarjouksien suunnitteluun –tarjoamisen vaikeuttaminen, estotarjoaminen –oma korkeampi.
PELINVIENTI NT Sangipelaamisen (NT = No Trump, ei valttia, suomennettuna sangi) perusteita Pyrkimyksenä on saada tikkipelissä mahdollisimman paljon tikkejä.
TARJOAMINEN NT Käden pelivoiman arviointi (Milton Work) –A = 4 p –K = 3 p –Q = 2 p –J = 1 p Menetelmä yliarvioi Q:n ja J:n ja aliarvioi A:n pelivoimaa.
TARJOAMINEN 2C Vahvat kädet aloittavat tarjoamalla 2C –22+ pisteen tasaiset –22+ pisteen epätasaiset –9+ tikin jakaumakädet hieman vähemmällä voimalla,
♣♦♥♠ NT AVAUKSET 1NT JA 2NT ♣♦♥♠NT. AVAUSTARJOUS 1 SANGI  arvopistettä  tasainen jakautuma (neljä eri maata ovat jakautuneet tai ,
♣♦♥♠ NT LEIKKAAMINEN ♣♦♥♠ NT Leikkaaminen, maskaaminen Pelitapa, jolla voi voittaa tikin kortilla, joka ei ole lähtömaan korkein kortti Pelataan.
♣♦♥♠ NT KERTAUSTA ♣♦♥♠NT 1. Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin yläväri ( ♥ tai ♠ ) tasaisilla käsillä pelataan mieluummin.
AVAUS 1 ALAVÄRIÄ: p, vähintään 3 kortin väri VASTAUKSET AVAUKSEEN  VASTAUKSET AVAUKSEEN  AVAUS 1 YLÄVÄRIÄ: p, vähintään 5 kortin väri.
♣♦♥♠ NT AVAUKSET JA KOROTUKSET ♣♦♥♠NT. AVAUS 1 VÄRIÄ VOIMA Epätasaisella kädellä avaus lupaa vähintään 11 arvopistettä ja 12 pistettä Tasaisella kädellä.
♣ ♦ ♥ ♠ NT VALTTIPELI.
♣♦♥♠ NT AVAUS 2 ♣ ♣♦♥♠NT.  2  on luonnollisen systeemin vahvin avaus  Pelaaja valitsee avauksen 2 , jos hänellä on  ainakin 23 ap ja tasainen jakautuma.
1. 5v2 pallonhallinta + prässi + tilanteenvaihto
♣♦♥♠ NT JOHDANTO JA SANGI ♣♦♥♠NT. BRIDGEN PERUSIDEAT  Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan.  POHJOIS-ETELÄ (NS)
SANGIPELAAMINEN PELINVIEJÄN TEHTÄVÄNÄ: Tikkien kasvattaminen Kontrollin säilyttäminen Yhteyksien säilyttäminen Vaarallisen vastustajan eliminointi Kaikkien.
♣♦♥♠ NT AVAUS 1NT ♣♦♥♠NT. AVAUSTARJOUS 1NT arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 ♠ KQJ8 ♠ AQ8.
1.2. Tuloperiaate ja permutaatiot
♣♦♥♠ NT AVAAJAN TOINEN TARJOUS ♣♦♥♠NT. Avaajan toinen 1 yli 1-sarjassa  Jos vastaaja tarjoaa yhden tasolla, kyseessä on ns. 1 yli 1-sarja.  Avaajalla.
TARJOAMINEN 1HS Tarjoussysteemi 5533 tarkoittaa avauksia viiden kortin yläväreillä ja kolmen kortin alaväreillä Tarkennuksena 1♦ avaus voi olla 3 k. vain.
♣♦♥♠ NT BRIDGEN PERUSIDEAT ♣♦♥♠NT 3. oppitunti1. BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia.
♣♦♥♠ NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN ♣♦♥♠NT. ♠ Vastustajan avattua ♠ ♠ pass = ei kerrottavaa ♠ uusi väri = 5+ korttia, ap ♠ 1NT = ap., tasainen,
SUMUVERHON TUOLLA PUOLEN – tulevaisuusorientoitunut menetelmä opinto- ja uraohjaukseen.
♣♦♥♠ NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA ♣♦♥♠ NT 12. oppitunti.
♣♦♥♠ NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA ♣♦♥♠NT 6. oppitunti1.
PILKKU.
♣♦♥♠ NT AVAUKSET JA KOROTUKSET ♣♦♥♠NT. AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole.
Miksi tämä on vaikeaa? Ilman minkäänlaisia rajoitteita ongelmat ei ole vaikeita ratkaista. Siihen löytyy jopa valmis ”kaava”. Valitettavasti jokaisessa.
OTTELUKIERROKSET - JOUKKUEET SJAL tuomarikoulutus 2013.
Treenin nimi ja tavoite: lämmittely
HauPa HYVÄ ASENNE NÖYRYYS JA SITKEYS ROHKEUS JA ITSELUOTTAMUS
♣♦♥♠ NT AVAUS 1NT ♣♦♥♠NT 18. oppitunti. AVAUSTARJOUS 1NT arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332.
♣♦♥♠ NT JOHDANTO Kirjan ”Opi Bridgeä 2000-luvulla” sivut 1-4 ♣♦♥♠ NT 1ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1.
♣♦♥♠ NT ESTOTARJOUKSET ♣♦♥♠NT. ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena.
♣♦♥♠ NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA Kirjan sivut ja ♣♦♥♠ NT 1Bridgen peruskurssi 2. oppitunti.
Matematiikkaa 3b © Varga–Neményi ry 2017
Bridgekurssi BK-Slam ª©¨§
Bridgekurssi BK-Slam ª©¨§
Bridgekurssi BK-Slam ª©¨§
Bridgekurssi BK-Slam ª©¨§
Bridgen jatkokurssi 3 – Puolustajien tiedonvaihto
VASTAUKSET ILMAN TUKEA
Bridgen jatkokurssi 2 – lähtökortit jatkuvat
Bridgen jatkokurssi 4 – Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin.
Bridgekurssi BK-Slam ª©¨§
AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA
KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Bridgekurssi BK-Slam ª©¨§
Skruuvin pikaopas Valtti = tarjotaan maa,    , ja halutaan tikkejä
Murtolukujen jakolasku
AVAUS 1 ALAVÄRIÄ: p, vähintään 3 kortin väri
Esityksen transkriptio:

