Monikuntaliitoksen mahdollisuudet Lahti Arto Koski Erityisasiantuntija

2 Toimintaympäristön muutospaineet ja 2020-luvulla ja käytössä olevat ”työkalupakit” Palvelu- tarpeiden kasvaminen Väestön ikääntymisen kärjistyminen Kuntien henkilöstöpulan lisääntyminen Kuntien talouden heikkeneminen Väestön muuttoliikkeen jatkuminen Alueiden välisen kilpailun kiristyminen Kansain- välistymisen vahvistuminen Demokratia- vajeen syveneminen Valtion kuntapolitiikan painotusten muuttuminen Kuntien palveluiden organisointi Kuntien välinen yhteistyö KUNTA- LAINEN Kuntien tehtävät Kuntien rahoitus Kunta- liitokset

3 Monikuntaliitoksen mahdollisuuksia 1. Yhdellä yhdistymisellä tehdään riittävän suuri muutos 8. Tehostetaan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua 4. Ohjataan tehokkaammin tulojen ja menojen kehitystä 6. Puretaan kuntayhtymiä ja siirretään tehtäviä kunnan omaksi toiminnaksi 2. Muodostetaan kunnasta ehyt toiminnallinen kokonaisuus 7. Vahvistetaan kunnan asemaa kilpailla työmark- kinoilla ammattitaitoisesta työvoimasta 5. Tehdään kunnasta vahvempi toimija elinkeinopolitiikassa 3. Tasataan alueellisia eroja, satunnaisia vaihteluita ja helpotetaan kasvun hallintaa Monikuntaliitoksen mahdollisuudet Lähde: Koski, Arto (2008). Monikuntaliitokset. Taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. s.18 Acta 203. Suomen Kuntaliitto. Tehtävänä on vahvistaa mahdollisuuksia!

4 Esimerkki kuntaliitosten ”ketjuttamisesta” kaksikuntaliitoksilla ABCDEFGHIJ ABCDEFGHIJ ABCDEFGH EFGHIJ ABCDEFGHIJ Yhdistymisten lukumäärä on ”kaksikuntaliitoksin” n-1. Esimerkiksi kymmenen (10) kunnan tapauksessa tarvitaan yhdeksän (9) yhdistymistä: (v. 2007) Vuodet v (1 v.) v (5 v.) v (9 v.) v (13 v.) v (17 v.)

5 Kuntajakoselvitysprosessin eteneminen monikuntaliitoksessa 1. Tunnusteluvaihe 2. Esiselvitysvaihe 3. Selvitysvaihe5. Valmisteluvaihe 6. Toteutusvaihe Kielteinen ratkaisu 4. Päätöksen- tekovaihe Luottamushenkilöiden merkitys korostuu siir- ryttäessä esiselvitys- vaiheesta selvitysvaihee- seen ja siitä edelleen päätöksentekoon!

6 Toimintaympäristön muutospaineet (arviointi) Yhdistymisen perusedellytykset (selvitys) Yhdistymisen tahtotila (päätös) Yhdistymisen toteuttaminen (sopimus) Neljän näkökulman kuntajakoselvitysmalli Esiselvitys: 1+2 Varsinainen selvitys:

7 Monikuntaliitoksen uhkatekijöitä 7. Vaikeutetaan vastuullista ja hyvää kuntatalouden hoitoa 8. Ei osata arvioida muutosten riittävyyttä tulevaisuutta varten 1. Jätetään yhdistymisen perusedellytysten varmis- taminen liian vähälle huo- miolle 5. Heikennetään kuntalaisten vaikuttamishalua ja -mahdol- lisuuksia ja vieraannutetaan heitä uudesta kunnasta 4. Tehdään palvelurakenteiden yhdistämisestä vaikeasti ratkaistava ongelma 3. Jätetään henkilöstön muutosjohtaminen riittämättömäksi 6. Vaarannetaan poliittista yhteisymmärrystä ja heikennetään sujuvaa päätöksentekoa 2. Tehdään muutoksesta niin suuri, että sen valmiste- lusta ja toteutuksesta tulee liian vaikea Monikuntaliitoksen uhkatekijät Lähde: Koski, Arto (2008). Monikuntaliitokset. Taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. s. 22. Acta 203. Suomen Kuntaliitto. Tehtävänä on eliminoida uhkatekijöitä!

8 MONIKUNTALIITOKSET VUOSINA F. Kuntien maantieteelliset erityispiirteet E. Toimintaympäristön muutospaineiden realisoituminen D. Alueiden välisen kilpailun kiristyminen C. Kokemukset ensimmäisen aallon monikuntaliitoksista B. Lainsäädännön muuttuminen A. Paras-hankkeen eteneminen G. Muiden toimintamallien kokemukset (yhteistoiminta-alueet) H. Moniuntaliitoksiin liittyvien hyvien käytäntöjen tarjonta Kuntaliitosten toiseen aaltoon ( ) vaikuttavat tekijät Lähde: Koski, Arto (2008). Monikuntaliitokset. Taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. s. 45. Acta 203. Suomen Kuntaliitto. Kokemukset vuoden 2009 monikuntaliitoksista tulevat herättämään kiinnostavan keskustelun, johon myös media osallistuu innolla!

9 Kuntaliitoksen ajoittaminen Rakennemuutosten tekemisen aikaa Kovista haasteista selviytymisen aikaa Vuonna 2013 alkaa olla viimeisiä tilaisuuksia strategiseen yh- distymiseen – sen jälkeen korostuu kiire ja pakonomaisuus! toinen aalto

ToteutusValmistelu 2013 Selvitys ToteutusValmisteluSelvitys ToteutusValmisteluSelvitys Kolme vaihtoehtoista kuntaliitosprosessia ToteutusValmistelu 2013 Selvitys ToteutusValmisteluSelvitys ToteutusValmisteluSelvitys Ensimmäisen aallon oppi: Jos on aikaa, niin valmisteluun on hyvä varata kaksi vuotta!

11 Salo (2009) as. Hämeenlinna (2009) as. Kouvola (2009) as. Joensuu (2009) as. Lappeenranta (2009) as. Seinäjoki (2009) as. Jyväskylä (2009) as. Raasepori (2009) as. Kauhava (2009) as. Eura (2011) as. Yli asukkaalla vuonna 2009 kasvavat kuntaliitoskunnat ja niiden uudet asukasluvut HELSINKI TAMPERE TURKU PORI Vuodet 2009 ja 2010 näyttävät jo pitkälti sen, kuinka suuri toisesta aallosta tulee ja miten oheinen kartta täydentyy vuo- sina !

12 Arto Kosken viisi (5) yhteenvetoteesiä: 1.Kuntajakoselvitys lisää aina tietoa, virittää keskustelua ja helpottaa mielipiteen muodostamista. Ensin on perusteellisen selvittämisen aika ja vasta sen jälkeen on mielipiteen muodostamisen ja päätöksenteon aika. Luottamushenkilöiden rooli korostuu siirryttäessä esiselvitysvaiheesta selvitysvaiheeseen ja siitä varsinaiseen päätöksentekoon. 2.Kun selvitetään strategisen monikuntaliitoksen mahdollisuutta, on välttämätöntä katsoa eteenpäin eli millaisia toimintaympäristön muutospaineita on odottamassa ja 2020-luvulla. 3.Kuntaliitoksessa on paikallisilla olosuhteilla aina suuri merkitys. Sen vuoksi tarvitaan perusteellinen oma selvitys ja linjaukset siitä, millä tavoin yhdistyminen tulee toteuttaa juuri tässä meidän tapauksessamme. 4.Monikuntaliitoksen etuna kaksikuntaliitokseen verrattuna on se, että sen avulla on mahdollisuus saada aikaan yhdellä kertaa riittävän suuri rakennemuutos. Jos samaan pyritään ketjuttamalla kahden kunnan liitoksia, muutos venyisi monen vuoden mittaiseksi ja se olisi raskas muutosprosessi erityisesti kuntien henkilöstölle. 5.Taitavan yhdistymisen toteutusmalli lähtee siitä, että yhdistymisen etuja vahvistetaan ja yhdistymisen haittoja eliminoidaan hyvin määrätietoisesti ja sillä tavalla saadaan huomattavasti parempi lopputulos kuin niin sanotussa mekaanisessa rutiiniliitoksessa.