5/2008 Korkeakoulujen kansainvälisestä harjoittelusta Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Helsinki, , Jaana Mutanen

5/2008 Mitkä ovat harjoittelun suosituimmat kohdemaat? (1/3) Viisi suosituinta (YO ja AMK): 1.Iso-Britannia 2.Espanja 3.Saksa 4.Ruotsi 5.USA

5/2008 Yliopistot: Mitkä ovat harjoittelun suosituimmat kohdemaat? (2/3) Harjoittelijoiden lukumäärien pienuuden takia suosituimpia maita on vaikeaa nimetä. Suosikkimaat vaihtelevat vuosittain. Jatkossa suosituimpia kohdemaita on mielekkäämpää seurata, kun määrät nousevat. Eurooppa on suosituin alue edullisten matkakulujen vuoksi, ja suuret paikat houkuttelevat enemmän kuin pienet paikat. Lukumääräisesti eniten harjoitteluun lähdetään Eurooppaan, Saksa yksittäisenä maana selvästi suosituin kohde. Myös Aasiaan ja Amerikkoihin lähtee opiskelijoita. Opiskelijat toivovat paikkoja englanninkielisiin kaukomaihin, Englantiin sekä Saksaan, he haluavat vahvistaa näitä kielitaitojaan natiiviympäristössä.

5/2008 Ammattikorkeakoulut: Mitkä ovat harjoittelun suosituimmat kohdemaat? (3/3) Kenia, Kiina ja Venäjä, kuvastaa opiskelijoiden kansallisuutta. Kiina (joukossa myös paljon kiinalaisia), Thaimaa (koulutusohjelman projekti), Saksa, Espanja, Britannia, Alankomaat. EU-maista mainitut ovat olleet suosituimpia jo vuosien ajan. Vaihtelee vuosittain riippuen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kielitaidosta ammatillisen kehittymisen tavoitteista tarjolla olevista mahdollisuuksista. Yleisesti ottaen enimmäkseen englanninkieliset kohdemaat.

5/2008

YO: Mihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja maanosiin opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään harjoittelemaan? (2/3) Asiasta ei ole selvityksiä. Opiskelijan päätöksentekoon vaikuttavia seikkoja ovat esim. opiskelijan kielitaito, suunniteltu tutkinto sivuaineineen, harjoittelusta mahdollisesti maksettu palkka, opiskelijan omat käsitykset esim. valmistumisen jälkeisestä työskentelystä ulkomailla tai globaalin talouden ja työnjaon avaamista työnäkymistä. Jos opiskelija ei etukäteen ole miettinyt mihin hakisi, hän todennäköisesti vastaa, että haluaisi englanninkielisiin kaukomaihin (USA, Kanada, Australia, Uusi Seelanti). Kyselyitä on paljon suhteessa paikkoihin. Aasia: Erityisesti Japani kiinnostaa, mutta paikkoja todella vähän (Vulcanuksen kautta erittäin vaikea päästä). ”Kehittyneisiin kaupunkikohteisiin” (Singapore, Hong Kong) kiinnostusta, jonkun verran lähtijöitä Kiinaan ja muihin Aasian alueen maihin. Latinalainen Amerikka: sekä Brasilia että espanjankieliset maat. Afrikka: Paikkoja todella marginaalisesti tarjolla, toisinaan tulee kyselyitä. 6 kärjessä: USA, Latinalainen Amerikka, Kanada, Kiina, Japani, Australia

5/2008 AMK: Mihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja maanosiin opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään harjoittelemaan? (3/3) Ammattikorkeakoulussa vaikuttaa paljolti se, mihin maihin on jo valmiita sopimuksia ja kontakteja. Pakollisten harjoittelujaksojen oppimisvaatimuksen ovat velvoittavia ja siksi on tärkeää, että harjoittelupaikka on tuttu. Yliopisto-opiskelijat ovat itsenäisempiä harjoittelupaikan ja maan valinnan suhteen. AMKn opiskelijat ottavat enemmän ”valmista”, olosuhteista eli korkeakoulujen koulutusohjelmien eroista johtuen. Lähtemisen helppous ja selkeys vaikuttaa harjoittelupaikan valintaan. Aloilla voi olla erilaisia painopistealueita. Katsomme asiaa enemmän osaamisen näkökulmasta kuin maantieteellisesti. 6 kärjessä: USA, Australia, Kiina, Kanada, Thaimaa, Venäjä

5/2008

Mihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja maanosiin oppilaitoksella olisi kiinnostusta lähettää harjoittelijoita? (2/2) Paikkoja on EU:n ulkopuolella vapaana enemmän kuin halukkaita lähtijöitä. Ongelmana harjoittelun kannattamattomuus pienen palkan vuoksi. Ainakin Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Nämä ovat tärkeitä ja kasvavia alueita, joihin opiskelijat eivät kuitenkaan näytä olevan kovin kiinnostuneita lähtemään. Sellaisiin tehtäviin, joista on hyötyä opintojen kannalta. Maalla ei ole niin väliä. Yliopistolla ei ole määriteltyä politiikkaa kysymyksen suhteen. Kiinnostuksen kohteet vaihtelevat koulutusaloittain (AMK). Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, seitsemän kärjessä: USA, Kiina, Kanada, Venäjä, Australia, Japani, Latinalainen Amerikka

5/2008

YO: Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? (1/3) Kv.toimisto sekä ura- ja rekrytointipalvelut (7) Ura- ja rekrytointipalvelut (6) Kv.yksikkö tai pääsääntöisesti kv.yksikkö (7)

5/2008 AMK: Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? (2/3) Kv.toimisto (15+) Kv-toimisto ja siellä kv-asiain päällikkö Kehittämis- ja palveluyksikön kansainvälinen toimisto koordinoi. Kv-koordinaattori (2) Rehtorin toimisto/Kansainvälisen harjoittelun koordinaattori Keskushallinnossa kv-johtaja ja kv-assistentti Rehtorin toimisto.

5/2008 AMK: Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? (3/3) Koulutusosastojen harjoittelukoordinaattorit, jossain määrin kv- toimisto. Laitokset. Kv-koordinaattorit saattavat auttaa käytännön asioissa. OPM:n tukea sekä Erasmus-harjoittelutukea hallinnoi kv-palvelut. Kv-harjoittelun kehittämisen osalta työnjako ei aivan selvä: Kv- palvelut ja harjoittelukoordinaattorit koulutusohjelmissa, lisäksi ura- asioiden yhteyshenkilö osallistuu harjoittelupaikoista tiedottamiseen. Kansainvälistymispalvelut (kv-tsto) yhteistyössä ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Kansainväliset asiat. Ura- ja rekrytointipalvelut. Ura-ja rekrytointipalvelut. Vuonna 2006 kansainvälinen toimisto hoiti harjoittelut ulkomailla mutta v ura- ja rekrytointipalvelut hoiti kaikki harjoitteluasiat.

5/2008 Mikä yksikkö/Mitkä yksiköt keskushallinnossa hoitavat kansainvälistä harjoittelua korkeakoulussasi? *Minkälaista kv.harjoitteluyhteistyötä kv.toimisto sekä ura- ja rekrytointipalvelut voisivat tehdä keskenään? Mitä annettavana toisilleen?

5/2008

Minkä alojen opiskelijoita oppilaitoksestanne lähtee harjoitteluun? YO: Kauppatiede, yhteiskuntatiede, humanistit, kasvatustiede AMK: Tekniikka, sosiaali- ja terveys, liiketalous, matkailu AMK: englanninkielisistä koulutusohjelmista

5/2008 Paljonko harjoittelijoita liikkuu vuosittain? Arviota tulevasta. (1/2) Yliopistot: vuosittaiset harj.määrät vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen: muutama–90/v Eramuksen vaikutukset harjoittelijalukuihin lisää harjoittelijoiden vuosittaista määrä voi lisätä, osa muutoinkin toteutuvista kanavoituu Erasmuksen kautta voi lisätä jonkin verran, joskin työharjoittelu kaukomailla on kasvattamassa suosiotaan ongelmana on se, että osa vaihdoista vain 2 kk, ja tietyillä aloilla voi olla vaikeampi saada pidempiä harjoittelujaksoja. voi kasvattaa hieman lähtijöiden määrää, muttei paljon, koska Euroopan harjoittelupaikat on nytkin suositumpia kuin muualla tapahtuvat harjoittelut. Esim. Aasian ja Etelä-Amerikan paikkoja jää täyttämättä, koska harjoittelija ei välttämättä saa näistä paikoista niin paljon palkkaa, että se kattaisi edes puolia matkakuluista. ei lisää merkittävästi lähtijöiden määrää, koska pieni apuraha ei houkuttele lähtemään

5/2008 Paljonko harjoittelijoita liikkuu vuosittain? Arviota tulevasta. (2/2) Ammattikorkeakoulut: vuosittaiset harj.määrät vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen: 30–145/v Erasmuksen vaikutukset harjoitteluun lisää jonkin verran lähtijöiden määrää, muttei välttämättä tulee kattamaan aikaisemman Leonardo-ohjelman kautta lähteneiden määrän. lisää suosiotaan, joskin se vähentää vastaavasti opiskeluliikkuvuuden kiinnostavuutta. tavoitteena on nostaa harjoittelijavaihtolukuja ja oletamme, että Erasmus –ohjelman tarjoama hyvä rahoitus kannustaa opiskelijoita lähtemään ERASMUS-ohjelmasta on tässä vaiheessa aikaista sanoa, mutta Euroopan kohteisiin lähteville tätä markkinoidaan ensisijaisena rahoitus-mahdollisuutena.

5/2008 Minkä ohjelmien kautta harjoittelua korkeakoulussanne tapahtuu? Erasmus on jo lähtenyt mukavasti käyntiin. CIMOn ohjelmat: Voisi liikkua enemmänkin. Miten opiskelijoita voisi kannustaa hakemaan CIMOn ohjelmiin? Riippuu yhteistyösuhteista ja opetettavista aloista. Kolme vastaajista mainitsi verkoston.

5/2008 Millaista rahoitusta korkeakoulu tarjoaa kv- harjoitteluun lähteville? Erasmus LLP, Leonardo, Nordplus oppilaitoksen oma harjoitteluapuraha, ns.OPM- tuki Rahoituslähde vaihtelee oppilaitoksien vaihto- ohjelmien sisällöstä ja päämäärästä riippuen. Tuen määrä vaihtelee rahoituslähteestä riippuen. Osalla oppilaitoksista yhtenäiset tuet kohteesta riippumatta.

5/2008 Minkä ohjelmien kautta harjoittelua korkeakoulussanne tapahtuu? *Minkälaisia verkostoja voisi luoda ja millä kaikilla tavoin verkostoja voisi hyödyntää?

5/2008

YO: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (1/5) Hajonta on suuri välillä: 100-prosenttisesti opiskelijoiden itsensä löytämiä ko. paikkojen osuus vuosi vuodelta kasvamassa. Vuonna 2007 itse hankittuja paikkoja oli noin 15 % kaikista harjoitteluista. vain muutamat paikat vuosittain

5/2008 YO: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (2/5) Harjoitteluun lähdetään eri harjoitteluohjelmien kautta, mutta ura- ja rekrytointipalveluille ei raportoida niistä. Jotkut opiskelijat saattavat mainita siitä harjoitteluraportissaan, mutta tilastoja ei ole kerätty. Tarkka arviointi vaikeata, koska opiskelijalle on täysin mahdollista lähteä kv-harjoitteluun kokonaan omin päin, käymättä lainkaan kv- yksikössä.

5/2008 AMK: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (3/5) Opiskelijoita ei kannusteta omiin harjoittelupaikkoihin, jos harjoittelun laatua ei voida ”omissa paikoissa” taata. Harjoittelun laatua on pyritty kehittämään tiivistämällä yhteydenpitoa harjoittelupaikkoihin, monitoroimalla sekä kouluttamalla harjoittelupaikkoja. On edellyttänyt paikkojen määrän rajaamista, eikä tällöin strategian ulkopuolelle jääviin maihin ole aktiivisesti kannustettu harjoitteluun. Teemme kaikkiin harjoittelupaikkoihin sopimuksen harjoittelupaikkana toimimisesta, joten omat paikat aiheuttavat melko paljon hallintotyötä. Joistakin opiskelijoidenkin löytämistä paikoista on tullut pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

5/2008 AMK: Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (4/5) Ammattikorkeakoulun puolella opiskelijat odottavat enemmän ohjausta. Ohjaus välttämätöntä, pakollisella harjoittelulla on tarkat kriteerit. Erasmus-harjoittelu tuo uusia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen harjoitteluun. Nyt kv-harjoittelu on ollut osana pakollisia harjoittelujaksoja, joiden mukana on tullut tiukkojakin kriteerejä harjoittelupaikan suhteen. Toisaalta hyvä puoli, koska harjoittelupaikalla laadunmäärittely ja ohjaus. Toisaalta oikeanlaisen harjoittelupaikan löytäminen voinut olla vaikeaa. Harjoittelupaikan hankkiminen riippuu osittain myös opiskeltavasta aineesta. Joillakin aloilla harjoittelupaikan hankkiminen täysin itsenäisesti on lähes mahdotonta esim. ohjaus- ja vastallisuuskysymysten vuoksi. Joillakin aloilla on vakituisia työnantajakontakteja.

5/2008 Miten suuri osuus on opiskelijoiden itsensä löytämiä paikkoja? (5/5) * Miten opiskelijoiden omatoimista harjoittelupaikkojen löytämistä voisi helpottaa? *Harjoittelun laadun varmistus ja harjoittelijan tuki Erasmuksen itsehankituissa paikoissa?

5/2008

Käytetäänkö harjoittelupaikkojen hankinnassa hyväksi yhteistyökumppaneita tai kv.verkostoja? (1/2) Erasmus, Leo-Net/vanhat kontaktit Leonardo- harjoitteluhankkeiden verkostoihin(?), Nordplus, bilateraalisopimukset Pitkäaikaiset harjoittelukontaktit, koulutusohjelmien opettajilla on omat kontaktit ja verkostot IAESTE ja opiskelijajärjestöt, kuten AIESEC, ELSA First, Harnet COIMBRA

5/2008 Käytetäänkö harjoittelupaikkojen hankinnassa hyväksi yhteistyökumppaneita tai kv.verkostoja? (2/2) tutkimuslaitos-/yritys-, korkeakoulu- ja kv-hankkeisiin liittyviä ja oppilaitoksemme toimialan yhteistyöverkostoja Alumni-verkosto ulkomailla Brysselissä sijaitseva maakuntiemme edunvalvontatoimisto Konsortio Alakohtaisia verkostoja: Terve Afrikka, Cumulus, Norteas, Carolus Magnus, ENCATC, NICE, Kansainvälinen jääkiekkoliitto, Leading Hotel Schools of the World Suhteita käytetään, jos niistä on hyötyä…

5/2008

Millaisia tukipalveluita tarjoatte kv- harjoitteluun lähteville ennen ja jälkeen ulkomaanjakson? ”Mietintämyssy ja jälkifilosofointi” 30% harjoittelun oppimisprosessista. *Voisiko tukipalveluina järjestelmällisesti hyödyntää jo harjoittelussa olleita opiskelijoita tutoreina? Tästä jo esimerkkejä? *Oman oppilaitoksen verkostojen järjestelmällinen hyödyntäminen?