Markku Tukiainen1 Koneista

Markku Tukiainen2 Näytöt VDU = visual display unit = näyttö (pääte) nykyisin tärkein tulostuslaite nopea toiminta (koko kuva muutamassa millisekunnissa) välttävä koko (17”) (24 x 80 merkkiä) välttävä resoluutio (1024 x 768 pikseliä) hiljainen käyttöääni ei paperijätettä, suht. halpoja alk. 200 € sis. valmiita tekstinkorostusmahdoll., esim. vilkkuva teksti

Markku Tukiainen3 Raster scan cathode ray tube (CRT) (monokromi) sama teknologia kuin mustavalkotelevisiossa elektronisäde pyyhkäisee fosforipisteistä koostuvaa kuvaruutua rivi kerrallaan pyyhkäisy tapahtuu kertaa/sek matalammat pyyhkäisytaajuudet aiheuttavat näytön välähtelyä yleensä käytetään P39 -vihreää fosforia, koska sen hehkumisaika on suhteellisen hyvä vielä pidempi hehkumisaika P38 -oranssilla max. resoluutio n. 100 pistettä/tuuma

Markku Tukiainen4 Valaisuteknologiat Plasmanäyttö –koostuvat pystysuorista ja vaakasuorista johdinriveistä, joiden leikkauskohdissa on pieniä kapseleita, jotka sisältävät neonpohjaisia kaasuja –kun johtimiin johdetaan sähkövirtaa, niin leikkauskohdassa oleva kaasu alkaa hehkua LED (light emitting diodes) –diodit säteilevät valoa, kun niihin johdetaan sähkövirtaa

Markku Tukiainen5 Rasteriteknologiat LCD (liquid chrystal display) –jännitteen muutokset vaikuttavat pienten nestekidekapseleiden valonläpäisykykyyn, jolloin läpäisevä valo saa näyttämään toiset kapselit tummemmilta kuin toiset –ei välähtelyä –kapseleiden kokomäärää resoluution tarkkuuden TFT (thin film transistor) –ohjataan jokaista nestekidekapselia erikseen 1-4 transistorilla (aktiivi matriisi)

Markku Tukiainen6 Väriteknologiat RGB shadow-mask display –esim. kuvaputkiväritelevisioissa käytetty tekniikka –kuvaruutu koostuu punaisista (red), vihreistä (green) ja sinisistä (blue) fosforikiteistä –näiden keskinäistä hehkumista säätelemällä tuotetaan eri värejä –resoluutio heikompi kuin monokrominäytöissä Layered color display –kuvaruutu on peitetty ohuilla läpinäkyvillä erivärisillä fosforikalvoilla kalvot saadaan hehkumaan erikseen käyttämällä eri taajuuksia elektronipyyhkäisyssä

Markku Tukiainen7 Väriteknologiat Värit on maalattu mikroskooppisesti kalvon pintaan Nykyisissä litteissä näytöissä värien tuottaminen perustuu RGB-tekniikkaan Tällöin puhutaan additiivisesta värijärjestelmästä Ongelmana on tarkka värin esittäminen

Markku Tukiainen8 Vasteaika Vasteajan (response time) määrittely: "aikaväli, jonka käyttäjä odottaa järjestelmän vastausta" Yksinkertaistus: Vasteajan tulisi olla mahdollisimman pieni

Markku Tukiainen9 Vasteaika

Markku Tukiainen10 Vasteaika Tarkennuksia: vasteaika päättyy, kun vastausta tulee näyttöön vähintään käyttäjän vastaanottokyvyn tahdissa vasteaika ei ole välttämättä passiivista: tutussa keskustelussa käyttäjä voi suunnitella mielessään jatkotoimia vastausta odottaessaan (ja jopa kirjoittaessaan)

Markku Tukiainen11 Vasteaika

Markku Tukiainen12 Näytönnopeus Näytönnopeus (display rate, tulostusnopeus): kuinka nopeasti näyttölaite pystyy tulostamaan merkkejä tai grafiikkaa näytölle.

