Kainuun bioenergiaseminaari 26.11.2007 Eloperäiset jätteet energialähteenä Ylitarkastaja Unto Ritvanen Kainuun ympäristökeskus

Oulun läänin jätesuunnitelma 2008 – 2017 Tavoitteet: Jätteen määrän vähentäminen (sisältää jätteen synnyn ehkäisyn) Muodostuvan jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen Jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen Jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus

Jätesuunnitelman painopistealueet Biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta A) Syntypaikkalajittelun tehostaminen B) Laitoslajittelun tehostaminen C) Biohajoavan jätteen energiahyötykäyttö polttamalla 2. Jätteiden energiakäyttö A) Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus (ei polttoa) B) Jätteiden rinnakkaispoltto C) Jätteiden poltto (ns. massapoltto) 3. Lietteiden jätehuolto, mukaan lukien haja-asutuksen lietteet A) Käsittelyn kehittäminen lannoitevalmistekäyttöä suosivaksi B) Käsittelyn kehittäminen polttoa suosivaksi 4. Energiantuotannon ja kaivosteollisuuden jätteet: tuhka, sivukivi, rikastushiekka A) Tuhkan lannoitevalmistekäyttö B) Tuhkan maanrakennuskäyttö C) Tuhkan kaatopaikkasijoitus 5. Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus 6. Roskaantumisen torjunta 7. Jätemaksujen kannustavuus 8. Alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä (esim. rakennusjätteet)

Muita biohajoavia jätteitä: puhdistamoliete, keittiö- ja ravintolarasva ja maatalouden jätteet

Energiaa biohajoavista jätteistä ”Kuivat” jätejakeet (REF): - paperi-, pahvi-, puu- ja muovijätteet = > voimalaitospolttoaineet ”Märät” jätejakeet: - biojätteet, elintarviketeollisuuden jätteet, puhdistamo- ja sakokaivolietteet = > kompostointi (aerobinen käsittely) = > mädätys (anaerobinen käsittely) = > metaani = > rejekti

Kainuu – jätehuollon mallimaakunta Kainuussa REF:iä on poltettu vuodesta 1994 alkaen. Rinnakkaispoltossa etuna on tavoite alentaa jätemäärää. Syntypaikkalajittelu mahdollistaa jätteen materiaali-hyötykäytön kehittämisen. Kainuussa ei edellytyksiä massapoltolle (REF –määrä 10 000 t/v). Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste Kainuussa

Jätevesilietteet Lietteiden käsittelyssä aumakompostointia kehittyneempiä menetelmiä: Raahessa Eco Brahe -kompostointi Haapavedellä terminen kuivauslaitos Himangalla tunnelikompostointilaitos ottaa vastaan lietteet myös Ylivieskasta, Kalajoelta ja Nivalasta Biojäteauma, Kuhmo Puhdistamolietteitä muodostuu Pohjois-Pohjanmaalla 73 000 tonnia ja Kainuussa 19 000 tonnia vuodessa. Lieteauma, Kajaani

Aumakompostointialueet Biohajoavien jätteiden käsittely Kainuussa Aumakompostointialueet Hyrynsalmi Jätevedenpuhdistamo Puhdistamoliete Biojäte Hyrynsalmelta, Ristijärveltä, Puolangalta ja Suomussalmelta Kajaani Aurala Puhdistamoliete Kajaanista ja Sotkamosta, puistojäte Majasaarenkangas Biojäte Kajaanista, Kuhmosta, Sotkamosta ja Vaalasta Kuhmo Jaurakko Puhdistamoliete, biojäte ja puistojäte Paltamo Puhdistamoliete Paltamosta ja kuivaamaton liete Ristijärveltä Puolanka Suomussalmi Vuolijoen vanha kaatopaikka Puhdistamoliete (seostus turpeeseen) Vaala Biokaasulaitokset Majasaarenkankaan kaatopaikan biokaasupumppaamo Parkinmäen (UPM) teollisuuskaatopaikka Lämmitysenergia, soihtupoltto Soihtupoltto

Jätemateriaalien biokaasun tuottopotentiaali m3/t raaka-ainetta Syntypaikkalajiteltu biojäte 140 Jätevesiliete, esikuivattu 30…70 Naudan lietelanta 10…30 Sian lietelanta 20…35 Turkiseläinlanta 60 Kanan lanta 200 Kasvibiomassa 15…80 Perunan kuoret 130 Teurasjäte 120 Lähteet: Sarlin Hydor Oy, RMG Pointo Oy

Kainuun elintarviketeollisuuden ja jätevedenpuhdistamojen biokaasulähteet ja niiden sisältämä energia

VILJELIJÄ JA ILMASTONMUUTOS Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? Kuva: Asko Hanukkala www.agronet.fi/ilmastonmuutos

Biokaasutuksen etuja maatilalla biokaasutuksella mahdollisuus saavuttaa jopa tilan täydellinen energiaomavaraisuus mädätys desinfioi lietettä => bakteerikierto katkeaa => terveempi karja vähentää lietteen hajuhaittoja => levitys helpompaa, ympäristöhaitat vähenevät muuttaa lietteen koostumusta kasveille edullisempaan muotoon => vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin homogenisoi lietettä, kuiva-ainemäärä pienenee => käsittely (pumppaus) ja levitys helpottuu Huom! Biokaasureaktoria voidaan käyttää myös eloperäisen jätteen käsittelyyn

KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS ELOPERÄISET JÄTTEET KIERTOON - hanke-esitys 2008 - 2010 Rahoituslähde euroa Osuus (%) Osuus (%) koko rahoituksesta julkisesta rahoituksesta EU / EAKR 187 000 46,8 50 YM:n vastinraha 93 500 23,4 25 Kunnat 93 500 23,4 25 Yritykset 26 000 6,5 Yhteensä 400 000 100 100

Hankkeessa ovat kohteina: Haja-asutuksen lietteet (saostuskaivolietteet ja umpisäiliöjätevedet) Kainuun jätevedenpuhdistamoille 31 000 tonnia vuodessa Kiinteistöjen ja kauppojen erilliskerättävä biojäte muodostuu Kainuussa yli 3 000 tonnia vuodessa Jäteveden puhdistamoiden liete muodostuu Kainuussa 20 000 tonnia vuodessa Elintarviketuotannon jätteet kalastuksen ja kalanjalostuksen jätteet, teurasjätteet yms.

Yhteistyökumppanit Eko-Kymppi (Kainuun jätehuollon kuntayhtymä) Kuntien vesihuoltolaitokset Jätealan yritykset MTT:n Sotkamon tutkimusasema Kajaanin yliopistokeskus /Lönnrot-instituutti (keskittyy bioenergiahankkeisiin); ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Yhteistyö Itä-Suomen Bioenergiaohjelmaan 2015 sisältyvien hankkeiden kanssa