♣♦♥♠ NT JOHDATUS TARJOAMISEEN ♣♦♥♠NT

BRIDGEN PERUSIDEAT  Ensin on huutokauppavaihe, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman paljon pisteitä.  Korkein tehty tarjous määrää, montako tikkiä pelinvientipuolen tulee saada saadakseen jaosta pisteet omalle puolelleen.  Jos pelinviejä saa vähintään lupaamansa tikkimäärän, eli kotipelin, pisteet kirjataan peliä vieneen parin sarakkeeseen.  Jos pelinviejän tikkisaalis jää vajaaksi, eli peli menee pietiin, tulos merkitään puolustajien hyväksi.  Kilpailussa monet eri parit pelaavat saman jaon ja jakokohtainen tulos määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin pari on pärjännyt vertailussa muihin samoilla korteilla pelanneisiin.  Tulosvertailun takia bridgessä taito ratkaisee.

TARJOAMINEN  jakajalla ensimmäinen tarjousvuoro  etenee myötäpäivään  ”huutokauppa”, jokaisen tarjouksen on ylitettävä edellinen tarjous  pelaaja voi myös passata, siirtää tarjousvuoron seuraavalle pelaajalle JOKAINEN TARJOUS SISÄLTÄÄ  luvun yhdestä seitsemään, joka kuudella lisättynä ilmoittaa, montako tikkiä tarjoaja lupaa ottaa  jonkun maan tai sangin (NT, ilman valttia), pelaamisen aikana voimassa oleva valtti

PISTETIKKIEN ARVOJA Kotipelien pistemäärät lasketaan seuraavien taulukoiden tiedoista. Huomaa tilanteet, joissa pelinviejän vyöhyke (vaaraton tai vaara) vaikuttaa. Seitsemän tikin tasoa sanotaan ensimmäiseksi pistetikiksi eli trikiksi. Kahdentamaton ♣ / ♦♥ / ♠ NT 1. pistetikki pistetikki2030 ylitikit2030 Kahdennettu ♣ / ♦♥ / ♠ NT 1. pistetikki pistetikki4060 ylitikit/vaaraton ylitikit/vaara

Vastakahdennettu ♣ / ♦♥ / ♠ NT 1. pistetikki pistetikki80120 ylitikit/vaaraton ylitikit/vaara VaaratonVaara kahdentamaton/kpl kahdennettu ja 3. kahdennettu kahdennettu/kpl300 vastakahdennettu 2  kahdennettu Alla ovat puolustajille pieteistä tulevat pisteet.

HYVITYKSET eli BONUKSET Bridgen pistelaskuun kuuluu vielä lisäkoukero, nimittäin hyvitykset. Osasitomus = kotipelin pistetikit tuottavat alle 100 pistettä Hyvityksiä saadaan jokaisesta kotipelistä, täyspelistä sekä pikku- ja isoslammista. Pelin taso Bonus vaarattomassa Bonus vaarassa Osasitoumus50 Täyspeli Pikkuslammi Isoslammi KahdennettuVastakahdennettu Bonus kotipelistä50100 Pietipelien hinnat ja alimmat täyspelit on tunnettava. Eri sitoumuksista saatavat pistemäärät löytyvät liitteestä C.

