Kokemuksia yhteismetsistä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
1 Ostopaikkakysely Heli Rauman Anu Simonen. 2 Kyselyn toteutus •Riihimäen kotitalouksiin lähetettiin yhteensä 2780 kyselyä •Kotitaloudet valitsimme postinumeroiden.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Gumbel Suuret sateet (yli 30 mm sateet + 50%) Toistumi saikaMinMaks KA A1B 2500,7230,8500,816 0, ,7190,8470,813 0, ,7090,8390,807 0,854 Muutos.
Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Metsätilan yhteisomistus
YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus
XXX yhteismetsä XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Yhteismetsä omistusratkaisuna
Elämyshankekyselyn tulokset © Sovita Toteutus: Opiferum1.
1 MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA Onko pakkolunastukselle vaihtoehtoa? Maanmittauspäivät 2011, Pori Kalle Konttinen Maanmittauslaitos / keskushallinto.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
Kuolinpesän omistusjärjestelyt
PEREHDYTYSAINEISTO 9/2014 LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT
Metsätilan sukupolvenvaihdos
PEREHDYTYSAINEISTO 4/2014 LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona
Verotuksen perusteet IV, YE;HY;KY
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www. metsakeskus
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos
YSE 1998 TALOYHTIÖN NÄKÖKULMASTA
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Vapaaehtoinen monimuotoisuuden suojelu ja metsänomistajien.
Metsätilan arvon määritys
YHDISTYSLAKI /503 Esim. patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: tai yhdistystoimintaa käsittelevien kirjojen liitteenä
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Kuolinpesästä omaan omistukseen
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Terveisiä asuntomarkkinoilta! 37. Kiinteistönvälittäjäbarometri Näkemykset tulevalle kuuden kuukauden aikajaksolle Toteutettu verkkokyselynä syyskuussa.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
YRITYSVEROTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA
Koronkorko Esimerkki 1, s.90 (88)
Analyysi II Katsaus.
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla
Metsänomistajan verosuunnittelua
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Rahoitus-markkinoiden muutostuulet – globaalin yhtiön uhka vai mahdollisuus Minna Helppi
Perhemetsä 3G -hanke K ari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset vuonna 2013 Suomen Kuntaliitto, 24 kaupunkia ja Cupore
Tilinpäätös 2004.
PUOLANGAN RHY Hirvenmetsästys Metsästys 2012 Pyyntiluvat 109 kpl (149 hirveä) Riistakeskuksen suositus, vasaverotus 53 % Aikuisehto, 2 luvansaajalla,
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Verotuksen perusteet - johdanto
Vesialueiden yhdistäminen
Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään
Liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma on yritystoiminnan kokonaisvaltainen suunnitelma. Se analysoi, perustelee ja täsmentää liikeideaa. Liiketoimintasuunnitelma.
Yhteiset alueet ja osuudet niihin Aune Rummukainen Kevät 2013.
Elinkeinoverolaki tiivistelmä /ks
SPV- ja metsätalouden kannattavuus
Sisäinen laskentatoimi
Vero-osion rakenne Aihe Materiaali Tehtävät
ERI YRITYSMUOTOJEN VEROTUS OMISTAJAN KANNALTA
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys
Liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään, Yhteismetsien yhdistyminen, yhteismetsän purkaminen Suomen Yhteismetsäpäivät 2019, Oulu Kari Tuppurainen.
Esityksen transkriptio:

Kokemuksia yhteismetsistä Tomiva metsä-tiedotuspäivä Ylivieska 20.1.2011 Eljas Heikkinen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta Metsänomistuksen pirstoutuminen Metsätilat jaetaan perinnönjakojen yhteydessä yhä pienempiin osiin Edellytykset kannattavan metsätalouden harjoittamiseen heikkenevät

Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä Jakosopimus Päätökset tehtävä yksimielisesti Hyvä, jos tehty yhteishallintasopimus (menettelytavat, valtuutukset ym.) Perinnönjako Perikunta (jakamaton kuolinpesä) Voidaan tehdä yhteishallintosopimus Väliaikainen, jossain vaiheessa perinnönjako

Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja jatk. Yhteismetsä Kestävä metsätalous (metsäsuunnitelma), tasaiset tulot Hallinto (muistuttaa taloyhtiön hallintoa) Luonteeltaan pysyvä Osakeyhtiö Verotus, kemera-tuet vain jos harjoittaa vain maa- ja metsätaloutta Hallinto, kirjanpito Säätiö, osuuskunta Kuten osakeyhtiö

Yksityismetsänomistus Suomessa yli 5 ha:n metsätilat Metsänomistus-muoto Osuus yksityismetsien pinta-alasta % Osuus metsätilojen määrästä % Yksin tai puolison kanssa 72 76 Yhtymä 14 12 Kuolinpesä 11 Yhteismetsä 3 0,02 Säätiö ym. 0,5 0,09

Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Yhteismetsiä 184 kpl, 537 000 ha

Yhteismetsän periaate Metsälän yhteismetsä RN:o 874-2:1 Yhteismetsän osakaskiinteistöt Haamutila RN:o 2:9 40,8 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 2:9 Tilan arvo 93 000 € Haamutila RN:o 12:6 24,6 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 12:6 Tilan arvo 56 000 €  Haamutila RN:o 22:45 34,6% yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat)   RN:o 22:45 Tilan arvo 79 000 € Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään Yhteismetsän arvo yhteensä 228 000 €

Eri tyyppisiä yhteismetsiä ”Perinteinen” yhteismetsä Perustettu lähinnä asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v. 2003 (135 kpl) Suvun yhteismetsä Perheen tai suvun metsistä perustetaan yhteismetsä V. 2003 jälkeen muodostettu 53 kpl, vireillä yli 30, useita neuvotteluvaiheessa Sijoittajien yhteismetsä Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän Perustettu 3 kpl, useita tulossa

Eri tyyppisiä yhteismetsiä Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä Esimerkiksi kunnan metsät yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia Yksi muodostamistoimituksessa, useita neuvotteluvaiheessa Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan perustaa yhteismetsän

Yhteismetsien muodostamistilanne Lähde: Maanmittauslaitos

Suvun yhteismetsä Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa. Yhteismetsässä erimielisyydet voidaan ratkaista äänestämällä, toisin kuin kuolinpesässä tai yhtymässä. Suvun metsänomistuksesta muodostuu pysyvää ja vakaata. Pinta-alaa pitäisi olla riittävästi, jotta järjestely olisi taloudellisesti perusteltavissa.

Yhteismetsän vahvuudet Alhaisempi tuloverotus (26 % vs. 28 %) Tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoama virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Yhteismetsäosuuksien perinnönjako helppoa

Yhteismetsän heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset ja hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset

Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Normaali pääomatuloverotus 26 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät) Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

Hallintomalli Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007) Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Kaksi tilintarkastajaa, toisen valitsee metsäkeskus Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä

Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1. Alustavat neuvottelut 2. Perustamissopimus 3. Yhteismetsän muodostamistoimituksen hakeminen 4. Yhteismetsän muodostamistoimitus

Yhteismetsän perustamisen vaiheet 5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin 6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous 7. Ohjesäännön vahvistaminen ja merkintä yhteismetsärekisteriin 8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen

Yhteismetsään liittyminen yhteismetsäosuuksia vastaan Tilusten luovuttaja saa tiluksia (tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään 1. Sopimus kiinteistön alueen liittämisestä yhteismetsään 2. Mahd. yhteismetsän osakaskunnan kokous 3. Kiinteistötoimituksen hakeminen 4. Kiinteistötoimitus

Johtopäätöksiä Eri selvitysten mukaan 10-30 % metsänomistajista kiinnostuneita yhteismetsistä (P-P:lla 3000-9000 m-om.) Yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen iso askel metsänomistajalle Suuri haaste neuvonnalle. Kiinnostus suvun yhteismetsiin Julkisyhteisövetoiset ja sijoittajien yhteismetsät tulossa

Johtopäätöksiä jatk. Tarvitaan Tutkimus yhteismetsien kannattavuudesta Yhteismetsän verotusopas Opas ja mallit uusille yhteismetsille hallinnosta: kokousasiat, kirjanpito, toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus ym. Selkeät mallit yhteismetsään liittyvän tilan osuuden määrittämiseksi Ohjeistus organisaatioille kuinka prosessi viedään läpi asiakkaan kannalta