Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa Esittely: Liikunnanohjaaja (AMK) Juniorivalmentaja LTU & Personal Trainer Elixia Ismo Uusi-Uola Opinnäytetyö, 2013 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma

Drop out Urheiluharrastuksen äkillinen lopettaminen

Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syitä ja motiiveja jalkapallon lopettamiseen ja harrastamiseen vertaamalla edelleen jatkavien ja lopettaneiden käsityksiä jalkapallosta ja sen harrastamiseen liittyvistä tekijöistä. Lisäksi pyrittiin selvittämään erikseen tyttöjen ja poikien sekä eri ikäryhmien harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella pyritään jatkossa ehkäisemään SPL:n Turun piirin drop outia. Tutkimuskysymykset: Miksi jalkapallon harrastaminen lopetetaan? Mitkä ovat jalkapallon pelaamisen motiivit? Millaisia eroja lopettaneiden ja jatkaneiden pelaajien harrastusmotiiveissa on? Millaisia eroja eri-ikäisten pelaajien harrastusmotiiveissa on? Millaisia eroja on tyttöjen ja poikien harrastusmotiiveissa? Koivuniemi: ”Dropout-tutkimus on piirille hyvin ajankohtainen, sillä laskusuuntaiseen pelaajamäärään halutaan reagoida mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Tämän tutkimuksen pääasiallinen intressi piirin suunnalta on löytää syitä piirin pelaajamäärän tippumiseen. Dropout-tutkimuksen tarpeellisuus on myös kirjattu piirin toimintasuunnitelmaan 2012 ja 2013.”

Tutkimusmenetelmät ja vaiheet Kyselytutkimus Webropolin avulla Lähetys Turun piirin sähköpostitietojen perusteella kaikille 2012 kaudella Pelipassin ostaneille junioripelaajille Kyselyn julkaisu tammikuussa 2013 Tutkimus valmistui syksyllä 2013 Pelipassi = lupa pelata virallisia pelejä. Rekisteröidään netissä Vastausaikaa 2,5 viikkoa. Linkki lähetettiin n. 4500 osoitteeseen, vastaajia yhteensä 1128. Kyselylomakkeessa yhteensä 16 kysymystä: Taustatiedot (sukupuoli, syntymävuosi, perheenjäsenten jalkapallotausta, harjoituksiin kuljettavan matkan pituus, harrastusvuodet sekä seura kaudella 2012) - Harrastusmotiivit, toisen lajin harrastaminen, tavoitteet jalkapallossa, harrastuneisuus, koettu kehittyminen eri osa-alueilla > asteikkokysymyksiä sekä avoimia - Aiotko jatkaa kaudella 2013? EI; kysely jatkuu, KYLLÄ; kysely loppui. - Lopettavilta pelaajilta kysyttiin tarkentavasti syitä lopettamiseen (asteikkokysymys) sekä valmentajan vaikutuksesta lopettamispäätökseen (avoimet vastaukset).

Kohderyhmä Vastaajia yhteensä 1128 Poikia 850 Tyttöjä 278 Jatkaneet   Poikia 850 Tyttöjä 278 Jatkaneet 910 Lopettaneet 219 11-13 v. 50,8 % 14-16 v. 33,7 % 17-19 v. 15,5 % Taustatiedoista: - 820 vastaajalla harj.matka alle 10 km yhteen suuntaan. yhteensä 48% harrasti myös toista lajia jalkapallon ohella -> Pojat tyttöjä useammin & Nuorimmat vastaajat vanhempia harrastajia useammin

Harrastuneisuus: Koen jalkapallon innostavaksi tavaksi käyttää vapaa-aikaani (4) Harrastan jalkapalloa edelleen viiden vuoden päästä (3,4) Voisin toimia valmentajana tai erotuomarina jalkapallossa (2,8) Todettavaa: fyysisellä tasolla jalkapallosta saadaan sitä mitä halutaankin ja yleisesti se koetaan miellyttäväksi tavaksi viettää vapaa-aikaa. Henkiset ja sosiaaliset ominaisuudet tuntuu kuitenkin kehittyvän heikommin.