Markku Tukiainen13 Vasteaika Vasteaikaan liittyy monenlaisia tekijöitä: laitteistotekniikka, kustannukset tehtävä käyttäjän odotukset käyttäjän nopeus virheiden esiintyminen käyttäjiin liittyvät subjektiiviset tekijät: työtavat, väsyminen, kokemus, motivaatio

Markku Tukiainen14 Vasteaika vasteaika on tärkeä: mitkään muut tekijät eivät voi kokonaan kompensoida huonoa vasteaikaa toisaalta "minimin" sijasta voidaan löytää riittävän hyvä vasteaika useimmille tehtäville: (aika, jonka parantaminen ei ole enää tärkeää)

Markku Tukiainen15 Tutkimuksia näppäimistön äänivaste<10 ms sivunvaihto, valinta osoittamalla0,5 s syöttötiedon muotovirheen ilmoitus siirtyminen toiselle valikkotasolle1 s yksinkert. kysely –esim. asiakkaan os.tiedot tietojen muistissa pitämistä vaativa toimenpidesarja2 s

Markku Tukiainen16 Tutkimuksia vastaus järjestelmään kirjoittautumiseen (LOGIN) ohjelman aloitus monimutkaisempi kysely ilmoitus pidemmän toimenpidesarjan aloittamisesta 4 s

Markku Tukiainen17 Optimaalinen vasteaika kuinka pitkään käyttäjät odottelevat tk:n vastausta, ennen kuin odotteluaika alkaa häiritä heitä? asiasta paljon keskustelua, muutamia empiirisiä kokeita yksinkertaista vastausta kysymykseen ei ole (ehkä koko kysymys on väärä) verrataan muita laitteita, esim. puhelimen valintaäänen kuuleminen tai kuvan ilmestyminen televisioon

Markku Tukiainen18 Optimaalinen vasteaika yleisesti hyväksytty vasteaika laitteille on 2 s joissakin tilanteissa odotettu vasteaika on huomattavasti lyhyempi, esim. television kanavan vaihto, pianon soitto, kirjoituskoneen näppäily näissä tapauksissa ihmiset ovat tottuneet huomattavasti lyhyempiin vasteaikoihin jos taas ajatellaan esim. liikennevalojen vaihtumista tai kassalla jonotusta, niin näissä tapauksissa totutut vasteajat ovat pitkiä

Markku Tukiainen19 Optimaalinen vasteaika ts. käyttäjän odotukset ja aiemmat kokemukset vaikuttavat vahvasti vasteajan kokemiseen atk-järjestelmissä tämä tarkoittaa sitä, että uuden järjestelmän vasteajat eivät saa olla huomattavasti pidempiä kuin vanhan

Markku Tukiainen20 Optimaalinen vasteaika Useat tutkimukset, joissa käyttäjät ovat itse saaneet vaikuttaa vasteaikoihin, ovat osoittaneet, että käyttäjät haluavat kokemuksen kasvaessa lyhyempiä vasteaikoja, usein parhaana pidetyt vasteajat ovat alle yhden sekunnin. Toisaalta pienimmät mahdolliset vasteajat eivät tuota parasta mahdollista tulosta, vaan kaikille tehtävä/käyttäjä -tilanteille on löydettävissä paras vasteaika.

Markku Tukiainen21 Optimaalinen vasteaika Vasteajan kokemiseen vaikuttavat: 1. aiemmat kokemukset 2. käyttötilanteet ja työtavat 3. sopeutuvaisuus Erityisesti huomiota tulee kiinnittää toimintoihin, joiden vasteaika ylittää s. Tämä on "normaali" vasteaika ihmisten välisessä keskustelussa, tosin ihmiset saattavat olettaa tietokoneelta nopeampaa vastetta kuin ihmisiltä