YMTOn yksikkövierailu : Arvioinnin ja mallituksen yksikkö YMAL

YMALin historiaa ja nykypäivää

Perustietoja YMALista Tubu 2014: 142 k€ Henkilöstö (syyskuu 2014) –2 erikoistutkijaa –9 vierailevaa tutkijaa (palkattomia strategisia osaajia) Suurimmillaan 2011 oli n. 17 työntekijää ja 10 kesätyöläistä Suuruus perustui kokonaan ulkopuoliseen rahaan (erityisesti EU-hankkeita integroidusta riskinarvioinnista)

YMALin tehtävät Ympäristöterveyden vaikutusarviointi –Pienhiukkaset, ilmastonmuutos, energia –Pienhiukkasaltistus (kokojakauma) –Juomavesi –Tautitaakka Arviointimenetelmien kehittäminen –Avoin arviointi –Avoin päätöksentekokäytäntö Arvioinnin työkalut –Opasnet ja sen toiminnallisuudet

YMALin viimeaikaiset hankkeet INTARESE EU RTD 2005…10 EBoDE STM 2009…10 SETURI 2009…10 SCUD Akatemia 2005…10 IAIAQ EU DG-Sanco 2010 HEIMTSA EU RTD 2006…11 INTERA Cefic LRI 2010…11 BIOHER Akatemia 2008…11 CLAIH Akatemia 2009…12 OPASNET Useita 1997… TAPAS Coca Cola Company HIWATE EU RTD FINMERAC TEKES PAMM VesiRisk TEKES HEALTHVENT EU RTD 2010…12 PLANTLIBRA EU RTD 2010…14 TRANSPHORM EU RTD 2010…14 URGENCHE EU RTD 2011…14 EXPAH EU RTD 2011…14 TEKAISU STM

Mitä halutaan suojella? Arvio Länsi-Euroopan väestössä (lähes 400 milj.) syövän ja estettyjen sydänkuolemien muutoksesta (tapauksia/vuosi) Nykytila Kalansyönnin rajoitus Jos riskinhallinta kokee vastuuta kalankäytön kokonaisvaikutuksesta (mm. sydänkuolemat) Jos riskinhallinta on kiinnostunut vain saasteiden teoriassa aiheuttamasta syövästä Tuomisto JT ym

Tiedonarvoanalyysi päätöksenteon tukena Mitkä ovat ratkaisevat epävarmuudet, kun päätössuosituksia annetaan?

Environmental Burden of Disease Programme in Finland 8 Hänninen & Knol, 2011 Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 Hänninen & Asikainen, 2013 EBoDE Healthvent SETURI Asikainen ym., 2013 DALY update Portal: Pdf directly: Pdf directly: Tekaisu

SETURI priorisoinnin muutos Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys TOP5 samat! Sijat 6-12 uusiksi Tautitaakka riskien torjunnassa/Otto Hänninen Mikä olisi paras tapa pienentää riskejä? Mikä olisi paras tapa pienentää riskejä?

Kuopion ilmastopolitiikkojen terveysvaikutuksia

YMALin tehtävät ja tulevaisuus

Perustietoja YMALista Tubu 2014: 142 k€ Henkilöstö (syyskuu 2014) –2 erikoistutkijaa –9 vierailevaa tutkijaa (palkattomia strategisia osaajia) Suurimmillaan 2011 oli n. 17 työntekijää ja 10 kesätyöläistä Suuruus perustui kokonaan ulkopuoliseen rahaan (erityisesti EU-hankkeita integroidusta riskinarvioinnista)

YMALin tehtävät Ympäristöterveyden vaikutusarviointi –Pienhiukkaset, ilmastonmuutos, energia –Pienhiukkasaltistus (kokojakauma) –Juomavesi –Tautitaakka Arviointimenetelmien kehittäminen –Avoin arviointi –Avoin päätöksentekokäytäntö Arvioinnin työkalut –Opasnet ja sen toiminnallisuudet

YMALin tulevat tehtävät Avoimen päätöksentekokäytännön edistäminen –Sisältää Opasnetin ylläpidon ja käyttötuen Tautitaakka-arvioinnit –Potentiaalia laajaan THL:n sisäiseen yhteistyöhön

YMALin asiakkaat Sosiaali- ja terveysministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Geologian tutkimuskeskus THL –HYVE (TVA, SVA) –MEKA (Innokylä) Open Knowledge Finland ym. avointa yhteiskuntaa edistävät tahot.

Opasnet-hankkeita

Vaikutusketju kansanterveyteen Avoimet tietokäytännöt. Tietoa paremmin saatavilla. Tiedon yhdessä jäsentäminen mahdolliseksi. Tietotyön yhteistyö lisääntyy. Jaetun ymmärryksen käytäntöjen kehittyminen. Tarkempi ymmärrys vaihtoehtojen eroista. Huonojen päätösten parempi karsiutuminen. Politiikat tukevat toisiaan paremmin. Terveellisempi ympäristö ja politiikka. APTK Opasnet Tautitaakka APTK Opasnet Tautitaakka

YMALin vaikuttavuus Suuri potentiaali, keskinkertainen tulos Menetelmien ja työkalujen jalkauttaminen epäonnistunut tavoitteeseen nähden. Syitä: –Asiakkaiden (THL:n sisällä, kunnissa) sitouttaminen epäonnistunut. –Asiakkaan kuuleminen vs. normatiivinen teoria. Dilemmaa ei ole osattu ratkaista. –Avoimuus on liian poikkeava toimintatapa. –Huono markkinointi.

