Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ti Franzenia A-Sali - pe Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu ti klo Franzenia A-Sali - Uusinta ti klo SALI ILM MYÖH - Pääaine: Saksala (toim.): Muutoksen sosiologia - Sivuaine: Bauman: Sosiologinen ajattelu (on engl ja ruots) - Ilmoittautuminen Oodissa!!!

Luento 7: KAPITALISMIN HENKI

► Onko ”edistys” välttämätöntä kapitalismissa?

► Thorstein Veblen ( ) saalistajat (predators) ja tuottajat (producers)  instinct of workmanship – tuottajien henki

Kapitalismin historialliset edellytykset ► yleinen yksityisomistus, kasaantuminen ► kaupunkikulttuuri ► markkinat, liikenne ► ennakoitavuuden mahdollistava oikeuslaitos ► teknologia, tiede ► ”oikeus työhön” – työsopimus ►  miksi silti raataa?

Protestanttinen etiikka (Max Weber) ► katoliset ja protestanttiset maat eriasteisesti teollistuneita (Puola/Saksa…Ranska/Englanti) ► uskomusjärjestelmän täytyy edeltää taloudellista kehitystä ► kalvinistinen predestinaatio-oppi ja pelastuksen epävarmuus ► maallinen menestys sallittua, nautinnot kiellettyjä ► ihminen jumalan palvelija ja pelastussuunnitelman väline ►  TYÖ ON KUTSUMUS, EI VÄLINE

► rationalistinen kriittinen tietoisuus:  paha luonto  hyvä kulttuuri  itseään hallitseva yksilö ► työsopimus ► kansalainen: poliittinen ja oikeussubjekti ► vastuullinen kuluttaja  modernien sosiaalisten liikkeiden (raittius, naiset, nuoriso, kansallisuus) ohjelmat  parlamentaarinen valtio ("yleistahto")

Romanttinen historiantaju ► L05 Hannu (M)* you should think about the culture and about the kind of people, Finnish people have become used to obey and observe a strong central government under Swedish rule, then under Russia they picked up Russian habits like drinking, Finnish people don't seem to have the manners and even if you should give them responsibility you can't and then of course think about young people... ► LFBK03 Maria(N):1009* the experience we have is that restrictions they do not solve the problem anyway ► *LFBK03 Susanna(N):1010* it makes it into a forbidden fruit, and we all known how tempting that can be

► Colin Campbell: The Romantic Ethic and the Spirit of Modern Consumerism (1987)  moderni työetiikka – moderni kulutusetiikka  kapitalismi edellyttää kulutuksen kasvua  kuvitteellinen hedonismi  tunne vs järki, melankolia, elämänahdistus, aitous (originality), viehtymys outoon ja vieraisiin kulttuureihin, välittömyys,

► Charles Taylor: Sources of the Self (1989)  ”jumala rakastaa adverbeja”  tavallisen elämän hyväksyntä  aviollinen rakkaus, perhe

► KIRJALLISET JA ÄLYMYSTÖLIIKKEET  1700-luvun loppu: ► luonnon estetiikka, englantilainen puisto, orientalismi ► alkoholi (Samuel and David Coleridge, Robert Burns, Charles Lamb, John Keats) Anya Taylor: Bacchus in Romantic England. Writers and drink (1999)  1800-luvun kansallisromantiikka: ► "kansan sielu", mytologia, keksityt traditiot  1900-luvun alku: ”The Lost Generation” : Sinclair Lewis, Robert Benchley, Dorothy Parker, E.E. Cummings, F. Scott Fizgerald, Hart Crane, Ernest Hemingway and Thomas Wolfe  Tulenkantajat: esim Mika Waltari:"Suuri illusioni"  Sartre ja eksistentialistit  beatnik, hippie ym nuorisoliikkeet 1960-luvulla  transgressio, ”todellinen minuus”, "systeemin kritiikki", valtionvastaisuus

Daniel Bell: Cultural Contradictions of Capitalism (1976)  vastakkaisia, mutta toisiaan täydentäviä ja vuorottelevia ”eetoksia” Luc Boltanski: Le nouvel esprit du capitalisme (1996)  sosiaalinen ja artistinen kritiikki  sopeutuva kapitalismi  joustava verkostotalous, vähemmän turvallisuutta luovuuden hyväksi Projektiyhteiskunta: luovuuden kriisi?