KAHDENTAMATTOMAT KOTIPELIT Kotipelien pistemäärät VyöhykeVaaratonVaara Taso ♣ / ♦♥ / ♠ NT ♣ / ♦♥ / ♠ NT Ylitikit/kpl

KAHDENNETUT KOTIPELIT Kahdennetut kotipelit VyöhykeVaaratonVaara Taso ♣ / ♦♥ / ♠ NT ♣ / ♦♥ / ♠ NT Ylitikit/kpl100200

VASTAKAHDENNETUT KOTIPELIT Vastakahdennetut kotipelit VyöhykeVaaratonVaara Taso ♣ / ♦♥ / ♠ NT ♣ / ♦♥ / ♠ NT Ylitikit/kpl200400

PIETIPELIEN HINNAT Pietipelien pistemäärät VyöhykeVaaratonVaara TulospassXXXpassXXX Lisäpiedit/kpl Pass: kahdentamaton sitoumus, X: kahdennettu, XX: vastakahdennettu

TARJOAMISEN AJAKSI MAAT ON ASETETTU ARVOJÄRJESTYKSEEN ♣♦♥♠NT Pelaajan on tehtävä korkeamman tason tarjous kuin edellinen pelaaja, tai yhtä korkea tarjous ylempi väri valttina tai sangissa. Käytössä on kaikkiaan 35 tarjousta 1♣,1♦,1♥,1♠,1NT - 2♣,2♦,2♥,2♠,2NT... 7♦, 7♥,7♠, 7NT Kun joku pelaaja tekee niin korkean tarjouksen, ettei kukaan halua ylittää sitä, ts. tarjousta seurasi kolme passia, niin tästä tarjouksesta tulee loppusitoumus.

PELINVIEJÄ, LÄHTIJÄ JA LEPÄÄJÄ Pelinviejäksi tulee se pelaaja, joka korkeimman tarjouksen tehneeltä puolelta tarjosi ensin loppusitoumukseksi tullutta pelivaihtoehtoa (pelattavaa valttia tai sangia). Lähtijä on pelinviejän vasemman puoleinen vastustaja. Lepääjä on pelinviejän partneri. Lepääjän näkyvillä olevia kortteja kutsutaan pöydäksi. Pelinviejä pelaa kaksilla korteilla: hän määrää, minkä kortin lepääjä vuorollaan pöydästä pelaa, ja omalla vuorollaan pelaa kädestään haluamansa kortin.

Pelaajan kolmeatoista korttia kutsutaan hänen kädekseen. Käden tikkipelivoima on pystyttävä arvioimaan, jotta tietäisimme, montako tikkiä uskallamme tarjotessamme luvata ottaa. Käden pelivoima arvioidaan kuvakorttien ja lyhyitten maitten avulla: KorttiArvopisteet ÄssäA4 KuningasK3 RouvaQ2 SotamiesJ1 Lyhyt maaJakopisteet Renonssi0 korttia3 Singelton1 kortti2 Dubbelton2 korttia1 Pisteet ovat VAIN helppo tapa arvioida käden tikkipelivoimaa, ne EIVÄT ilmoita sitä, montako tikkiä tulemme saamaan.

 Kun tarjotaan sangia lasketaan vain arvopisteet.  Kun tarjotaan joku väri valttina lasketaan sekä arvo- että jakopisteet.  Partnerin tarjoamasta lyhyestä väristä ei lasketa jakopisteitä "suojattomalle” kuvalle (K, Q, J, AJ, KJ, Qx, QJ, Jx) lasketaan vain arvo- tai jakopisteet, ei molempia. ♠ KQJ8 ♠ AQ9 ♠ Q3 ♥ A973 ♥ KQ9752 ♥ 43 ♦ KQ2 ♦ K42 ♦ J10983 ♣ A2 ♣ J♣ J ♣ Q863

Tarjoamisen päämäärä on selvittää  parin yhteinen paras valttiväri  montako tikkiä pari voi luvata ottaa  Jos parilla on yhteinen vähintään kahdeksan kortin valttiväri, heidän kannattaa pelata loppusitoumus tämä maa valttina.  Vähintään kahdeksan kortin valtti tuottaa yleensä ainakin yhden tikin enemmän kuin vastaavilla korteilla sangin pelaaminen.  Jos yhteistä 8 kortin valttiväriä ei löydy, pelataan loppusitoumus sangissa.  Kannattaa yrittää saada bonuksia, mutta jos täyspelibonukseen ei ole mahdollisuutta, niin kannattaa jäädä mahdollisimman alhaiselle tasolle.

LoppusitoumusTäyspelitasoPistevoima Sangi NT3NT26 ap Yläväri ♠ ♥ 4 ♠, 4 ♥ 26 p Alaväri ♦ ♣ 5 ♦, 5 ♣ 29 p PISTETARPEITA Parin pistemäärä = oman käden pisteet + partnerin pisteet Seuraavassa taulukossa on karkea arvio siitä, paljonko pisteitä pari tarvitsee, jotta täyspeli menisi useimmiten kotiin. Huomaa, että sangissa lasketaan vain arvopisteet. Slammien karkeat pisterajat LoppusitoumusSlammitasoPistevoima Pikkuslammi 6 ♣/♦/♥/♠ 33 p 6 NT33 ap Isoslammi 7 ♣/♦/♥/♠ 37 p 7 NT37 ap