Valtionosuusjärjestelmä uudistuu v alussa

Kuntaosasto / MM Valtionosuusuudistus /10

Kuntaosasto / MM  Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alusta valtiovarainministeriöön  Uudistuksessa ei ole tarkoituksena muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperusteita  Valtionosuuksien yhdistäminen toteutetaan sekä kuntien välillä että kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti  Uusien kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kustannuskehityksestä saadaan pitkäaikainen ja maltillinen näkymä tuleville vuosille: tässä erityisessä roolissa kuntien palkkaratkaisut Valtionosuusuudistus /10

Kuntaosasto / MM  Tukee osaltaan peruspalveluohjelmaa ja sen tavoitteita:  korostaa valtionosuuksien yleiskatteellisuutta  koota yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoitus  lisätä poikkihallinnollisuutta  kunnallisten palveluiden ja niiden rahoituksen ylisektoriaalisesti eheä kokonaisuus Valtionosuusuudistus 3/10

Kuntaosasto / MM Hallinnonaloittaisten valtionosuuksien yhdistäminen  sosiaali- ja terveydenhuolto: määräytymisperusteet ennallaan  esi- ja perusopetus: siirrytään ikäluokkaperustaiseen järjestelmään  kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustainen taiteen perusopetus: määräytymisperusteet ennallaan  yleinen valtionosuus: määräytymisperusteet ennallaan  verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus: määräytymisperusteet ennallaan  harkinnanvarainen avustus sisällytetään yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin Ylläpitäjäjärjestelmä säilyy lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta Valtionosuusuudistus 2010 – 4/10

Kuntaosasto / MM Valtionosuusuudistus 5/10  Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy uudistuksessa  Laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus (kaikissa kunnissa yhtä suuri €/asukas) → erotuksena saadaan kunnan valtionosuus  Hallinnonaloittainen yhdistäminen koskee vain kuntien valtionosuuksia: valtionavustukset (kehittämisavustukset) jäävät sektoriministeriöiden budjetteihin ja hallintoon.  Yhdistettävissä valtionosuuksissa on yksi yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti, joka kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.

Kuntaosasto / MM  Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan jatkossa kunnille → käyttöön kotikuntien maksuosuudet (kotikuntalaskutus) oppilaan käydessä koulua muualla kuin omassa kunnassaan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa).  Ylläpitäjällä on oikeus laskuttaa kotikuntaa, eikä uudistus vaikuta oppilaan oikeuteen hakeutua opetukseen kotikuntansa ulkopuolelle Valtionosuusuudistus 6/10

Kuntaosasto / MM  UUTTA: Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyvästi  Korottavana tekijänä otetaan huomioon alhainen asukastiheys ja saamenkielisten suhteellinen osuus kokonaisväestöstä  Tarkoituksena vähentää pysyvästi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden kuntien riippuvuutta vuosittain myönnettävästä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta Valtionosuusuudistus 7/10

Kuntaosasto / MM  Saajina 20 harvimmin asuttua kuntaa ja 8 saaristokuntaa  Näille kunnille kohdennetaan järjestelmän sisältä yhteensä 30 miljoonaa euroa  Valtionosuuslisäysten rahoittamista varten kaikilta kunnilta vähennetään valtionosuutta noin 6 euroa asukasta kohti. Saaristokunnat Enonkoski Hailuoto Kemiönsaari Kustavi Länsi-Turunmaa Maalahti Puumala Sulkava Poikkeuksellisen harvaan asutut kunnat Muonio Savukoski Enontekiö Utsjoki Inari Pelkosenniemi Kittilä Salla Sodankylä Ranua Puolanka Posio Kolari Pudasjärvi Rautavaara Suomussalmi Utajärvi Lestijärvi Ristijärvi Taivalkoski Valtionosuusuudistus 8/10

Kuntaosasto / MM Valtionosuusuudistus 9/10 Saaristo- kunnat Harva asutus Saamenkielisten osuuteen perustuva korotus

Kuntaosasto / MM  kuntien peruspalvelujen rahoituksen kokoaminen; peruspalveluohjelmamenettely  yleiskatteellisuusajattelun lisääminen  yhteen valtionosuusprosenttiin (omarahoitusosuuteen) siirtyminen kaikissa peruspalveluissa  valtionosuuslaskenta aikaistuu  kotikuntalaskutus lisää kuntien mahdollisuuksia kokonaisvaltaisempaan talouden ja toiminnan seurantaan Valtionosuusuudistus 10/10 - Uudistuksen hyödyt

Ajankohtaiskatsaus Paras-uudistukseen

Kuntaosasto / MM Uudistuksen tähänastisia tuloksia: liitokset  Kuntaliitokset  2009 ennätysmäärä kuntaliitoksia: 32 liitosta (99 kuntaa mukana),  Kuntamäärä väheni 67 kunnalla (v.2008 kuntia oli 415)  2010 ainakin neljä liitosta (mukana 10 kuntaa), 2011 ainakin kaksi liitosta (mukana 5 kuntaa), 2013 ainakin kaksi kahden kunnan liitosta  Meneillään 6 selvitystä, joissa mukana 12 kuntaa  Yhdistymiset edenneet hyvin ja määrä melko suuri, mutta edelleen pienet kunnat ja hajanainen rakenne  Hyvä alku, mutta jatkossakin täytyy tapahtua yhdistymisiä => elinvoimaisuus ja toimintakykyisyys  Kuntaliitosten ns. toinen aalto 2010 – 2013?  v kunnallisvaalien jälkeinen vuosi; viimeinen vuosi jolloin yhdistymisavustuksia

Kuntaosasto / MM Kuntien yhdistymiset

Kuntaosasto / MM Uudistuksen tuloksia: yhteistoiminta-alueet  Yhteistoiminta-alueet (sosiaali- ja terveydenhuolto), tilanne ennen  Yhteistoiminta-aluetta suunnittelee n. 240 kuntaa, yt-alueita muodostuisi 60 kpl  Kaikissa ei vielä päätöksiä  Hallintomalleina kuntayhtymä (23 yt-aluetta), isäntäkuntamalli (34 yt-aluetta), osassa ratkaisu auki  Suuri osa aloitti toimintansa v.2009 alusta  Perusterveydenhuollon hallinnollisten organisaatioiden lukumäärä tullee vähenemään n. 237:stä 116:een  Yhteistoiminta-alueet (ammatillinen peruskoulutus)  Suunnitelmien ja käytyjen neuvottelujen perusteella näyttää siltä, että suurin osa järjestäjistä, jotka eivät väestöpohjaa toistaiseksi täytä (30), tulee saavuttamaan sen myöhemmin  Valtaosassa neuvottelut käynnissä ja erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan  Suunniteltujen fuusioiden kautta vuoden 2010 jälkeen enää 3-4 kunta- ja 1 kuntayhtymäjärjestäjä jäisi väestöpohjaltaan alle

Kuntaosasto / MM Yhteistoiminta-alueet Tilanne yhteistoiminta-aluetta, 240 kuntaa

Kuntaosasto / MM YT-alueiden hallintomallit tilanne Isäntäkuntamalli (34 yt-aluetta, 111 kuntaa) Kuntayhtymä (23 yt-aluetta, 113 kuntaa) Ei vielä tiedossa (3 yt-aluetta, 16 kuntaa) © Kuntarajat: Tilastokeskus

Kuntaosasto / MM Lähde: Kuntaliitto, Antti Kuopila Kuntien ratkaisut tilanne Väestöpohjavaatimus täyttyy (188 kuntaa) Aiesopimus tai vastaava (32 kuntaa) Sopimus, mutta väestöpohja ei täyty (19 kuntaa) Selvitys on käynnissä (39 kuntaa) Ei ratkaisua (6 kuntaa) Poikkeusperuste (22 kuntaa) Saanut exitin (18 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Ahvenanmaa (16 kuntaa)

Kuntaosasto / MM Ajankohtaista vuonna 2009  Puitelain toteutuksen edellyttämät toimet valtionhallinnon piirissä jatkuvat: VOS-uudistus, Parhaat palvelukäytännöt-hanke sekä erillishankkeet ja tutkimukset vielä kuluvana vuonna  Kunnilla tuli olla päätökset puitelain velvoitteiden toteuttamisesta ennen eduskunnalle annettavaa selontekoa (Hallituksen iltakoulu), mennessä  Sote-kyselyn tietojen mukaan kaikilla ei vielä ole päätöksiä  64 kunnalta puuttuvat vielä päätökset, mutta osa saanee ne tehtyä ennen selontekoa  Selonteossa esitykset toimenpiteistä kuntien osalta, joilta päätökset puuttuvat  Eduskunta edellyttää valtioneuvoston antavan vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden toteutumisesta  Selonteossa tehdään laaja arvio uudistuksen etenemisestä, puitelaissa asetettujen keinojen riittävyydestä sekä linjaukset uudistusta koskevista jatkotoimenpiteistä

Kuntaosasto / MM Selonteon valmistelun organisointi ja eteneminen  Selontekoa valmisteleva virkamiestyöryhmä asetettu  Työryhmän kokoonpano:  Keskeiset ministeriöt uudistuksen kannalta (VM, STM, OPM, LVM, YM, TEM)  Suomen Kuntaliiton asiantuntijajäsen  Puheenjohtajat ja sihteeri VM:n kuntaosastolta  Valmistelutyöryhmän tehtävänä vastata uudistuksen arvioinnissa saadun tiedon pohjalta selonteon käytännön kirjoitustyöstä ottaen huomioon ne linjaukset, jotka on tehty kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon seurantaryhmässä ja peruspalveluohjelman ministeriryhmässä  Työryhmän tavoitteena saada selonteon luonnosversio valmiiksi toukokuussa 2009  Tämän jälkeen poliittinen käsittely  Selonteko annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2009

Kuntaosasto / MM Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus KASTE -ohjelma Terveyden- edistämisen p.o. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Mieli hanke Palveluinnovaatio- hanke Lakihankkeita: potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 HE: 2012 Voimaan: 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALIHUOLLONLAITSOSIAALIHUOLLONLAIT yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki TERVEYDENHUOLTOLAKITERVEYDENHUOLTOLAKI VOS-uudistus HE: kevät 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta