Tuliko sosialismi Suomeen Saksasta? Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana Lahden kansanopiston ja Historian ystäväin liiton XXX historian kesäseminaari 10.-12.6.2014 Tuliko sosialismi Suomeen Saksasta? Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto 12.6.2014

No, tuliko se sosialismi sitten Suomeen Saksasta? (kun sosialismilla tarkoitetaan Karl Marxin ja Friedrich Engelsin sekä heidän auktorisoitujen tulkitsijoidensa oppirakennelmaa, heistä mainittava erityisesti Karl Kautsky), niin toki se sieltä tuli Mutta työväenliike ei tullut, sillä sitä oli Suomessa jo aikaisemmin (kun työväenliikkeellä tarkoitetaan työväestön omaehtoista järjestäytymistä) Marx ja Engels Berliinissä

Kansainvälinen työväenliike Karl Marx – Friedrich Engels: Manifest der Kommunistischen Partei 1848 Ensimmäinen työväenpuolue: Saksan Allgemeiner Deutscher Arbeiterverein 1863 (Ferdinand Lassalle) Internationale Arbeiter-Assoziation 1864 (myöhemmin ns. I internationaali) Ensimmäinen marxilainen ohjelma: Saksan sosialidemokraattisen puolueen (SPD) Gothan ohjelma 1875 Toisen internationaalin perustava kokous Pariisissa 1889 Saksan SPD:n Erfurtin ohjelmasta (1891) tuli malli lähes kaikkien työväenpuolueiden ohjelmille

Tanskan sosialidemokraattinen puolue (SD)1871 Norjan työväenpuolue (DNA)1881 Socialdemokratiska Arbetarpartiet (SAP) 1889 SAP omaksui Erfurtin ohjelmasta käännetyn puolueohjelman 1897 Suomen työväenpuolue 1899 Sosialidemokratinen puolue Suomessa 1903

Työväenlehdistö Työmies 1895 (Helsinki) Kansan Lehti 1899 (Tampere) Länsi-Suomen Työmies 1899 (Turku) Kansan Tahto 1906 (Oulu) Sorretun Voima 1906 (Jyväskylä) Työmiehen levikki suurlakko- vuonna 1906 noin 17 000

Ensimmäiset sosialistiset kirjoitukset ilmestyivät Suomessa aivan 1900-luvun kynnyksellä N. R. af Ursin: ”Työväenkysymyksiä” (I osa 1897) Matti Kurikka: ”Mitä yhteiskunta on työväelle velkaa?” (1898) Eetu Salin: ”Miksi työväestö tahtoo valtaa” (1899)

Ensimmäiset marxilaista sosialismia esittelevät tekstit suomennettiin 1898-­1899 Merkittävin oli Karl Kautskyn Erfurtin ohjelma, jonka käänsi J. K. (Juho Kyösti) Kari Väinö Tanner käänsi Kautskyn kirjoittaman ”Karl Marxin talou- delliset opit”, joka oli Marxin ”Pääoman” selitysteos Marxin ja Engelsin ”Kommunistinen manifesti” ilmestyi N.R. af Ursinin kääntämänä ensi kerran suomeksi v. 1906

Tärkeää työväen valistuskirjallisuutta olivat myös August Bebelin ”Nainen ja sosialismi”, jonka käänsi Yrjö Sirola ja useissa maissa samanaikaisesti ilmestynyt Karl Kautskyn kaksiosainen ”Sosialismin historia”, jonka käänsi ja toimitti Suomen oloihin Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas Sirola Valpas

Karl Kautskylta käännettiin vuoteen 1918 mennessä peräti 18 teosta Myös muita saksalaisia sosialisteja käännettiin melkoisesti, kuten August Bebeliä (9) ja Karl Liebknechtiä (3) Sen sijaan Marxin ja Engelsin teosten määrää (yht. 7) on pidettävä melko vähäisenä suhteessa heidän asemaansa tieteellisen sosialismin ”isinä” Pääoman I osa ilmestyi 1913–1918 O. W. Louhivuoren kääntämänä, II osa 1950 Mauri Ryömän kääntämänä ja III osa 1976 Antero Tiusasen kääntämänä Venäläisten sosialistien, kuten Leninin, teosten käännökset loistavat poissaolollaan

