Kansanedustajan asema: Perustuslaki §29: ”Kansanedustaja on velvollinen toimiessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset”

Eduskunta ja kansanedustajat: Eduskunnan tehtävät: Lakien säätäminen Valtion budjetin hyväksyminen Hallituksen poliittinen valvonta Sodasta ja rauhasta sekä valtakunnan rajoista päättäminen yhdessä presidentin kanssa Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten ratifiointi

Eduskunnan toimintarakenteita Puhemiesneuvosto: - Puhemies +2 varapuhemiestä + valiokuntien PJ:t Valiokunnat (14 kpl.) Tietyn alan asiantuntemus Lakialoitteiden käsittely Eduskunta Muut: * Eduskunnan oikeusasiamies * Valiokuntaneuvokset * Sihteerit yms. avustajat Eduskuntaryhmät (8) - Puolueiden kannat Ryhmäkuri !!! yht. 199 edustajaa © MSJ PoliticalProductions 2001

Ensimmäinen täysistunto- käsittely (sisältö muokataan) Miten laki syntyy? Mistä ideat ??? Ministeriöt Ahvenanmaan maapäivät kirkolliskokous * Etujärjestöt * Talouselämä * Yhdistykset yms. (* Kansalaiset) Hallituksen Esitys Kansanedus- tajan aloite Lähetekeskustelu ja Valiokuntakäsittely Suuri Valiokunta (Tarvittaessa) Ensimmäinen täysistunto- käsittely (sisältö muokataan) Presidentti allekirjoittaa (Jos ei, E.K. voi uudelleenhyväk- symällä saattaa voimaan) Toinen täysistuntokäsittely (Hyväksytään/hylätään)

Perustuslain muuttaminen: Alkuvaiheet ihan samat kuin tavallisessa laissa Ensimmäiseksi pitäisi päättää kiireellisyydestä Jos eduskunta hyväksyy perustuslain muuttamisen kiireellisenä (5/6 enemmistöllä) , Jo sama eduskunta voi hyväksyä uuden perustuslain 2/3 enemmistöllä Jos uudistus ei ole kiireellinen, pitää odottaa seuraavat eduskuntavaalit, jonka jälkeen uusi eduskunta voi hyväksyä uudistuksen 2/3 enemmistöllä

Huomioita kaaviosta: n. 95% hallituksen esityksistä pääsee laeiksi Kansanedustajien aloitteista vain harvat v. 1993 alkaen on 100 edustajan allekirjoittamaa aloitetta käsiteltävä samanarvoisena hallituksen esityksen kanssa Valiokuntien valmistelu yleensä 1-2 kk, kiireellinen asia voi valmistua muutamassa päivässäkin Valiokunnilla usein monia aloitteita yhtä aikaa käsittelyssä Suurta valiokuntaa käytetään, jos 1. täysistuntokäsittelyssä eduskunnan enemmistön kanta poikkeaa valiokunnan kannasta. Muutoin suuri VK on keskittynyt EU-asioihin Täysistuntokäsittelyjen välissä vähintään 3 päivää

Talousarvio eli budjetti: Budjetin teko alkaa valtionvarainministeriön talousarvio-esityksestä. Yleensä siinä on jo määritelty budjettikehys, eli budjetin loppusumma, jota tulee noudattaa, Seuraavaksi budjettiriihi, jossa hallitus sopii budjetin jakamisesta eri ministeriöiden kesken. Ministeriöt ovat tehneet omat ehdotuksensa rahatarpeestaan. Seuraavaksi hallituksen budjettiesitys menee eduskuntaan. Siellä kansanedustajat voivat vielä tehdä omia talousarvioaloitteitaan. Myös ns. lisäbudjetti on mahdollinen, jos on painava syitä poiketa budjettikehyksestä. Eduskunta päättää lisäbudjetista N. 2/3 budjetista jaetaan lakisääteisten menojen pohjalta Budjetin loppusumma nykyisin n. 35 mrd. euroa Eduskunta hyväksyy uuden budjetin Eduskunta hyväksyy myös verolait!

Hallituksen poliittinen valvonta: Eduskunnan keinot: Luottamusäänestykset voidaan järjestää: Hallitusohjelman esittelyn yhteydessä Hallituksen antaman tiedonannon yhteydessä (1-2 vuodessa) Välikysymyksen yhteydessä: Välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittama kysymys hallitukselle, koskien jotain ajankohtaista poliittista aihetta (esim. työttömyys) Hallituksella on 15 päivää aikaa vastata, jonka jälkeen eduskunta äänestää luottamuksesta. Mikäli eduskunta antaa epäluottamuslauseen, joutuu hallitus eroamaan. Enemmistöhallitus on vaikea kaataa, n. 220 välikysymyksestä vain 2 on johtanut hallituksen eroon Hallituksen tekemän luottamuskysymyksen yhteydessä (hallituksen esitykseen liitetty luottamuksen mittaaminen) Kirjalliset kysymykset. Nykyisin n. 1200 -1500 vuodessa. Kohdistuvat yhdelle ministerille. 21 päivää aikaa vastata. Kyselytunti – joka torstai => suulliset kysymykset Kansanedustajat voivat myös tehdä ns. toimenpidealoitteita, joilla pyydetään hallitusta ryhtymään jonkin lain tai päätöksen valmisteluun Lisäksi hallituksen antamasta selonteosta (2-5 kpl. vuodessa) voidaan keskustella

Sota, rauha ja rajat: Sodasta viimeksi päätetty 1941, jolloin presidentti Ryti piti puheen eduskunnalle 25.6.1941 ja ilmoitti Neuvostoliiton ilmavoimien hyökänneen Suomea vastaan. Eduskunta hyväksyi Suomen julistamisen sotatilaan Nykyisin voitaisiin välimuotona päättää myös valmiustilasta, josta on monta tasoa.

Kansainvälisten sopimusten ratifiointi: Ratifiointi = vahvistaminen Esim. Suomen EU-jäsenyys Hallitus johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa, joten se solmii sopimuksia. Kuitenkin tarvitaan eduskunnan ratifiointi, ennen kuin sopimus on sitova Eduskunnan päätöksellä Suomi myös irtisanoo kansainväliset sopimuksensa

Kansanedustajan työ: Tärkein osa kansanedustajan työtä on valiokuntatyöskentely Valiokunnissa 17 jäsentä, paitsi ValtiovarainVK 21, ja suuriVK 25.Jokaisella edustajalla on keskimäärin 2 valiokuntajäsenyyttä Jokainen valiokunta kokoontuu 1-4 kertaa viikossa Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia. Niissä voidaan kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita Yksittäistä edustajaa sitoo lisäksi ryhmäkuri. Saman puolueen edustajat, eli eduskuntaryhmä, päättävät viikoittaisissa kokouksissaan ryhmän yhteisestä kannasta. Sooloilusta rangaistaan, joskus jopa erotetaan ryhmästä MUUTA: Lisäksi edustaja pitää yhteyttä vaalipiiriinsä, käy puolueen tilaisuuksissa Monet kansanedustajat ovat myös kunnanvaltuutettuja Usein kansanedustajat toimivat yritysten, esim. pankkien johtokunnissa. 90-l. ”pankkipuolue” oli 1/3 eduskunnasta Usein myös vakuutusyhtiöt Muita valtiollisia luottamustoimia esim. Pankkivaltuusto Lisäksi erilaiset säätiöt, yhdistykset

Lisätietoja: www.eduskunta.fi => linkki ”Esittely, edusnet, historia”