TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Aleksis Klap.
Advertisements

Koulun urheiluiltapäivä Kiipeilypalatsi ja sirkuskoulu  8.10 – lukujärjestyksen mukaan  – ruokailu  11.20lainja-auto lähtee.
Tietovisa Seuraava tietovisa sisältää kysymyksiä muuttolintuihin ja syksyyn liittyen!
PS Kemi Kings – Ykkönen. Lapin ainoa Ykkösessä •PS Kemi Kings on Kemin ja koko Meri-Lapin ykkösjoukkue ja alueen junioripelaajien tähtäimenä on päästä.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Merimetso Suomessa – ajatuksia kannankehityksestä
Tuulivoima ja maanomistaja
Pesäkortti lintujen pesien seuraaminen
Tiedotustilaisuus kello 10:00 alkaen Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie 27, Seinäjoki.
Tapani Lahti & Hanna Koivula LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO MUSTIKKA Hanna Koivula & Tapani Lahti Luonnontieteellinen keskusmuseo.
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Ateljeenäyttely Kaarina Karjalainen
Urheiluopetus – urheilukasvatus Miskolcin kaupungissa Miskolcin Urheilukoulun (MISI) esittäytyminen Fuhrmann Géza rehtori, Miskolcin urheilukoulu.
Tilannekatsaus ja seuraava ohjelmakausi Suomen Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Heli Liikkanen
Vuoden 2012 parhaimmat hyönteishavaintoni Sakari Kerppola
Finnvera - rooli pk-yritysten rahoittajana ja tulevaisuuden näkymät Yrittäjävaltuuskunnan kokous Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto,
Paula Pietilä, vammaisasiamies, Turun yliopisto
Tulkaa mukaan! WWF Päivätyökeräys Ihan lähellä. Sinun ja minun naapurissa. Suomessa on 2247 uhanalaista lajia. Haluammeko säilyttää.
Luontokartoitukset soilla Mihin niitä käytetään? -Ympäristövaikutusten arvioinnit -Kaavoitushankkeet -Lupaprosessit -Natura-arvioinnit.
Kotiseutukosteikot - Life: kosteikkokoulutus Jyväskylä Luonnonsuojelu- ja metsälain kohteiden huomioiminen kosteikkohankkeissa Juha Jämsén.
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kehitys Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Metsähallitus-Akatemia
Katajan hiihtokoulu Pogostan hiihto 2008
AGCO-yhtymä Valtra on osa AGCO-yhtymää, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. AGCOn liikevaihto on 6,8 miljardia dollaria.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Väestönmuutos , maakunnittain
Muuramen malli – itsenäisen kunnan valinta
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KOKKOLA - ILALA Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma.
Nuorisotoiminnan strategiamittareita
ORAVA.
Missä mennään nyt? Maatalouslaskenta 2010 Jaana Kyyrä.
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
Tuulivoima ja luontoselvitykset Iiro Ikonen
0rava - Sciurus vulgaris
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
SÖKÖ II 2007 – 2011 Loppuseminaari Uudenmaan ELY-keskus Apulaisjohtaja Rolf Nyström.
Kappale 2.
Energiavuosi 2011 Joulun 2011 myrskyt Energiateollisuus ry
Uhanalaisia, turvetta ja hiilensidontaa
Liito-orava Pteromys volans.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
TÄHDENLENTO.
Uhanalaiset lajit ja tulokaslajit
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
1 Betoniauton kuljettaja sai sähköiskun 20 kV:n ilmajohdosta TOT-raportti 22/00.
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
Metso- henkinen luonnonhoitohanke
Suomen luonnon erityispiirteet
Arvio väestönmuutoksesta vuoteen 2015 mennessä
Koalat Tehnyt: Mette.
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Nummenpakan koulu.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
Maaperä Tekijä:Minä.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
Toimipaikat toimialoittain ja henkilökunnan suuruusluokan mukaan Oulun Eteläisen alueella 2017 Vuoden 2017 aluerajat Lähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri.
Vaahtera.
Vaahtera.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
Lintulahdet ja rantametsät
Riekko.
Räkättirastas.
Elinkeinorakenne Oulun Eteläisen alueella 2013–2015
Työlliset toimialoittain Oulun Eteläisen alueella 2007–2015
Suomen muuttoliike 2000-L YH9, YH1, tehtävä 3
Esityksen transkriptio:

TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelupäivät 4-5.10.2011 Tuomo Ollila Metsähallitus

SUURET PETOLINNUT KOTKAT KALASÄÄSKI (SÄÄKSI) MUUTTOHAUKKA Maakotka Merikotka Kiljukotka KALASÄÄSKI (SÄÄKSI) MUUTTOHAUKKA MUUT PETOLINNUT

