Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1.Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. 2.Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.

Selvityksen eteneminen NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA (syksyllä 2013) TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA (alkuvuonna 2014) TULEVAISUUS YHTENÄ KAUPUNKINA (keväällä 2014) VERTAILU JA JOHTOPÄÄTÖKSET (syksyllä 2014)

Uuden kaupungin valmistelun lähtökohdat

kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 112 Me (+ sote-uudistus Me) tasapainottamisen tarve johtuu valtionosuusleikkauksista verotulojen kasvun alenemasta väestön kasvun ja ikääntymisen vaikutuksesta palvelujen tarpeeseen erillisten kuntien itse arvioima sopeuttamispotentiaali 67,6 Me palveluverkon sopeuttamismahdollisuus merkittävä, mutta ei riittävä Talouden sopeuttamistarve ja –potentiaali

Keski-Uudenmaan kaupungin visio Älykäs verkostomainen kaupunki Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille Ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa!

Uuden kaupungin valmistelu

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

Palvelujen saavutettavuus ja tietotekniikan hyödyntäminen kuntalaiskysely maaliskuussa (Taloustutkimus) 1000 puhelinhaastattelua haastateltavina –vuotiaat, valittiin satunnaisotoksella tulokset: sähköistämispotentiaalia eniten varaus-, lupa- ja hakupalveluissa sekä äänestämisessä, lähitaajamaan toivotaan useimmiten terveyspalveluita ja koulua

Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa teitä lähimmästä taajamasta? Kaikki vastaajat, n=1004 | | 12478/Keski-Uudenmaan kunnat/Kuntalaiskysely palvelujen saavutettavuudesta/Timo Myllymäki & Jari Pajunen/mna 10

Lähidemokratia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistarpeet sekä –tavat kunnan toimintaan ja palveluihin avoin sähköinen kuntalaiskysely oli auki asti vastauksia 989 kpl + lisäksi haastateltiin noin 110 nuorta toteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu

1.Terveyspalvelut terveyskeskus ja lääkärinvastaanottotoiminta 2.Tekniset palvelut teiden ja katujen hoito joukkoliikenne 3.Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut liikunta- ja urheilupalvelut Mihin kuntalaiset haluavat osallistua ja vaikuttaa?

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

1.kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen 2.kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu: cityalueen lähipalvelut citypalvelut kaupunkipalvelut 3.kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden saavutettavuus ja suunnittelu 4.kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien omailmeisyyden ja historian tukeminen 5.kriteeri: erilaiset asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin keskustoihin) tarjoaminen 6.kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (tiivistetysti)

15

voi olla useita kullakin viidellä cityalueella väestöpohjan mukaisesti esimerkkejä: terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta lasten- ja äitiysneuvolapalvelut lasten ja nuorten suun terveydenhuolto päiväkoti ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu) nuorisotila kirjaston monitoimipalvelupiste leikkipuisto ja pallokenttä joukkoliikenteen pysäkki ja joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen sähköiset palvelut Cityalueen lähipalveluja

on kullakin viidellä cityalueella vähintään yksi voivat sijaita missä tahansa ko. cityalueen puitteissa (liikenneyhteydet) esimerkkejä: terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto röntgen- ja laboratoriopalvelut kasvatus- ja perheneuvolat lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet kaupungin monipuoliset asiakaspalvelupisteet monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle citykeskusten välinen joukkoliikenneyhteys Citypalveluja

on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella (liikenneyhteydet) esimerkkejä: terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen hallinto-, henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut Kaupunkipalveluja

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

nykyisiä kuntarajoja ei käytetä, vaan toiminta perustuu aidosti toimiviin yhteistoiminta-alueisiin lähifoorumit valitaan suorilla vaaleilla (kuntavaalien yhteydessä) lähifoorumeja on viisi (5) kuten citejäkin lähifoorumeilla merkittävä määrä tehtäviä ja budjettivaltaa (laaja malli) Vision mukainen aito kunnanosahallinto

Sovellettu tilaaja-tuottaja -malli valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja ml. taloutta ja edunvalvontaa palvelulautakunnat ja lähifoorumit vastaavat palveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa palveluiden tuottamisesta vastaa mm. liikelaitosten johtokunta koko kaupungin johdossa valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari) lähifoorumeilla (5) koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja pormestarilla läsnäolo- ja puheoikeus lähifoorumeissa lähifoorumeiden puheenjohtajilla läsnäolo- ja puhe-oikeus kh:ssa