Suurimmat lopettamisen syyt: Innostus loppuu Harjoittelu vie liikaa aikaa Joukkueen tavoitteet liian kovat verrattuna omiin Toinen laji Joukkuehenki on huono Liian kallista EI kavereita Kiusaaminen

Valmentajan vaikutus lopettamispäätökseen Lopettaneista pelaajista 43 % vastasi valmentajan toiminnalla olleen vaikutusta lopettamiseen Avoimet vastaukset Avointen vastausten toistuvat teemat: - Epätasa-arvoista peluuttamista, suosimista tiettyjen pelaajien kohdalla. - Valmentajan ammattitaito tai vuorovaikutustaidot heikkoja. - Valmentajan vaihtuminen tai lopettaminen vaikutti lopettamiseen. - Toiminta koettiin liian vakavana tai kilpailullisena. - Peliaikaa liian vähän. - Myös paljon positiivisia kokemuksia valmentajista. Heidän kohdallaan valmentajilla ei ollut vaikutusta lopettamispäätökseen.

Lopettaneet ja jatkaneet pelaajat Lopettaneiden pelaajien harrastusmotiivit, harrastuneisuus ja koettu kehittyminen eri osa-alueilla oli heikompaa kuin jatkaneilla pelaajilla Jatkaneiden ja lopettaneiden pelaajien toisen lajin harrastamisessa havaittiin eroja. Lopettaneista pelaajista 64,3 % harrasti myös toista lajia, kun taas jatkaneista pelaajista 44,4 % harrasti toista lajia jalkapallon ohella. Harrastusmotiivit. Lopettaneilla pelaajilla oli heikoimmat harrastusmotiivit erityisesti halussa kehittyä mahdollisimman hyväksi pelaajaksi, joukkuehengen hyväksi kokemisen osalta sekä valmennuksen innostavaksi kokemisessa. Koettu kehitys. Fyysisen kunnon koettiin kehittyneen kiitettävästi sekä jatkaneilla että lopettaneilla. Erityisen heikosti lopettaneet pelaajat kokivat jalkapallon harrastamisen kehittäneen heidän itsetuntoaan tai kärsivällisyyttään. Toinen laji. Toista lajia harrastaneista pelaajista (N=544) 25,9 % ilmoitti lopettavansa jalkapallon pelaamisen, kun taas ainoana lajina jalkapalloa harrastavista (N=584) 13,4 % lopetti jalkapallon (p=0,000). Tuloksen perusteella voidaan todeta toisen lajin harrastamisella olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta jalkapallon lopettamiseen. Vanhempien rooli juniorijoukkueessa saattaa ennaltaehkäistä yksittäisen pelaajan drop outin riskiä. Jatkaneet 34 %, lopettaneet 25 % > vanhemmilla jokin taustarooli joukkueessa. Lopettaneilla pelaajilla 47,5 % harj.matka 0-4 km., mikä on keskimäärin lyhyempi kuin jatkaneilla pelaajilla.

Ikäryhmät Eri ikäryhmien välillä ei ollut eroa lopettamisen yleisyyden suhteen. Kiusaaminen yleisempää nuorimmilla junioreilla Noin 10 % lopettaneista piti kiusaamista merkittävänä syynä lopettamiselle 11-13-vuotiaat pelaajat harrastavat selvästi useammin myös toista lajia kuin vanhemmat pelaajat - Kiusaaminen. Nollatoleranssi – tuloksen merkitys varsinkin nuorimpien junioreiden valmentajille. Lajivalinta 13-vuotiaana: 11-13v. Ja 14-16v. Välillä toisen lajin harrastamisen yleisyys laskee lähes neljänneksen. Harrastuneisuus. Vanhimmat pelaajat kokevat mahdollisen valmentajan tai tuomarin roolin todennäköisimpänä. Nuorimmilla pelaajilla vastaukset koskien harrastamista yhä viiden vuoden päästä ovat positiivisimmat.

