Ositettu ryväsotanta Tapaus PREFARE Teemu Kemppainen Sosiaalitieteiden laitos 2.10.2013 Survey-metodiikka / Seppo Laaksonen

Taustaa Akatemia-hanke 2012 – 2015: Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus (PREFARE) Erilaisia aineistoja ja lähestymistapoja Kysely

Käsitekertausta Perusjoukot, ylipeitto & alipeitto Ryväsotanta Ositettu otanta Yksikkövastauskato

Perusjoukoista Epämääräinen kiinnostusperusjoukko: ”Suomen lähiöasukkaat” Täsmällisempi tavoiteperusjoukko: ”25-74-vuotiaat, suomenkieliset lähiöasukkaat” Kehikkoperusjoukosta: lähiön määrittelyn avulla saadaan poimintakehikko Väestörekisteri 23.6.2013: esim. kesän muutot, kuolemat Ylipeitto: kesän aikana poismuuttaneet ovat kehikossa, mutta eivät tarkalleen ottaen kuulu tavoiteperusjoukkoon (kysely vasta syys-lokakuussa) Alipeitto: kesän aikana alueelle muuttaneet eivät ole kehikossa, vaikka kuuluvat tavoiteperusjoukkoon

Punainen lanka ”Lähiö” =? Otoksen suunnittelu

Korkeaa, erillisiä taloja, betonielementti Kontula Wikimedia Commons

Jyrkkälä, Turku Wiki.tut.fi Yhdyskuntarakenne, erillinen vuokrataloalue Turun keskustasta muutama km länteen, irrallaan kantakaupungin rakenteesta Jyrkkälä, Turku Wiki.tut.fi

Kulosaaren pohjoispuolen kerrostalot Arkikäsitykset & tutkimuskäsitteet Kulosaaren pohjoispuolen kerrostalot Wikipedia

Lähiö = ? Otannassa käytetty operationalisointi (ks. Stjernberg 2013): 60- tai 70-luvuilla rakennettu asuinalue Erillinen alue keskustan ulkopuolella Kerrostalovaltaisuus (vähintään 50 % väestä) Vähintään 300 asukasta Kontekstiriippuvainen: kieli, maa, kaupunki Arkikieli ja tutkimuksen vaatima täsmällisyys Stjernberg, Mats (2013): CONCRETE SUBURBIA: A SOCIO-ECONOMIC ANALYSIS OF SUBURBAN HOUSING ESTATES IN FINLAND. Nordic Urban and Housing Research Conference (NSBB) 2013, Roskilde.

Käytännön toteutusta Kaupunkimaiset kunnat (TiKe) 60- ja 70-luvuilla rakennetut kerrostalot: Rakennus- ja huoneistorekisteri (VRK) Keskusta-alueen rakennukset näistä pois: Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) data Jäljellejääneet rakennukset lähiö-klustereiksi Min 5. taloa max 250 m päässä toisistaan Hallinnollinen jako vs. arjen kokemus & mittakaava

Helsingin seudun 60-70-luvun asuinkerrostalot, keskusta-alueiden ulkopuolella, klusteroitu Kyselytekninen innovaatio? Rakennuksista klustereiksi (Helsingin seutu) Stjernberg 2013

Ruututiedon hyödyntäminen Yhdistetään ruututietoon Suomi jaettu tilastoruutuihin Tässä: 250 x 250 metriä, Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR, SYKE) Mukaan ne klusterin kanssa päällekkäin menevät ruudut, joissa vähintään puolet asukkaista asuu klusterin ”lähiötaloissa” Rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot eivät riitä analyyseihin eivätkä tässä tapauksessa otantaankaan: lähiötä kuvaaville sosio-ekonomisille indikaattoreile tarvetta, esim. työttömyys, koulutus, tulotaso. Siksi tarvitaan lisätietoja, ruututiedoista on apua.

Klusterit ja ruudut Stjernberg 2013 Kaksi erillistä klusteria, ruudut päälle, vähintään puolet ruudun asukkaista asuttava klusterin taloissa, saadaan aggregoitua ruututietoa lähiön tasolle poimintaa ja analyysejä varten Klusterit ja ruudut Stjernberg 2013

Punainen lanka ”Lähiö” =? Otoksen suunnittelu

Ryväsotanta Todennäköisyysotanta n, budjetti, kilpailutus Eri suuntiin vetäviä tekijöitä: srs, ositettu vai ryväsotos; rypäiden määrä; tietyt alueet halutaan mukaan varmasti... Ryväsotanta harkittuna kompromissina Edellä kuvattu lähiö eli rakennusklusteri on tässä ryväs Ryväsotanta: otetaan vain osa lähiöistä mukaan Huom. Vrt. yksinkertaisesti ositettu otanta: poimitaan vastaajat kaikista lähiöistä Kaikki lähiöt mukaan? Aluetasolla kattava, toisaalta ei pääse tarkastelemaan tiettyä aluetta kovin tarkasti Vain muutama? Alueittainen tarkastelu onnistuu hyvin, toisaalta alueet eivä riitä kunnon analyyseihin Välimuoto? Nyrkkisääntöjä, harkintaa ja intuitiotakin

Ryväsotos: poimitaan tietty määrä rypäitä / ryppäitä

Ositettu otos: poimitaan kustakin ositteesta erikseen, kaikki ositteet mukana

Srs: kaikki samaan, poimitaan yhdestä ”kopasta”

Rypään sisältämistä yksiköistä (tässä lähiön asukkaat) voidaan poimia osa tai vaikkapa kaikki

Ositettu ryväsotanta Jaetaan lähiöt sopiviin ryhmiin (osite), joista kaikista otetaan sopiva määrä lähiöitä mukaan Lähiö on psu eli primary sampling unit, ensisijainen poimintayksikkö (kunkin p_sis tiedetään) Poiminnan ensimmäinen aste Harkittuakin poimintaa Aluksi otettiin mukaan viisi aluetta, joiden haluttiin olevan varmasti mukana (otoksen 1. asteen p_sis = 1) Lopuille ositus: kaupungin koko * työttömyysaste Nelikenttä Korkean työttömyyden alueita poimittiin hieman enemmän Ilmeisesti yrityskyselyissä on joskus tapana varmistaa että jokin tietty merkittävä (aikanaan Nokia?) tulee varmasti mukaan

318 lähiötä ensimmäisen asteen perusjoukkona

5 varmaa

Lopuista ositettu otos

Poimitut lähiöt suuret muut yht unemp_hi 22 19 41 unemp_lo 15 30 37 34 71 Määrät: monitasoanalyysi -> tarpeeksi alueita; case-tutkimukset -> tarpeeksi vastaajia / alue; kompromissi. 5 varmaa sijoitettu tässä taulukossa oikeisiin luokkiinsa

Toisesta asteesta Lähiöiden joukko  rakennustunnuslista VRK poimii listan ja perusjoukon kriteerien nojalla henkilöitä pyydetyt määrät / lähiö satunnaisotannalla (tasaväli?)

Mitä seuraavaksi? Tiedonkeruu käynnissä parhaillaan Otantatiedostoon lisätietoja: yksilötasolla tulot, koulutus, työmarkkina-asema; lähiötasolla ruututiedoista saa paljon kaikenlaista, esim alueen koulutustaso, työttömyys ym. Hyödyksi vastauskadon analyysissä ja oikaisussa Tarpeen, kato oletettavasti melko kovaa

Punainen lanka ”Lähiö” =? Otoksen suunnittelu Sijainti- ja muun datan hyödyntäminen lähiöiden muodostamisessa Otoksen suunnittelu Näin muodostuneen tietorakenteen hyödyntäminen otoksen suunnittelussa: ositus lähiön työttömyyden mukaan

Kiitos huomiostanne! Kysymyksiä ja kommentteja? ttkemppa(at)mappi.helsinki.fi Stjernberg, Mats (2013): CONCRETE SUBURBIA: A SOCIO-ECONOMIC ANALYSIS OF SUBURBAN HOUSING ESTATES IN FINLAND. Nordic Urban and Housing Research Conference (NSBB) 2013, Roskilde.