PALVELU- ORGANISAATIO HALLINTO- ORGANISAATIO Palvelu- lautakunta 1 Palvelu- lautakunta 1 Jaostot Nuorisovaltuusto Keskusvaalilautakunta K U N N A N H A L L I T U S (11-15) Tarkastuslautakunta K U N N A N V A L T U U S T O (59-67) L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O Taru_Luonnos Mäntsälä City Lähifoorumi (7-9) Mäntsälä City Lähifoorumi (7-9) Nurmijärvi City Lähifoorumi (7-9) Nurmijärvi City Lähifoorumi (7-9) Palvelu- lautakunta 2 Palvelu- lautakunta 2 Palvelu- lautakunta 3 Palvelu- lautakunta 3 Keskushallinto ohjaa ja koordinoi Liikelaitosten johtokunta Vanhus- ja vammais- neuvostot Vanhus- ja vammais- neuvostot Sibbesborg City Lähifoorumi (7-9) Sibbesborg City Lähifoorumi (7-9) Hyvinkää City Lähifoorumi (7-9) Hyvinkää City Lähifoorumi (7-9) Tuusulanjärvi City Lähifoorumi (7-9) Tuusulanjärvi City Lähifoorumi (7-9)

Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkkoPalvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki

Sote-palvelut26-39 Me / v Sivi-palvelut38 Me / v Sähköiset palvelut25 Me / v Palveluverkko ja toimitilajärjestelyt14,2 Me / v perusopetus 9,6 Me / v varhaiskasvatus 1,5 Me / v YHTEENSÄ vuosina Me (jaksotettu) sote-ehdotus toteutettavissa riippumatta siitä, missä muodossa sote- uudistus toteutuu (vähintään väestöpohjalla) ei laskettu hallintorakennusten realisointituloa ei laskettu uuden kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta ei laskettu taloudellisen yhdyskuntarakenteen vaikutusta Suurimmat sopeuttamispotentiaalit

Tuotantorakennusten rakentaminen25 Me / v Joukkoliikenne 13,5 Me / v Palkkaharmonisaatio4 Me / v Sähköiset palvelut4-5 Me Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen 3-4 Me Huom! Joukkoliikenteen kustannukset toteutuvat joka tapauksessa metropolihallinnon myötä Suurimmat lisäkustannukset

alkaen veroprosenttina 20 nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohti nousee aluksi raskaan investointisuunnitelman vuoksi, mutta alkaa laskea vuodesta 2020 alkaen säännöllinen tulorahoitus, vuosikate, on riittävä jo vuonna 2017: vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi suuren osan investointeja verorahoituksen keskimääräinen kasvu on suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla

1.yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla EDELLYTTÄÄ, että

Kuntien yhdistymisen edut ja haitat

1.kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus 2.kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun suhteen verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan 3.vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen 4.ympäristövaikutukset 5.sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat 6.hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Etujen ja haittojen arviointikriteerit

ERILLISET KUNNATKESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Raja-alueiden hyödyntämättömyys. Yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys. Riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeen hoitamiseen. Asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous. Riittämättömät voimavarat tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Raja-alueiden hyödyntäminen. Ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne. Investointien keskittäminen. Systemaattinen aluekehitys. Joukkoliikenne tavoittaa valtaosan asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Optimaalinen palveluverkko - menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Joukkoliikennekustannusten nousu. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen

ERILLISET KUNNATKESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Ketterä ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Sijoittumisvaihtoehtoja ei välttämättä tarjota yli kuntarajojen. Matala kynnys vaihtaa parhaita ICT-käytäntöjä keskenään (hidasta). Henkilöstön ammatillinen perusosaaminen ja pysyvyys hyvät. Erityis- ja kehittämisosaamisessa puutteita, urakehitykseen ja työnkiertoon ei aina vaihtoehtoja. Riskinä toiminnan kankeutuminen, joka tietoisesti halutaan estää. ICT:n täysimittainen hyödyntäminen: tiedolla johtaminen ja palvelujen sähköistäminen. ICT-kustannukset nousevat lähelle pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Henkilöstön paremmat erikoistumis-, kehittymis- ja etenemismahdollisuudet. Osin pidentyvät työmatkat. Vaikutus kilpailukykyyn

ERILLISET KUNNATKESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Kilpailukyky perustuu pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yrityksiin ja työpaikkoihin. Vahva yritysten toimintaedellytysten kehittäjä. Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen ja verotulojen määrän nousuun omalla alueella. Vaikutus kilpailukykyyn

ERILLISET KUNNATKESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Vahvat alueelliset identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin. Pienet resurssit eivät mahdollista hyvää kotouttamista eivätkä osaamisen hyödyntämistä. Alueiden eriarvoisuus. Ei kunnanosahallintoa. Kuntalaisten ja luottamushlöiden vuorovaikutus toimivaa. Uuden kuntalain edellyttämän lähidemokratian järjestäminen haasteellisempaa. Erityisryhmien paremmat palvelut ml. kotouttaminen ja osaamisen hyödyntäminen. Paremmat integrointimahdollisuudet yhteiskuntaan. Asukkailla todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Toimielinten määrä vähenee -> luottamushlöiden määrä vähenee. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin

ERILLISET KUNNATKESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta metropolihallinnossa ja sote-alueella pienempi. Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentokentän pohjoispuolisen alueen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Paremmat vaikutusmahdollisuudet sote-alueen järjestämispäätökseen ja mm. tuotantovastuuseen. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin

kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä, JOS 1.yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina Keski-Uudenmaan kuntien yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla. Loppuraportin mukaan

Lisätietoja: