Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista
Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 – 2012 Joensuu DM Copyright © Tekes.
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Yli puolella metsäteollisuuden henkilöstöstä tekniikan alan koulutus LÄHDE: EK:n palkkatilasto, 2. neljännes 2012.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Suomen koulutusjärjestelmä
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN DIPLOMI- INSINÖÖRIKSI? DIPLOMI-
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Monikäyttöinen paperi
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
Energiaosaaminen Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Verkostoitumisen iloja Anu Perttunen Oulun RYSÄ
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Finnvera - rooli pk-yritysten rahoittajana ja tulevaisuuden näkymät Yrittäjävaltuuskunnan kokous Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto,
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Kokkola Industrial Park
”KaaSu” - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen – hanke 2008 – 2009.
V INKA Road Show &Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Risto Pietilä Nivala, Raahe, Oulu, Kemi
Kestävän energiahuollon alueellinen vaikuttavuus Verkosto- ja hanketapaaminen TAMPERE Ruralia-instituutti.
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
1 Peltoenergia Kainuussa EU-osarahoitteinen kehittämishanke ─ ─ Elina Virkkunen MTT SOTKAMO Elina Virkkunen.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
LUOVA-verkosto Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto, metsänhoitoyhdistykset Keski-Pohjanmaan 4H-piiri.
YLIOPISTO- KESKUKSET Esittely KUUSI YLIOPISTOKESKUSTA Yliopistokeskukset ovat osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Ne toimivat kuudella.
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Kumppanuudella ratkaisumalleja KOMIS – Kunta ja paikalliskehityksen hallinta Mikkeli Sami Kurki johtaja, professori Ruralia-instituutti,
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Inka Roadshow & Meripohjolan uudistuva
ESR -ohjelman tilannekatsaus Merja Hilpinen, suuraluekoordinaattori Mikkeli
Maaseutuvisio Verkosto- ja hanketapaaminen Tampere Hilkka Vihinen.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Osuustoiminnan opetusverkosto uuden ajan innovaatio Ruralia-instituutti / Pekka Hytinkoski / Osuustoiminnan opetusverkosto.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
Maaseudun kehittämisyhdistys ry Rauman seudun ja Vakka-Suomen 7 kunnan alueella toimiva leader-ryhmä, johon kaikki voivat liittyä jäseniksi!
Sunnuntai, 29. maaliskuuta 2015 KORKEAKOULUJEN RAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOIHIN FinELib-päivä Timo Luopajärvi.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Suomen Akatemia Tehtävät Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen;
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Luonnonvara-alan yksikkö 270 opiskelijaa 21 opettajaa yksikkö toimii Vallinkorvassa, Oulussa.
Biolaakso Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä Biolaakson neuvottelukunta Tanja Risikko, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 1. Mitä.
Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso
Puurakentamisen verkko- osaamiskeskus
Agrobiotalouden innovaatioyhteisö Ari Sivula Projektipäällikkö.
Haku kasvusopimusmenettelyyn.  Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) on yksi hallituksen syksyllä aloittamista aluekehittämistoimista.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja.
Miten tästä eteenpäin? Teemme yhdessä Pohjois-Karjalan tulevaisuutta POKETTI-hankkeen loppuseminaari, Joensuu Jarno Turunen Pohjois-Karjalan.
Arenen huomioima bioenergiahanke MMT Risto Lauhanen Yliopettajapäivät Seinäjoki
Insinööri (AMK), biotalous Tutkinto on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto ja tutkintonimike insinööri (AMK) Koulutusvastuu Koulutus sijoittuu.
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ALUEYKSIKKÖUUDISTUKSEN KUULEMISTILAISUUS
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Metsäntutkimuslaitoksen aluehallintouudistusta valmistelevan työryhmän kuulemistilaisuus MMM Kannuksen yksikön henkilöstön kannanotto Antti.
Luonnonvarakeskus – pohjaa biotaloudelle
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
Yrittävä K-P teemaryhmän kokous
Vihreä kasvu – yhdistelmä monesta!
Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella
Esityksen transkriptio:

Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso Biotaloudesta maaseudun veturi 09.09.2014 Anne Pesola Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Biolaakso-hanke Kannuksen kaupunki (31.8.2014 saakka)

- Biotalous voisi olla koko Suomen veturi, jos niin halutaan - Mm. Venäjältä tuleva kaasu voitaisiin korvata lähes kokonaan kotimaisella biokaasulla - Esteitä: Verotus – turpeen energiavero johtanut kivihiilen lisääntyvään käyttöön Tariffit – esim. pienet CHP-laitokset eivät tariffien piirissä, tuulivoimalle hyvät tariffit – valuuko ulkomaille? Lupaprosessien hitaus Rahoitus Referenssit

Osataanko toimia yhdessä vai kilpailevatko alueet keskenään? Osataan toimia yhdessä ja haetaan aktiivisesti yhteistyötä ja yhteishankkeita Suomeen mahtuu useita erilaisia bioenergiaa ja biotuotteita tuottavaa laitosta Yritykset perustavat uusia laitoksia sinne missä on parhaat tuotantoedellytykset

Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)

Elinkeinorakenne

Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä

Puunjalostus (n. 1100- 1200 htv)

Bioenergia (n. 1000 htv ml. korjuu ja logistiikka)

Maidontuotanto Tuotanto kunnittain

Maidontuotanto

Naudan- ja sianlihantuotanto 2012

Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

Elintarviketeollisuus

Maataloustuotanto

Turkistuotanto 2010-2011

Turkistuotanto tänään

Sektoritutkimuslaitokset Metla Kannus Tukimusaiheita Metsäenergia Biojalostus Suometsät Maankäytön muutokset Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä

Yliopistotason koulutus ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedia-laboratorio

Centria ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoja mm. Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmental chemistry and technology, teknologiajohtaminen) Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) Tradenomi Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta Monipuoliset laboratoriot Aktiivista t&k-toimintaa n. 3300 opiskelijaa

Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra Laboratoriot AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen kemian koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) Ketek Oy: 14 laboratoriota Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys MaintPartner-tutkimuslaboratoriot Tutkimusmetsät ja – suot Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyiaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealaa yritysympäristönä Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.

Tutkimuksella ja innovaatioilla kasvua Osaamisen kärjet Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa) Biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena Luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta) Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esim. puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena)

Biolaakson potentiaali metsät kasvavat vuosittain 300.000 m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään, alue tuottaa n.20 % maamme maidosta, 12 % naudanlihasta, 12 % sianlihasta ja suurimman osan turkiksista, 22 % ruokaperunasta puutaloteollisuus vahvasti keskittynyt alueelle Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park (KIP, www.kip.fi) sekä maamme kolmanneksi suurin satama. Teollisuusalueen investoinnit 2013 yli 100 milj. euroa Biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita, joita kemianteollisuus voi jalostaa globaaleille markkinoille Biotalouden ja kemian yhdistäminen Biolaaksossa on ainutlaatuinen mahdollisuus

Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista

Biolaakson kevään 2014 toimintaa Tutkimus- ja kehitysyhteistyö BioFuelRegionin (Uumajan yliopisto, SLU) ja yhteistyö Joensuun INKA-ohjelman toteuttajien kanssa ja yhteinen workshop 21.5 Vierailu (Biolaakso+Joensuun INKA) maaliskuussa BioFuelRegionin alueelle ja vastavierailu toukokuussa Biolaakson alueelle Biolaakson esite (suomi/englanti), myös sähköinen versio (www.biolaakso.fi) Luonnonvarakeskuksen sidosryhmätilaisuus 10.6.2014 Biofuel in rural areas –seminaari Brysselissä 25.6, puheenvuoropyyntö Biolaakson toimintamallin, arvoketjujen sekä hankesalkun kokoaminen

ASIAKKUUS Yritykset Julkiset toimijat Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli Biolaakson neuvottelukunta ja hankkeen hallinnointi Neuvottelukunnassa ovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. Neuvottelukunta toimii pitkäjänteisenä yritys- ja aluerahoituksen vuorovaikutuskenttänä. Neuvottelukunta käyttää ryhmien asiantuntemusta hyväkseen lausunnoissa ja mm. rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvottelukunta ei ole päätösvaltaelin vaan foorumi. Päätökset tehdään luonnollisesti niistä vastaavissa organisaatioissa. Biolaaksoon muodostetaan kattohanke, johon tulee hankehallinnointi (???) ja koko Biolaaksoa koskevat toimenpiteet ja hanketoiminnan edistäminen. Kattohankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, joka toimii käytännön toimijana Biolaakson eteenpäinviemisessä . . Biolaakson palvelu- ja kehittämisryhmä Luova-verkoston, Centrian koulutuskuntayhtymien ja Ketekin ympärille syntyy neuvonta,- koulutus- ja kehittämishankkeiden toimenpideryhmä Biolaakson tieteellisen tutkimustoiminnan ryhmä KYC, Luke ja GTK luovat ja vahvistavat kansallista ja kansainvälistä tutkimus-kompetenssia mm yhteisten tutkimus-hankkeiden kautta. Samalla luodaan yhteisiä koulutusväyliä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolle. Yhtenä mahdollisuutena yhteisprofessuurit ASIAKKUUS Yritykset Julkiset toimijat . Biolaakson tutkimusinfrarakenteet Kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas, Kannuksessa oleva vahva ja monipuolinen laboratoriokokonaisuus ja tutkimuskoealueet, GTK:lla on Kokkolassa tutkimusympäristö ja KETEKillä useita laboratorioita. Tutkimuslaitoksilla on verkostojensa kautta käytössä laaja laboratorio- ja muu tutkimusympäristö. Kokkolan rannan teollisuusalueen yrityksillä on myös mittavavat tutkimusympäristöt. .