Valittu kansa – Israel vai me? STI 29.10.2014 Eero Junkkaala

Suhde juutalaisiin kirkon vaiheissa Kirkkoisät: juutalaisten rooli pelastushistoriassa päättynyt Kristityt ovat Abrahamin lapsia, eivät juutalaiset. Ns. korvausteologia: kirkko ottanut juutalaisten paikan valittuna kansana. Tämän tapainen tulkinta oli vallalla uskonpuhdistukseen asti. Luther: Ensin: juutalaiset eivät ole kääntyneet, koska eivät ole aiemmin kuulleet evankeliumia. Siksi heille pitää sitä julistaa. Myöhemmin: Pettyneenä siitä että juutalaiset eivät uskoneet, Luther kääntyi opettamaan juutalaisten tuhoamista. Calvin: Israelin valinta vielä voimassa, odotti juutalaisten kääntymistä.

Holocaust muutti tilanteen Hans Kung: ”Natsien juutalaisvastaisuus oli jumalattomien antikristillisten kriminaalien työtä, mutta ilman lähes kahden vuosituhannen mittaista ”kristillistä” juutalaisvastaisuutta tätä ei olisi koskaan tapahtunut.” Natsiajan vainot muutti kirkon suhtautumisen juutalaisuuteen: aiemminkin esillä ollut ajatus ”kahden liiton teologiasta” nousi vallitsevaksi: juutalaisilla ja kristityillä oma pelastustie Karl Barth: Vaikka Israel on torjunut valinnan, valinta ei ole lakannut olemasta voimassa. Jumala käyttää jopa kansan tottelemattomuutta omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Israelin olemassaolo todistaa tästä.

Kenestä nyt puhumme, kun puhumme Israelista valittuna kansana? Juutalaiset modernissa Israelin valtiossa? Kaikki maailman juutalaiset? Vain Jeesukseen uskovat juutalaiset?

Israelin kansalaisuus lakien ja Raamatun mukaan Israelin lain mukaan on jokaisella, joka on syntynyt juutalaisesta äidistä tai on kääntynyt juutalaisuuteen Myös juutalainen ateisti on juutalainen Vanhassa testamentissa ehdottomia (Jer. 31:35-37) ja ehdollisia lupauksia (5 Moos 28) Kuitenkin: pelastus ei riipu kuuliaisuudesta; 5 Moos 9:6 Israelin kansa on vanhan liiton seurakunta, jossa on sekä eläviä että kuolleita jäseniä Jes. 10:21-22 jää vain jäännös Paavali: ”Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin”, Room. 9:6

Israelia koskevia lupauksia Vanhassa testamentissa 1 Moos 12:1-3 ensimmäinen lupaus: maa, kansa ja siunaus Tämä toistuu läpi Vanhan testamentin eri muodoissaan Luvatun maan rajat: 1 Moos 15:18 Toteutui Daavidin aikana, 2 Sam 8 Huom: Sak 9:9-10 Historiallisesti: imperiumit vaihtuvat: Egypti, Assyria, Babylonia, Persia, Kreikka, Rooma Dan 2, 7 ja 9

Uuden testamentin näkökulma Ei enää maata koskevia lupauksia Ap.t. 1:7: tilalle Jumalan valtakunta Kuitenkin: Luuk 21:24 Entä kansa? Kristillinen kirkko: 1 Piet 2:9; Tiit 2:14 Entä Israel? Jäännös Room 11:1-5; 25-26; Gal 3:16-18 Taustalla: Matt 23:37-39 Entä siunaus? Gal 3:14 Kristuksessa