MAAKOTKA UHANALAISUUSLUOKKA VU SUOMESSA TUNNETAAN 460 REVIIRIÄ (2010) PESIVÄN KANNAN KOKO 310-404 PARIA (2010) POHJOIS-SUOMESSA, ETELÄMPÄNÄ YKSITTÄISIÄ PAREJA LEVIÄÄ HITAASTI ETELÄÄN

PESÄ TAVALLISESTI PUUSSA, SUOMESSA HARVOIN KALLIOILLA POHJOISESSA USEIN VAAROJEN RINTEILLÄ ETELÄMPÄNÄ TAVALLISIMMIN SOIDEN LAIDOILLA TAI SAAREKKEISSA PESÄ VOI OLLA ISO TAI PIENI PESIMÄAIKA 15.2-31.7

MERIKOTKA UHANALAISUUSLUOKKA VU PESIVIÄ PAREJA LÄHES 400 SUURIN OSA RANNIKOLLA, SISÄMAASSA LAPISSA JA KOILLISMAALLA MUUALLA YKSITTÄISIÄ PAREJA PESÄ TAVALLISESTI PUUSSA SISÄMAAN PESÄT USEIN SOIDEN TUNTUMASSA PESIMÄAIKA 15.2-31.7

KALASÄÄSKI UHANALAISUUSLUOKKA NT PESIVIÄ PAREJA NOIN 1300 LEVINNYT KOKO MAAHAN PESÄ PUUSSA, LATVASSA MONENLAISISSA YMPÄRISTÖISSÄ PESIMÄAIKA 1.5-31.8

MUUTTOHAUKKA UHANALAISUUSLUOKKA VU PESIVIEN PARIEN MÄÄRÄ 260-300 LEVINNEISYYSALUE POHJOISESSA LEVIÄÄ HITAASTI KOHTI ETELÄÄ

SUOMESSA PESÄ TAVALLISIMMIN MAASSA VETISILLÄ AVOSOILLA MYÖS KALLIOILLA JA MUUTAMA PARI PUISSA KALASÄÄSKEN RAKENTAMISSA PESISSÄ PESIMÄAIKA 1.5-31.7

TURVETUOTANNON AIHEUTTAMAT UHKAT HÄIRINTÄ HÄIRINTÄ AIHEUTTAA PESINTÖJEN KESKETYMISIÄ JA HEIKENTÄÄ NÄIN POIKASTUOTTOA HÄIRINTÄ AIHEUTTAA PESÄPAIKKOJEN HYLKÄÄMISTÄ ERITYISESTI KOTKAT OVAT HERKKIÄ HÄIRINNÄLLE PESIMÄYMPÄRISTÖJEN JA SAALISTUSALUEIDEN TUHOUTUMINEN KOTKAT JA MUUTTOHAUKKA VAIKUTUKSET SUORIA JA VÄLILLISIÄ SUORAAN PESIMÄYMPÄRISTÖJEN HÄVIÄMISENÄ VÄLILLISESTI PESIMÄYMPÄRISTÖJEN JA SAALISTUSALUEIDEN LAADUN HEIKKENEMISENÄ MUUTTOHAUKAN PESIMÄSUOT OVAT YLEENSÄ MUILTAKIN LUONNONARVOILTAAN ARVOKKAITA

UHKIEN VÄLTTÄMINEN HYVIN TEHDYT LUONTOSELVITYKSET RIITTÄVÄSTI MAASTOTÖITÄ EI TURVETUOTANTOA MUUTTOHAUKAN KÄYTÖSSÄ OLEVILLE TAI POTENTIAALISILLE PESIMÄSOILLE PÄÄTÖKSET ALUIDEN KÄYTÖSTÄ EI SOILLE JOIDEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ PESII KOTKIA SUOJAETÄISYYDET TOIMINTOJEN AJOITUS PESINNÄN ALKU ON HERKINTÄ AIKAA

SUOJAETÄISYYS KOTKAT METSÄHALLITUKSEN OHJE A-ALUE JOLLA EI MITÄÄN TOIMIA, VAIHTELEE PAIKAN JA METSÄN RAKENTEEN MUKAAN B-ALUE 1,1 KM:N ETÄISYYTEEN PESÄSTÄ. TÄLLÄ ALUEELLA EI TOIMIA 15.2.-31.7. VÄLISENÄ AIKAN JOS PESÄSSÄ PESITÄÄN

MUUTTOHAUKKA KALASÄÄSKI EI TURVETUOTANTOA MUUTTOHAUKKASOILLE SUOJAETÄISYYS SUOSITUS 1,1 KM KALASÄÄSKI

REKISTERIT MAAKOTKA, MUUTTOHAUKKA JA MERIKOTKA VANHOJEN OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN OSALTA METSÄHALLITUS TUOMO OLLILA tuomo.ollila@metsa.fi MERIKOTKA ETELÄ-SUOMESSA JA KALASÄÄSKI KOKO MAASSA LUONNONTIETEEN KESKUSMUSEO, RENGASTUSTOIMISTO