Marxin ohella Suomessa myös muita sosialistisia teoreetikoita Heinrich Herkner: ”Työväenkysymys” (suom. Salu Latvala, O. E. Tudeer) Wener Sombart: ”Sosialismi ja sosiaalinen liike 19:nnellä vuosisadalla” (suom. J. K. Kari) Sombart

Miksi Turun ohjelmasta tuli näin maltillinen? Työväenpuolueen perustava kokous Turussa 1899 Suomen työväenpuolue, joka perustuu yleisen työväenliikkeen periaatteisiin yhteiskuntakehityksen suhteen, pyrkii kaikissa suhteissa Suomen työväen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vapauttamiseen. Huomauttaen, että perusedellytyksinä siihen on Suomen kansallisen itsenäisyyden säilyttäminen ja suojeleminen, on puolue lähimpäin pyrintöjensä päämääräksi hyväksynyt seuraavan ohjelman Hjalmar Branting – Suomen työväenpuolueen kummi Miksi Turun ohjelmasta tuli näin maltillinen?

1:0) Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä. Suhteellinen vaalijärjestelmä. Kaksivuotiset lainsäädäntökaudet. Vaalien ja äänestysten toimittaminen laissa määrättynä lepopäivänä. 2:0) Lainsäädäntö- ja itseverottamisoikeus kansalle eduskunnan kautta. 3:0) Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus. 4:0) Työaika saatava 8 tuntiseksi. Pisin työaika ja alin tuntipalkka valtion ja kuntien töissä heti pantava käytäntöön. 5:0) Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakoulu järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi. 6:0) Sotilastaakka suuresti vähennettävä ja rauhanaatetta kehitettävä ja käytännössä toteutettava. 7:0) Naisen ja miehen täydellinen yhdenvertaisuus. 8:0) Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistuksen ja kaupan suhteen aikaansaatava. 9:0) Työväensuojeluslainsäädäntöä kehitettävä. Ammattitarkastajain luku melkoisesti lisättävä ja työväen luokasta niille apulaiset määrättävä. Naistarkastajia myös asetettava. 10:0) Astettain nouseva tulo- ja perintövero. Kaikkien välillisten verojen poistaminen. 11:0) Työväen vakuutus on otettava valtion huostaan. 12:0) Maksuton oikeudenkäynti ja maksuton lääkärin apu. 13:0) Irtaimen väestön, maanvuokraajain ja pikkutilallisten asemaa parannettava

Näiden periaatteiden mukaisesti on sosialidemokratisen puolueen lähimpinä vaatimuksina: Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus- ja yksikamarijärjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälikappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, jotka osoittavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteittain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Veroitetun omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus. Maksuton oikeudenkäyttö ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus. Sotilastaakka on vähennettävä ja kansanpuolustus on järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on käytännössä toteutettava. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen. Ote Forssan ohjelmasta vuodelta 1903: Sosialidemokratinen puolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. Se tuomitsee ja vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa, sekä kaikkea valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen köyhälistölle kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman suuren vaikutusvallan.

Työväenliike ei tullut Suomeen Saksasta Se nousi kansalaisyhteiskunnan muotoutuessa sen sisältä osin niistä muista liikkeistä ja yhdistyksistä, joihin myös työväestöä alkoi 1880-luvulta lähtien liittyä Sääty-yhteiskunnan murtuminen – vapaan kansalaistoiminnan nousu Tärkeimpiä liikkeitä, joissa työväestöä oli mukana, olivat raittiusliike, osuustoimintaliike ja urheiluliike Irma Sulkusen teesi: raittiusliike oli Suomessa eräänlaista ”esityöväenliikettä”

Sulkusen mukaan raittiusliike oli itse asiassa paljon merkittävämpi työväestön järjestäytymiskanava kuin ns. wrightiläinen työväenliike; ensimmäiset työväenyhdistykset Helsinkiin ja Vaasaan jo 1883 Suomen työväenliike kehittyi ja kasvoi 1900-luvun vaihteesta lähtien pohjoismaisen kansalaisyhteis-kunnan rakentumisen osana Itse asiassa fennomaanien aloittama kansanvalistus levisi työväenliikkeen kautta työväen keskuuteen Tärkeä perusta: lukutaito ja korkea kansansivistys Valtavan kasvusysäyksen antoivat v. 1906 suurlakko ja heti perään toteutunut eduskuntauudistus

Työväenliikkeen organisaatiomalli Paikallisyhdistys – piirijärjestö – keskusjärjestö Järjestödemokraattisten menettelytapojen arvostus ja noudattaminen Suomen työväenliikkeen järjestäytyminen pitkälti pohjoismaisen mallin mukainen Erona oli lähinnä se, että Suomessa poliittinen työväenliike oli vahvempi kuin ammatillinen, mikä johtui elinkeinorakenteesta – teollisuustyöväestöä oli vielä suhteellisen vähän, mutta toisaalta työväenliike onnistui rekrytoimaan riveihinsä runsaasti tilatonta maalais-köyhälistöä

1906 1913 vapaapalokunnat 20.000 20.000 työväenliike 85.000 50.000 1906 1913 vapaapalokunnat 20.000 20.000 työväenliike 85.000 50.000 osuustoimintaliike 85.000 180.000 raittiusliike 40.000 30.000 nuorisoseurat 40.000 50.000 maamiesseurat 20.000 50.000 urheiluliike 10.000 40.000

oli tässä kehityslinjassa odottamaton! Risto Alapuron teesi: (”Suomen synty paikallisena ilmiönä” eli ns. Huittis-kirja) Aina Venäjän maaliskuun vallankumoukseen 1917 saakka Suomen työväen-liikkeen kehitys oli pitkälti samankaltaista kuin Ruotsin ja muiden pohjoismaiden Vuoden 1918 katastrofi oli tässä kehityslinjassa odottamaton!

Työväenliikkeen kansainvälisyys ja sen myötä saadut kulttuurivaikutteet On oikeastaan aika hämmästyttävää, kuinka nopeasti Suomen työväestön harvalukuinen kärkijoukko kykeni liittämään maansa nousevan työväenliikkeen ”Suuren internatsionaalen” yhteyteen Vähäinen kielitaito, vaikeatajuinen teoria Käytännön poliittinen ohjelma vetosi kuitenkin joukkoihin Tuotantovälineiden ottaminen yhteiskunnan haltuun kävi järkeen, mutta kuinka maannälkäiset torpparitkin saattoivat kannattaa sosialismia?

Sosialismin teorioista tuli monille uskontoa muistuttava oppirakennelma; utopia, jonka uskottiin jonain päivänä toteutuvan Mikä menettelytapa: vallankumouksellinen vai reformistinen? Useimmat työväenjohtajat alkoivat käytännössä toteuttaa reformistista politiikkaa (parlamentaarinen, ammatillinen, kunnallinen, osuustoiminnallinen sosialismi) ja teoria jäi kaukotavoitteeksi Suomessa ongelmia herätti myös kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi, kansakunta vai luokka, kun Venäjä pyrki nujertamaan Suomen autonomian vastaan

Luja oli usko siihen, että koska kaikkien maiden työläiset olivat veljiä keskenään, sotia ei enää voisi koskaan syttyä Mutta juuri maanpuolustuskysymyksestä tuli kansainvälisen työväenliikkeen kohtalonkysymys: internationaali luhistui kuin korttitalo, kun suursota syttyi elokuun alussa 1914; sodan aikana työväenliike jakautui pysyvästi kahteen pääsuuntaan