Avoin arviointi ja avoin päätöksentekokäytäntö Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola THL, Nordem Oy

Taustaa Ympäristö vaikuttaa terveyteen: Ilmansaasteet, pienhiukkaset Kosteusvauriot, hometalot Melu ja helle Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt ja metallit

Ympäristöterveys on osa (kunnallista) päätöksentekoa Kaavoitus ja sen vaikutukset mm. liikenteeseen Ympäristön viihtyisyys ja sen vaikutus hyvinvointiin YVA, ympäristöluvitus (Talvivaara) Rakennusluvat Päätöksentekijöinä mm. kunnat, AVIt, ely- keskukset

Miten terveysvaikutukset huomioidaan Vaikutusarviointi päätösvalmistelun tukena IVA, TVA, SVA, SOVA, YVA, … Uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa: Avoin arviointi ohjeistaa arviointikäytäntöjä Aiheena periaatteessa mikä tahansa Päätösvalmistelun seuranta ja ohjaus

Mitä on avoin arviointi Tuotetaan tietyssä päätöksessä tarvittavaa tietoa avoimin työkaluin. Kuka tahansa saa osallistua työskentelyyn (päättäjät, asiantuntijat, sidosryhmät). Toimintaa ohjaavat säännöt (keskustelusäännöt, tietorakenteet, syy-seuraussuhteet, …) Tuloksena tieteelliseen tietoon ja arvoihin perustuvia suosituksia päättäjille. ”Käypä päätös –suositus” Esimerkkinä Rauma, Pori

Rauman satamavaihtoehdot Tavoitteellisuus: Vastataan siihen kysymykseen, joka on päätökseteon kannalta tärkeää.

Porin kuntapilottisuunnitelma

Tekaisu STM:n rahoittama, THL:n koordinoima projekti ”Vaikutusarviointien oltava tehokkaita tekaisuja eikä vuosikausien hankkeita.” Tarkoituksena jalkauttaa kuntiin uusia käytäntöjä 1.Avoimesta arvioinnista 2.Avoimesta päätöksentekokäytännöstä

Avoin päätöksentekokäytäntö Neljä perusosaa: 1.Tahdonilmaus: päättäjän tavoitteet tiedossa ja toiminnan pohjana. 2.Toteutus: tiedon keruu ja jäsentäminen päätöksen tueksi. 3.Seuranta ja ohjaus: jatkuva työn peilaaminen ja parantaminen määriteltyjen tavoitteiden suhteen. 4.Yhteenvetämisen taito: tietotaitoa siitä, miten tietoa ja arvoja jäsennetään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Tekaisu-menetelmän perusteet

Avoin päätöksentekokäytäntö Kehitetty yhdessä Innokylän kanssa Täydentää Innokylän lähestymistapaa Laajentaa ajattelua terveydenhuollon ulkopuolelle Korostaa vaikutusarviointeja päätösvalmistelussa Sisältää käytäntöjä, ohjeistusta ja kriteereitä vaikutusarviointien evaluointiin Jatkuvan seurannan ja ohjauksen periaate

Avoin päätöksentekokäytäntö Kasteessa Tavoitteena oli rakentaa Kaste-hakemus 2013 soveltamaan ja testaamaan avointa päätöksentekokäytäntöä. Vaati liikaa sitoutumista ja resurssointia kunnilta. Nyt kevyempi kunta- ja hankeyhteistyö: Tavoitteena konkreettiset hankkeet, joissa päätöksenteon tukemisen elementti hankkeen vaikuttavuuden evaluointi, ympäristöterveyden näkökulma.

Loppu

Esityksen yleiskuva Tekaisu pähkinänkuoressa Palautetta kentältä: ympäristöterveydenhuolto Kuntapilotit: suunnitelma ja aikataulu Esimerkkinä Porin suunnitelma Käytännön työkaluja terveysvaikutusten arviointiin Haasteita ja mahdollisuuksia

Tekaisu pähkinänkuoressa Tavoite: Parantaa päätöksenteon käytäntöjä siten, että tieto huomioidaan paremmin. Rajaus: – Ympäristön terveysvaikutukset – Kunnallinen päätöksenteko, erityisesti maankäyttö – Laajennettavissa mihin aiheeseen tahansa… Oivallus: Päätösten valmistelua muutettava: Tiedon käyttämisen käytännöt eli kysyntäimu uudistettava, samoin tavat jolla tietoa tuotetaan ja tarjotaan.

