Karjalan Kuvalehti 12.11.2012 LOHJA Veikko Saksi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Ylioppilaskokelaiden aikataulua syksy kevät 2013
Alustus KHI Forumissa Veikko Saksi. Vaikeneminen on vallankäytön väline  Avoimuus on muodikas asia  Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä.
Bensan hinta Hyvää päivää, Olen kuullut ennustettavan, että bensan hinta saattaa syksyyn mennessä nousta litralta jopa € 1,90 :een.
Pohjoismaat – maailman paras kolkka? Olli Kangas Tutkimusprofessori, Kela / Tutkimusosasto
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Suomi kylmän sodan aikana
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Mitä valtakunnallinen TVT-strategia kertoo meille? Kaisa Vähähyyppä
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Koulutustiedon verkkopalvelu KoTVe ja TARJONTA tietovaranto Avoinyliopisto.fi – palvelukonsortion johtoryhmä Ulla Angervo, Opetushallitus.
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Perusopetuksen oppilaat 2014 Generated on :03.
Väkivaltainen ekstremismi Suomessa
Vaaran vuodet: Suomen asema 40 – luvun lopulla
Tärkeää tietoa punaisen ristin käytöstä
TYTTÖJEN PELAAJAKARTOITUSJÄRJESTELMÄ
Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op
Karjalan win-win –palautus
NEVILLE CHAMBERLAIN Saku Huhmo 2B. Nuori Neville Chamberlain.
1 Dokumentit ja niiden viimeistely kuntoon Ohjelmistokehitys Arkkitehtuuri dokumentti Wiki –sivuston päivitys Testaus Viimeistely tarvittavilta osin Täydet.
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN PÄIVÄT DIPOLI NYT TIENI KULKEE KOULUHUN
Tärkeää tietoa punaisen ristin käytöstä
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
V Markku Hirvonen aloittaa ”harmaan talouden” selvitystyön VM Sauli Niinistön toimeksiannosta.
HAAGA-HELIA Venäjän kielen opetus
Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Kansainliitto.
Pohjoismaat – maailman paras kolkka?
Toinen maailmasota Vaiheet:
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Tiesitkö ?? Oodilla on kaksi tukipuhelinnumeroa ja kaksi sähköpostiosoitetta WinOodi -asiat: ◦ Puh ◦ WebOodi -asiat:
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Talvisodan taustaa II maailmansodan alettua Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Suomen piti suostua NL:n aluevaatimuksiin ja vuokrata Hankoniemi Vastineeksi.
Suomen presidentit.
Vaaran vuodet
1. Uudistukset ja Suomen rauhoittaminen uusi valtiopäiväjärjestelmä; eduskuntauudistus Suojeluskuntien ja punakaartien rooli kasvaa; kansan.
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
Yhdistyneet kansakunnat. Taustatietoa Alun perin YK syntyi liittoutuneiden maiden perustalle – YK:hon kuului jos oli liittynyt Winston Churchillin ja.
LAINSÄÄDÄNTÖ JA ERI TOIMIELIMET.  Asetukset: Ylikansallinen oikeus koko Unionin alueella *Esim. paljon Maatalous, kilpailu Direktiivit: Jäsenvaltion.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Suomi toisessa maailmansodassa
Suomi toisessa maailmansodassa
Toinen maailmansota syttyy
EDUSKUNNAN TEHTÄVÄT.
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa - kartta sivu 71
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
TASAVALLAN PRESIDENTIN
Juha Karhu Juridisen ammattiosaamisen tausta
KYLMÄN SODAN KUUMAT KRIISIT
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :
Toinen maailmansota
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset.
Suomen historian käännekohtia
LAINKÄYTTÖ.
TEHTÄVÄ s. 95.
Esityksen transkriptio:

Karjalan Kuvalehti LOHJA Veikko Saksi

Maanpuolustuksesta tehtiin rikos NL teki Suomesta sotasyyllisen: Moskovan välirauhansopimuksella Syyllisyys vahvistettiin sotasyylli- syystuomioilla ja Sinetöitiin Pariisin rauhansopimuk- sella

Artikla 13: ”Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi”.