Tytöt ja pojat Ei eroa lopettamisen yleisyydessä Pojilla harrastusmotiivi ”Haluan kehittyä mahdollisimman hyväksi pelaajaksi” oli merkitsevämpi Pojat uskovat harrastavansa jalkapalloa vielä viiden vuoden päästä tyttöjä enemmän Pojilla toisen lajin harrastaminen oli tyttöjä yleisempää Pojat kokivat jalkapallon harrastamisen kehittäneen itsetuntoa enemmän verrattuna tyttöihin Sekä tytöistä että pojista lopetti noin 20 % vastaajista. Halu kehittyä ja näkemys pitkäaikaisesta harrastamisesta: voisi viitata siihen, että tyttöjalkapallossa on mukana enemmän kavereiden mukana harrastavia pelaajia. - Lisäksi toisen lajin harrastaminen oli pojilla yleisempi lopettamisen syy.

Johtopäätökset Kehitykselliset lopettamisen syyt -> harrastetason jalkapallon tarjontaa lisättävä Lajivalinta yleisesti 13-vuotiaana Lopettamisaikeissa olevan pelaajan kohtaaminen, harrastusmahdollisuuksien lisääminen pelaajan tavoitteiden mukaisesti Kehitykselliset syyt ja syy-seuraussuhteet: Innostus loppuu, Harjoittelu vie liikaa aikaa -> harrastukseen ei haluta panostaa siitä saatua hyötymistä enempää ja jos omalle tavoitetasolle ei löydy sopivaa vaihtoehtoa, koko harrastus lopetetaan. (Joukkueen tavoitteet liian kovat verrattuna omiin) -> Harrastetason vaihtoehtoja pyrittävä kehittämään! Tämä voi palvella myös useita lajeja harrastavia, jotka haluaisivat jatkaa jalkapalloa kakkoslajina. Seurojen käytännöt lopettavien pelaajien kohtaamisessa?

Jatkossa Ammattimaisen valmennusosaamisen lisääminen seurojen arkisessa kenttätyössä Entistä kokonaisvaltaisemman valmennuksen varmistaminen juniorivalmennuksessa Kilpa- ja harrasteryhmien onnistunut perustaminen Kaikille mahdollisuus harrastaa ”omalla huipulla” Tuomari- ja valmentajakoulutukset nuorille Ammattilaisten määrää lisäämällä toiminnan laatua kehitetään ja autetaan OTO-valmentajien työskentelyä, joka tulee aina olemaan merkittävässä roolissa. Myös liiton/piirin koulutuksissa tulisi kehittää kokonaisvaltaisen valmentamisen merkitystä. Lajitaidot osaamme opettaa, mutta urheilijana ja ihmisenä kasvattaminen on yhtä tärkeää. Tasojoukkueiden jakamisessa useita kipupisteitä, jotka on kohdattava. Minkä tahansa ryhmän jakaminen ilman vastarintaa on lähes mahdotonta, ja tiiviin jp-joukkueen vielä ongelmallisempaa. Harrastuneisuus: 1/3 näkisi itsensä mahdollisesti tuomarina tai valmentajana tulevaisuudessa. Piiri tekee jo nyt yhteistyötä seurojen kanssa, että pelaajista löydettäisiin ja voitaisiin ohjata koulutuksiin tuomari tai valmentaja rooleista kiinnostuneet. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkossa tehostaa.

Kiitos mielenkiinnosta! Ismo Uusi-Uola Liikunnanohjaaja (AMK) Sähköposti: ismouu@hotmail.com Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan internetosoitteesta: http://www.theseus.fi/handle/10024/67785