HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA Seminaariesitys Sanna Ala-Mantila 22.10.2012.

Esitys aiheesta: "HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA Seminaariesitys Sanna Ala-Mantila 22.10.2012."— Esityksen transkriptio:

1 HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA Seminaariesitys Sanna Ala-Mantila 22.10.2012

2 Motivaatio Ilmastonmuutoskeskustelussa kestävien tuotantotapojen rinnalla esiin nousevat yhä useammin myös kestävät kulutustavat – ”kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman muutoksia yksityisessä kulutuksessa” (YM) Kulutuksella on suoria ja epäsuoria ympäristövaikutuksia Yksi keino näiden mittaamiseen: hiilijalanjäljet eli elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt tCO2- ekvivalenttia

3 Miten mittaan?

4 Kulutustutkimusaineistosta Survey- eli kyselytutkimus, joka on kerätty käyttäen ositettua yksiasteista ryväsotantaa. N=4007. – Ensin Suomi jaettu 12 alueperusteiseen, toisensa poissulkevaan ositteeseen ja tämän jälkeen kustakin ositteesta poimittiin henkilöotoksella systemaattista satunnaisotantaa käyttäen yli 15-vuotiaita henkilöitä. Kunkin poimitun henkilön ympärille muodostettiin tämän jälkeen kotitalous samassa osoitteessa asuvista. Eli ensin poimitaan rypään jäsen (henkilö) vaikka tutkimusyksikkö on ryväs (kotitalous). Aineisto sisältää myös painokertoimet vastauskadon korjaamiseksi – Korottavat painokertoimet, joiden lukema tulkitaan siten, että kotitalous edustaa painonsa osoittamaa määrää kotitalouksia perusjoukossa.

5 Absoluuttisia hiilijalanjälkiä

6 Vertailun vuoksi: kulutusmenot

7 Asetelmaperusteinen regressio

8 Estimoitava yhtälö

9 SELITETTÄVÄ MUUTTUJA MUUTTUJAlnGHG LN(E / CAPITA).877***.921***.913*** (.013)(.012)(.013) LN(I/ CAPITA).687***.720***.695*** (0.020)(.020)(.021) ASUINPAIKKA (maalaismainen) Pääkaupunki -.337***-.274*** -.337*** -.275*** (.018)(.026)(.017)(.025) Kaupunkimainen -.203***-.150***-.203***-.153*** (.015)(.021)(.015)(.021) Taajaan asuttu -.089***-.055*-.091***-.052* (.017)(.025)(.017)(.025) KOKO (sinkkutalous) Kaksi.055***-.022 (.013)(.019) Kolme -.017 -.088*** (.014)(.020) Neljä tai yli -.021-.132*** VAKIO-6.064*** -4.345**-6.315***-4.542***-6.246***-4.265*** (0.126)(.191)(.115)(.187)(.127)(.206) N3 867 R20.6970.4550.7430.4860.7470.492 F-testisuure4357.791215.251458.98346.50935.38282.30 * p<0.05, ** p<0.01, *** p<0.001. Taylor-linearisointiin perustuvat keskivirheet suluissa.

10 SELITETTÄVÄ MUUTTUJA MUUTTUJAlnSUORATlnEPÄSUORATlnENERGIAlnLIIKKUMINENlnTAVARATlnPALVELUT LN(E / CAPITA).709***.887***.653***.827***.805*** (.032)(.011)(.045)(.017)(.041) ASUINPAIKKA (maalaismainen) Pääkaupunki -.560*** -.122***-.334***-.187***.212*** (.048)(.015)(.057)(.023)(.045) Kaupunkimainen -.324 ***-.078***-.157***-.085***.098* (.033)(.012)(.044)(.018)(.038) Taajaan asuttu -.119**-.040**-.084-.034.010 (.039)(.014)(.053)(.021)(.045) VAKIO -5.412***-6.417***-5.396*** -6.542***-7.231 (.298)(.102) (.423)(.153)(.386) N3 2564 0061 7593 9372 005 R20.25930.79960.22800.59350.3872 F-testisuure143.681699.7952.42661.96118.07 * p<0.05, ** p<0.01, *** p<0.001. Taylor-linearisointiin perustuvat keskivirheet suluissa.

11 Johtopäätöksiä Suomalaisen keskimääräinen vuoden hiilijalanjälki on 11,53 tCO2e Epäsuorat päästöt dominoivat suoria – Suhdeluku noin 30-70, epäsuorien osuus kasvaa kaupunkimaisuuden mukana KHK-päästöjen kulutusmenojousto noin 0,9, tulojousto taas noin 0,7 Kaupunkilaisuuden vaikutus muihin paitsi palvelujen päästöihin vähentävä (suhteellisesti)

12 Epävarmuuksia ja keskeneräisyyksiä Ympäristölaajennetun panos-tuotosmallin heikkoudet yleisesti – Lineaarisuus, kustannustietoriippuvuus, sektorien määrä ja homogeenisuus jne. Joustojen laskeminen niin, että ne voivat vaihdella tulotasojen mukaan Jotain lisää vielä ekonometriseen osioon Kiitos!