Sisällissota: Yhteenveto sisällissota teemasta: Sisällissota oli erittäin verinen, samaa luokkaa kuin talvisota! Se kesti n. 4 kuukautta ja sitä seurasi verinen kesä, jolloin punavankeja kuoli paljon. Yhteensä yli 30 000 uhria! Verisyys on luonut tarpeen käyttää eri tulkintoja ja nimiä sodasta. Niillä on haluttu vierittää syytä jonkun (joidenkin) kontolle ja toisaalta kieltää jonkun ryhmän syyllisyys Historiasta on harvoin tarjolla kiistatonta tietoa. Useimmiten tieto on tulkintoja menneen ajan tapahtumista! Siksi on tärkeää tunnistaa tulkinnat ja niiden taustalla vaikuttavat motiivit! (muuten tulee helposti harhaanjohdetuksi!)

Tapahtumat lyhyesti: Sota alkaa tammikuussa. Punaiset tekevät vallankumousjulistuksen ja tarttuvat aseisiin Etelä-Suomessa. Valkoiset toimivat Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa ja alkavat riisumaan venäläisiä aseista Punaisten hyökkäykset torjutaan talvella Jääkärit saapuvat Vaasaan ja auttavat valkoisia Valkoisten hyökkäys kevättalvella murtaa punaisten puolustuksen Saksalaisten itämeren divisioona (n. 9500 miestä) nousee maihin Etelä-Suomessa , vastoin Mannerheimin toivetta. Ei ratkaise sotaa, mutta nopeuttaa sen loppuratkaisua ehkä 2 viikkoa Valkoisten voitonparaati toukokuussa Helsingissä, sota ohi

Voittajat kirjoittavat historian: Valkoisten tulkintoja: Valkoisten tulkinnat olivat vahvimmillaan 1920 – 1940 – luvuilla. Voittajat saivat jälleen kerran kirjoittaa aluksi historian. Valkoisten käsityksissä korostuvat punaisten aktiivinen rooli sodan aloittajina, vallankumouksen tekijöinä sekä venäläisten kanssa vehkeilijöinä. Vallankumous- tulkinta: vallankumousjulistus todella tehtiin Helsingissä tammikuun 1918 lopulla ja senaatti yritettiin pidättää. Senaatti pakeni Vaasaan ja punaiset perustivat oman poppoonsa, kansanvaltuuskunnan, tilalle. Uusi perustuslaki muotoiltiin Kuusisen ja kumppaneiden johdolla, sen mukaan Suomesta olisi tullut sosialistinen, käytännössä diktatuuri. Toisaalta: vallankumousjulistus ei saanut läheskään kaikkia punaisia liikkeelle, se oli ehkä pienen aktiiviryhmän aloite. Syrjäkylillä ei varmaankaan aina oltu vallankumouksen, vaan oman kylän asioiden puolesta liikkeellä. Ongelma on, että punaisten vallankumous jäi yritykseksi. Vallankumous on vakava rikos, mutta oikeuttiko yritys valkoisten väkivaltaan sodan lopulla? Punakapina – tulkinta: Noudattelee suurimmaksi osaksi vallankumouksen teemoja, mutta on ehkä vähän lievempi. Ongelmana se, että myös suojeluskunnat (valkoisten joukot) toimivat aktiivisesti 1917 – 1918 ja ottivat valtaa käsiinsä

Vapaussota vai ei? Vapaussota: Todistelee, että punaisten voitto olisi merkinnyt paluuta Venäjän yhteyteen Punaisten puolella oli todellakin venäläisiä sotilaita, mutta heitä oli van n. 2000 Aseapua kyllä saatiin Pietarista Toisaalta Lenin ja kumpp. yllyttivät punaisia vallankumoukseen itärajan takaa. Liittyminen Neuvostoliittoon myöhemmin on mahdollinen skenaario Ongelmat: Jossittelu. Emme tiedä , olisiko Punainen Suomi liitetty Venäjään. Demokratia olisi kärsinyt kyllä, mutta entä itsenäisyys? Toisaalta: ”Vapaussota” oli keino saada pohjanmaan talonpojat innolla mukaan sotaan. Luotiin mielikuva siitä, että punaiset olivat ”ryssiä”. Pohjanmaalta lähdettiin siis vapauttamaan Suomea ”ryssistä”, eikä taistelemaan toisia suomalaisia vastaan Monelle Pohjanmaan talonpojalle tuli yllätyksenä, että vastassa olikin suomalaisia, ei venäläisiä

Punaisten tulkintoja: * Punaiset näkökulmat sodasta tuotiin esille oikeastaan vasta 1960-luvun alussa. Väinö Linnan ”Täällä pohjantähden alla” toimi tässä asiassa muurinmurtajana. 1970 – luvun vasemmistoradikalismin aikana punaiset tietysti nähtiin vapaustaistelijoina ja marttyyreina marxilaisen ihanteen mukaan 1990 – luvulla valkoiset ja punaiset tulkinnat alkoivat elää rinnakkain, ja molempien puolesta on saatu uusia tutkimustuloksia ja perusteita Nykyisin pyritään myös keskittymään sotaan tragediana, ja tuomaan yksittäisen ihmisen näkökulmaa mukaan. Esim. yliopistolla tehty sotasurmatutkimus-projekti.

Lahtarisota: Valkoiset olivat tämän tulkinnan mukaan työläisten teurastajia. Punaiset (työväki) yritti vapautua sorrosta, ja heitä estettiin verisesti. Erityisesti valkoisten vankileirit vahvistivat tätä käsitystä Ongelma: Myös punaiset harjoittivat terroria, joskin pienempää. Heidänkin väkivaltansa kohdistui viattomiin siviileihin (Punaisten) Luokkasota: Vasemmistopainotteinen nimitys, jossa nähdään vuoden 1918 tapahtumat malliesimerkkinä Karl Marxin luokkataisteluteorian toteutumisesta Suomessa luokkataistelu köyhien proletaarien ja rikkaiden kapitalistien välillä huipentui siis talven 1918 vallankumoukselliseen toimintaan On selvää, että eri yhteiskuntaluokat olivat vastakkain. Valkoisissa paremmin koulutetut ja varakkaammat, punaisissa köyhät ja huonommin koulutetut Tämä on todistettu mm. analysoimalla sodassa kaatuneitten sosiaalista taustaa Kansalaissota, sisällissota, veljessota, yms.: Kansalaissota on sukua Engl. ”Civil War” tai saks. ”Bürger Krieg” – sanoille Kansalaiset siis tarttuivat aseisiin. Neutraali tulkinta Sisällissota on hieman ongelmallinen, sillä sotaan osallistui saksalaisia ja venäläisiäkin. Neutraali tulkinta Veljessota korostaa dramatiikkaa: Veli kääntyi veljeään vastaan. Neutraalein mahdollinen nimitys lienee ”vuoden 1918 sota”!

Silti…