Avoin päätöksentekokäytäntö Toimintamalli päätöstuen tarjoamiseksi. Vaatii muutoksia niin asiantuntijoiden kuin päättäjienkin toimintaan. Toimintamalli on valmiina ja käyttökokemusta kertyy. Tarvittavat työkalut ovat valmiina Opasnetissä. Käyttökokemusta on pienellä piirillä: toimii! Auttaisivat kaikessa tietotyössä. Miten edistetään?

Tautitaakka Menetelmä päätösten ja tutkimuksen priorisointiin ja kommunikointiin. Melko paljon käytetty YMTOssa, myös muissa osastoissa. Kuitenkaan ei ole tehty järjestelmällistä yhteistyötä eikä käytetty yhteisiä työkaluja. Koko suomalainen tautitaakka voitaisiin ja pitäisi mallintaa ja päätösten terveysvaikutukset suhteuttaa siihen.  Iso potentiaali THL:n yhteiseksi työkaluksi –myös toiminnan indikaattoriksi?

Miten Opasnettiä voisi hyödyntää? Työkalu tiedon jäsentämiseen, kun –Tieto on tekstiä tai numeerista. –Tieto halutaan jossain vaiheessa jakaa muille. –Tarvitaan datamanagerointia (tietokanta) –Tarvitaan tilastoanalyysejä tai kuvaajia (R) Yleiskäytettävyys ja avoin koodi ollut kaiken suunnittelun lähtökohtana. Soveltuu myös kaavamaisen tiedon jäsentämiseen. Salaisen tiedon osalta voidaan perustaa uusi Opasnet sellaisen palomuurin taakse kuin halutaan. Kaikki tieto. Yksi työkalu.

YMALin strategia: tavoitteet ja painopistealueet 2010

Osa 1: Tavoitteet Tuottaa tietoa yhteiskunnallista päätöksentekoa varten. –Tuottaa tietoa ympäristöterveydelliseen päätöksentekoon. –Tunnistaa politiikkoja, jotka ovat ympäristöterveyden kannalta tärkeitä, ja tuottaa tietoa niihin. Minkä tahansa ministeriön alaisiin asioihin, myös ulkomaisiin kysymyksiin. Kehittää ja ottaa käyttöön avoimia menetelmiä em. tiedon tuottamiseen. –Sosiaalinen media –Opasnet, avoin arviointi

Tieteellis-poliittinen vallankumous Tiede on olemukseltaan pelkkää tiedon käsittelyä (kokoamista, jäsentämistä, laaduntamista) sen jälkeen, kun tutkimus on tehty ja havainnot kerätty. Politiikka on olemukseltaan pelkkää tiedon käsittelyä siihen saakka, kunnes tehdään ja toimeenpannaan päätöksiä. Kummassakin tieto koskee todellisuutta.  Samat työkalut ja menetelmät soveltuvat kumpaankin.

Vallankumouksen ydin: tieto-oliot ja joukkoyhteistyö Tieto-olion rakenne: –Täsmällisesti määritelty kysymys. –Tämänhetkinen ehdotus vastaukseksi. –Perustelu miksi muut ehdotukset suljettu pois (falsifikaatio, tieteen menetelmä!). Mahdollisimman helposti löydettävissä ja käytettävissä: –Internetissä. –Vapaa käyttö- ja muokkausoikeus (Copyleft). –Sopii suoraan kvantitatiivisiin malleihin. –  laajat systemaattiset kuvaukset mahdollisia.

Kirjanpitojärjestelmä Kilpaileva avoin järjestelmä, jota myös tarjotaan käyttöön ja johon annetaan tukea. OPM: 2M€ säästöt, kun Linux + Open Office tarjottiin tuetuksi vaihtoehdoksi (6 M€ MS vs. 4 M€ Linux) Avoimeen järjestelmään kuuluu avoin palaute- ja kehityskanava. Työn tulokset tarjotaan kaikille valtionhallinnossa ja maailmassa.

Joukkoyhteistyö Tieteen teko on sosiaalista toimintaa. Tietoa tuotetaan (tässä viitekehyksessä) päätöksenteon tueksi. On siis mietittävä myös sitä, käytetäänkö tietoa todella.  Tarvitaan menetelmiä ja työtiloja, joissa tiedon sosiaalinen tuottaminen ja käyttäminen on helpompaa.