Kuntapilotit: päätösvalmistelun tuki ja menetelmän testaus Tavoitteena on löytää puolenkymmentä kuntaa, joiden kanssa tehdään yhdessä päätösvalmistelua näistä aiheista: – ympäristölupa, – ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA- prosessi), – kaavoitus (asema- tai osayleiskaava tai liikennesuunnitelma), tai – rakennuslupa tai muu vastaava luvitus.

Tekaisun kuntapilottien aikataulu Pilottien käytännön suunnittelu (kevät, kesä 2013) Rahoitushakemuksen tekeminen piloteille (kevät, kesä) – Kunnallisalan kehittämissäätiö DL – Kaste-ohjelma DL Tekaisu-menetelmän koulutus (syksy ) Pilottien toteutus (syksy 2013, talvi 2014) Pilottien evaluaatio ja suositukset ( )

Pilotin evaluointi Lopussa Tekaisu-hanke toteuttaa uuden kyselyn Kyselyiden sekä seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta vedetään johtopäätöksiä pilottien onnistumisesta ja annetaan palautetta osallistuneille Pilottien onnistumista seurataan myös jälkikäteen seuraamalla uusien käytäntöjen soveltamista toisiin päätöstilanteisiin. Kaikista piloteista tehdään yleisempiä päätelmiä menetelmän toimivuudesta ja tehdään ehdotuksia kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämisestä.

Toiminnallisuuksia Opasnetissa vaikutusarviointien tueksi Vesiopas: talousveden mikrobiologiset riskit ja talousveden puhdistusprosessien vaikutus. Minera: kaivostoiminnan terveysriskit (pöly, pakokaasut, melu, haju, metallipäästöt, jätevesi, sedimentit…) Terveysvaikutusten arviointi (DALY-laskenta) Pienhiukkasvaikutukset

Vesiopas

Päätelmät Tekaisu ja muut projektit ovat tuottaneet uudenlaista tukea terveysvaikutusarviointiin. Ymmärrys siitä, mitä asioita on muutettava, on täsmentynyt. Näitä on kysyttävä: – Mitkä ovat päättäjän tavoitteet? – Minne voin kritisoida ja miten se huomioidaan? – Miten työtä seurataan, miten sitä korjataan? – Mistä paikasta löydän kaiken valmistelutiedon? – Miten voin käyttää tietoa omaan tarkoitukseeni? Käytännön haasteita: – Hitaus muuttaa nykykäytäntöjä. – Toimintatavat avoimuuden vastaisia. – Konkreettisten esimerkkien puute. – Resurssipula kehitystyöhössä.

Rahoitushaasteita Ilman lisärahoitusta kunnat eivät halua ottaa uusia tehtäviä.  Kunnilla liian vähän resursseja kokeilla ja kehittää uutta, kun päivittäisistä vaatimuksistakin on vaikea selvitä. Kaste-rahoitusta ei kiinnosta hakea.  Kaste-rahojen uskotaan ohjautuvan sairaanhoito- ym. hankkeisiin eikä tällaiseen päätöksenteon kehittämiseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS rahoittaa vain tutkimusta, ei kuntien toimintaa. Sitran rahoitus? Pienet kuntapilotit, joissa kunnan lisätyö hyvin pieni?

Yhteistoimintamahdollisuuksia? Tähän asti on etsitty yksittäisiä kuntia, joilla on oma pilottiaiheensa. Pitäisikö yrittää löytää yleisesti kiinnostava aihe, joka olisi usean kunnan mielestä kiinnostava, joka ei vaatisi erityisiä lisäresursseja kunnilta, joka hyödyttäisi yhteistoiminnan kautta kaikkia? Millaisia aiheita löytyisi? Uuden toiminnon pienhiukkasvaikutukset lähiympäristössä. Polttonesteiden jakeluasemien uudelleenluvitus. Raakaveden terveysriskien kartoitus. Muita?

Mitä etuja on Tekaisu-menetelmästä? Tahdonilmaus selkeyttää sitä mihin pyritään ja samalla auttaa ohjaamaan tekemistä. Netissä toimivat, helppokäyttöiset mallit ja datan jakaminen lisäävät uudelleenkäytettävyyttä ja vähentävät työtä jatkossa. Ihmisten aikainen kuuleminen säästää valituksilta ja viivytyksiltä jatkossa. Se myös parantaa päätösten sisältöä. Lähtökohtaisesti kaikki ideat sallitaan, mutta ”mädät omenat” karsitaan tarmokkaasti, jolloin huomion voi keskittää kelvollisiin ideoihin ja vaihtoehtoihin.

”TEKAISU-menetelmän” perusta Policy making Assessment Outcomes Implementation (Knowledge) practices Evaluation & management Design Execution Follow-up Process Product Use Interaction

TEKAISU II vaihe: Tietoa tehokkaasti hyödyntävien päätösprosessien kehitys ja kokeilu ( ) Kunnat: uuden toimintatavan yhteiskehitys ja soveltaminen todellisessa selvitys-/päätöstilanteessa Rauma, Kuopio, Lahti,... TP1: välineitä ja tukea kehittämisen ja toimeenpanon hallintaan sekä toimintatapojen evaluointiin TP3: välineitä ja tukea avoimeen terveysvaikutusarviointiin osana selvitys-/päätöstyötä Rahoitus: Kaste-ohjelma (kunnat hakijoina), STM:n määräraha (?)

TEKAISU III vaihe: Uuden kunnallisen päätöksenteon toimintamallin edellytykset ja levittäminen (2014 →) TP4 & TP5 Ministeriöt: lakien ja asetusten tarkistaminen? Kunnat: uuden toimintatavan yhteiskehitys ja soveltaminen käytännössä THL, Nordem, Kuntaliitto?, Innokylä?,...: tietoa, välineitä ja tukea kehittämiseen, toimeenpanoon, evaluointiin, vaikutusarviointiin, levittämiseen Rahoitus: ?

Innokylä ”Innokylä tarjoaa sosiaali- ja terveysalan toimijoille ympäristön, jossa nämä voivat löytää toisensa, kehittää yhdessä sekä levittää uusia ideoita ja innovaatioita. Innokylässä ihmiset ja ideat kohtaavat.” Yhteiskehitys, toteutus, evaluointi, levittäminen Välineet, tuki, tapahtumat SOSTE, Kuntaliitto, THL

TEKAISU ja Innokylä Tiedon tehokas hyödyntäminen käytännössä Samanlainen toimintamalli ja pragmaattinen tietoon keskittyvä lähestymistapa Laaja (vähintäänkin kansallinen) vaikuttavuus STM, THL, Kuntaliitto Yhteistyö THL/YMAL ↔ THL/MEKA ↔ Nordem menetelmä- ja välinekehityksessä Innokylästä mallia, keinoja ja osaamista TEKAISUun TEKAISU pienempi ja keskittyy ensin uusiin käytäntöihin muutamissa esimerkkitapauksissa (toisaalta TEKAISUn kohde laajempi)

Kaste Strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. 2. ohjelma Valtionavustuksia uudistus- hankkeille Laajuus, merkittävyys, käytännönläheisyys, kehittäminen, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, ongelmien ehkäisy, hyvinvoinnin edistäminen… Haku päätökset 2/2013 alkuun keväällä / kesällä

TEKAISU ja Kaste TEKAISUn II vaiheen päärahoitus Kasteesta? Terveysvaikutukset päätöksenteossa → laaja muutos tietokäytänöissä Kunnat hakijoina, THL:n työ STM:n määrärahasta TEKAISU-Kaste yhteys myös Innokylän kautta Kaste-hankkeiden evaluointi, raportointi ja levittäminen Innokylän kautta => TEKAISU yhdistää Innokylän ja Kasteen yleisemmin kunnalliseen päätöksentekoon?

Kiitos!