Tapahtumat aikajanalla : SKDL:n vaatimus sodanlietsojien vangitsemisesta : Ståhlbergin lausunto sotasyyllisyydestä : Kuutosten eduskuntakysymys sotaan syyllisistä : Paasikivi kehotti sodanaikaisia johtajia syrjään : Hallitus asetti Hornborgin komitean : SDP, SKDL ja Maalaisliitto tuomitsivat sotapolitiikan : Hertta Kuusisen välikysymys sotasyyllisyydestä : Hornborgin komitean työ valmis, mietintö salattiin : Liittoutuneiden Lontoon sopimus : Valvontakomission ensimmäinen kannanotto : Äärivasemmiston mielenosoituksia : Zdanov kiirehti asian käsittelyä : Sotasyyllisyyteen liittyvä lakiesitys

Kotimaisen konspiraation osuus? Vasemmisto puhdisti NL:oa syyllisyydestä Maalaisliitto yhtyi vaatimuksiin 1945 Kekkosen erikoinen rooli Lontoon sopimuksen jälkeen Valvontakomissio alkoi toimia

Kuka rikkoi, mitä? Suomen väitettiin rikkoneen Moskovan rauhansopimuksen ( ) 3. artiklaa: ”Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koalitio-liittymiin, jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimuspuolta vastaan”. Entä NL:n: M-R –sopimus ja Lend-lease?

Lontoon sopimus 1945 Derjabin: suomalaisjohtajat olivat ”syyllisiä tekoihin, joista langetettavat rangaistukset määriteltiin täsmällisesti Potsdamin julistukseen perustuvassa Lontoon sopimuksessa elokuussa Vuonna 1946 tällä sopimuksella oli kansainvälisen lain voima riippumatta siitä, miten asian laita on tänä päivänä.” Lontoon sopimus oli voittajien diktaatti ja taannehtiva

Suursotarikokset International Military Tribunal’in peruskirja Lontoon sopimukseen Suursotarikokset: rikokset rauhaa vastaan (hyökkäyssota

Lontoon väkivaltasopimus Lontoon sopimus oli väkivallan uhan avulla ”pakottavaa oikeutta” Häviäjiksi määritetyt suljettiin päätöksenteosta Sopimus on vallan ja väkivallan käyttöä juridiikan muodossa

Rikos rauhaa vastaan Tribunalin peruskirja laajensi Lontoon sopimusta NL aloitti talvisodan, uhkasi Suomea, aloitti jatkosodan NL intti Hitleriltä lupaa hyökätä NL valloitti itsenäisiä maita, rikkoi kv-sopimuksia

Miksi NL:oa ei tuomittu? Sodan toinen syyllinen Saksa ja Hitler tuomittiin ja tuomitaan Miksi suurin sotarikollinen, Stalin ja NL juhlivat USA:n ja Englannin kanssa voittoa? Miksi niitä ei ole tuomittu?

GULAG

Sotasyyllisyystuomiot Ståhlberg, Kaira, KKO, Hornborgin komitea … tuomitsivat sotasyyllisyyslain etukäteen KKO 2008, oikeuskansleri 1992, Braxin komitea 2009, professorit Sipponen, professori Virolainen, AA Silvennoinen … vahvistaneet tuomiot perustuslain vastaisiksi

Rehabilitaatio? Poliittinen ja juridinen eliitti tarjoavat neuvostotyylistä rehabilitaatiota Menettämätön kunnia palautettaisiin kunnianpalautuksella – miten? Poistuisivatko tuomiot? Muuttuisivatko historiankirjat ja tietokannat? Halusivatko tuomitut rehabilitaatiota? Rehabilitaatio on poliittista liturgiaa vailla konkreettisia vaikutuksia

Tuomioiden purku Oikeusvaltio ja perustuslain vastaiset tuomiot? Miksi ikuinen väärä syyllisyys Kenen etuna on olla syyllinen? Mitä haittaa totuudesta? Purkamisen tärkein argumentti: väärät tuomiot, tuomitut eivät syyllisiä

Purkamisen perusteet Purkamisen juridiset perusteet ovat vahvat: perustuslain kieltämä taannehtiva laki erityistuomioistuin osittain jäävit tuomarit oikeusperiaatteita loukkaava prosessi Kaikki nämä perusteet on todistettu ennen tuomioita ja niiden jälkeen

Purkamisen toteuttaminen KKO sanoo olevansa vailla toimivaltaa Eduskunnassa kansanedustaja Reijo Tossavaisen lakialoite antaa toimivallan Valtiosyyttäjä, KKO, oikeuskansleri, tuomioista kärsinyt voi käynnistää prosessin

Purkaminen on positiivinen hanke! Tilanne, jossa Suomi ikuisesti olisi valheellisesti viime sotiin syyllinen, on kestämätön. Oikeusvaltio siten toimii oman perustuslakinsa vastaisesti. Suomi tarvitsee kansallistuntoa nostavan positiivisen hankkeen kyetäkseen vapaasti kilpailemaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Lisä- tiedot:

Parempi tulevaisuus lapsillemme