Vallankumouksen polttoaine: tiedon tuottamisen tehokkuus Yksi tieto tarvitaan vain kerran, ja kaikki voivat käyttää ja parantaa samaa tieto-oliota. –IPCC:n Himalaja-virhe. Sama tieto, samat työkalut: tieteen ja politiikan hidas rajapinta liudentuu. –Viinaveropäätös Vanhat, tehottomat rakenteet lakkaavat hidastamasta tiedon kulkua. –Datan omistus, artikkelit,

Keinot tavoitteen saavuttamiseen Avoin verkkotyötila Opasnet tieteen ja politiikan tekemiseen –Tutkimustiedon jäsentäminen –Ennustavat politiikka-analyysit Yhteistyön rakentaminen –tutkimusprojektien kautta (erit. EU) –VNK politiikka-analyysiyksikkö ja muut pol. toimijat –THL:n tietokäytännöt ja viestintä Avoimuus, globaalisuus, jakaminen Polttaviin aiheisiin tarttuminen

Ongelmat ja uhat Vaivalloinen tie  useimmat seuraavat sivusta. Näyttöä syntyy vasta, kun kriittinen toimijamassa tai tuotosmäärä ylittyy. Haastaa nykyiset valtarakenteet  vastustus Kapeiden tavoitteiden tuijottelu estää näkemästä hyödyt. Esitykset avoimesta arvioinnista ovat liian teoreettisia.  Käytännön merkitys jää hämäräksi. Suurin osa rahoituksesta kilpailtua  suurin osa työstä yksittäisten projektien pikku tuotoksiin. Yhteistavoitteiset projektit haluavat omat brändit (Ohtanet, Innokylä, Tervesuomi…)  yhteistyössä alisuoriudutaan.

YMAL 2010 ja visio Matti Jantunen,

Keskeiset tieteelliset haasteet Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikat, terveys ja hyvinvointi Kaupungit, kokonaisympäristö ja terveys Alhaiset altistukset ja kompleksit seokset

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikat, terveys ja hyvinvointi Ilmastonmuutos: –Terveys- ja hyvinvointivaikutukset globaalisesti massiivisia ja pääasiassa välillisiä –…viivästyneitä ja Suomessa vaikeasti ennakoitavissa –…eivät riipu meidän ilmastopolitiikoistamme Ilmastopolitiikat – KHK (CO 2 ) vähentämispolitiikat –Terveys- ja hyvinvointivaikutukset potentiaalisesti huomattavia ja pääasiassa suoria –…välittömiä, paikallisia ja ennakoitavissa –…riippuvat olennaisesti omista valinnoistamme –…vaihtelualue ulottuu kielteisistä myönteisiin URGENCHE

Kaupunkien kokonaisympäristö ja terveys

Alhaiset altistukset, kompleksit seokset Low level exposures & complex mixtures (exposure cocktails): –Ympäristöjärjestöjen, päättäjien ja teollisuudenkin keskeisiä huolenaiheita 2000 luvulla –Vaikutuksia on hyvin vaikea tutkia – siis eristää sekoittavista tekijöistä – luonnonolosuhteissa tai epidemiologisesti –Laboratoriokoejärjestelyissä on saatu joitakin sensaatiomaisia tuloksia –Niitä varovaisuusperiaatteen mukaisesti tulkitsemalla on esitetty esim kemikaali- ja säteilyaltistusten ‘nollatoleranssia’ MUTTA..MUTTA

Alhaiset altistukset, kompleksit seokset. 3 Kynnysarvo-sigmoid- malli: - TLV - HTP - MAC …80-luvulle LOAEL, LD 50, … Synergiavaihtoehdot Β-coefficient -Säteily -Bentseeni -PM 2.5 -ETS 70-luvulta RR, AR mallit Hormesis?! - Puutosvaikutukset - Yliannosvaikutukset - Optimialue - Kompleksit seokset? - Epäsuorat? - elämäntavat - talous - …

Elämä ja sen kehittyminen yksilöstä lajiin ja koko biosfääriin on seurausta kompleksille cocktailille kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia altisteita. Säteilyttömässä tyhjiössä ei ole elämää. Liian vähän ‘hyviä’ altisteita on yhtä haitallista kuin liian paljon ‘pahoja’ altisteita. Mutta myös liian paljon ‘hyviä’ altisteita on haitaksi. Voiko siis myös sopivan vähän ‘pahoja’ altisteita olla terveydelle eduksi? Ainakin joissakin tapauksissa vastaus on kyllä. Ovatko ‘pahat’ altisteet vähäisinäkin määrinä kaikissa muissa tapauksissa kuitenkin haitaksi? Ehkä, mutta emme tiedä mitkä, ja miten suureksi haitaksi Sensijaan tiedämme, että alhaiset pitoisuudet ‘pahoja’ altisteita liittyvät joskus tiiviisti altistumiscocktaileihin, joiden kokonaisvaikutukset ovat selkeästi positiivisia. Yksittäisten altisteiden – kemiallisten, säteilyjen tai mikrobien - jahtaaminen kohti nollaa maksaa usein maltaita, mutta saattaa sen lisäksi heikentää terveyttä. Para-Celsus lienee edelleen oikeassa – annos tekee myrkyn. Alhaiset altistukset, kompleksit seokset. 2