Päätelmiä ► Kapitalismille on ominaista "edistyksen" ajatus: kollektiivisen hyvän tavoittelu, mutta se saa erilaisia merkityssisältöjä eri aikoina ► rationaalinen ja romanttinen kriittinen tietoisuus eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä "eetoksia" ► kumpaankin kuuluu ajatus edistyksestä, yhteiskunnan ja ihmisen "täydellistymisestä" (Rousseau) ► romanttisen ja rationaalisen ajan hengen vuorottelu

Karl Marx: Das Kapital ► Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus). Laskuesimerkki:  c = pysyvä pääoma(4 arvoyksikköä)  v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä)  s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä)  tuotearvo = c + v + s = 12  sijoitettu pääoma = c + v = 8  arvotuote = v + s = 8  työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4

Kapitalismin kehitys ja luokkaristiriidat  Riiston aste s:v Työläisten intressinä on lyhentää työaikaa ja kohottaa työvoiman arvoa. Keinona järjestäytyminen sekä lainsäädäntö.  Työaikalainsäädäntö alkoi kehittyä 1900-luvun alussa. Palkalliset vuosilomat 1930-luvulta alkaen.  40 tunnin työviikko 1960-luvun lopulla

 Voiton suhdeluku s:(c + v) pyrkii laskemaan kun tuotantomenetelmät tehostuvat pysyvää pääomaa lisäämällä  Vastatendenssejä ► s:v (riiston aste) kasvaa ► työvoiman arvo kasvaa suhteessa tavaroihin (7% työvoimasta tuottaa elintarvikkeet EU-15:ssa) ► palkkaerot kasvavat (matalapalkkaiset palvelualat) ► kansainvälinen työnjako

► Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko ► Tulomuotojen sekoittuminen, luokkajaon tunnistaminen vaikeaa ► Kasaantuminen ► Ylituotanto – alikulutus ► Maankorko: kiinteistöjen hinnat kohoavat ►  Eriarvoisuus monimuotoistuu

Sosiaalinen liikkuvuus ► Avoin yhteiskunta: tuotantorakenne, suoritusperustainen valikointi, suuret organisaatiot lisäävät liikkuvuutta (hypoteesi) ► Liikkuvuus lisää yhteiskunnan kiinteyttä (Blau & Duncan 1967) ► ”The Constant Flux” (Erikson & Goldthorpe 1992): suhteellinen liikkuvuus onkin vakio! (Englanti, Ranska, Saksan lt, Unkari, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Puola, Skotlanti, Ruotsi, USA, Japani, Australia)  aineistot kuvasivat nopean liikkuvuuden aikaa  suhteellinen liikkuvuus kuvaa vain vanhempien ja lasten ammattien riippumattomuuden astetta (isä-poika)  mutta ei ota huomioon, että sosiaalisesti kohonneiden määrä oli tuona aikana suuri ► Vuosisadan lopulla sosiaalinen kohoaminen vähentynyt ja liikkuvuus alaspäin lisääntynyt (kerrostumarakenteen jäykistyminen) ► Liikkuvuuden rakenne ei välttämättä vaikuta eriarvoisuuteen ► Koulutuksen asema keskeinen ► Valikoituminen ylläpitää kerrostuma- tai luokkajakoa myös nopean teollistumisen aikana; kaikki eivät hyödy koulutuksesta yhtä paljon (Aro 2003)

Goldthorpe CASMIN* kerrostumajako I. ylempi ammatti-, hallinto- ja virkahenkilöstö; johtajat ja omistajat II. alempi –”-, teknikot, työnjohto III. hallinnon ja kaupan työntekijät IV. pienomistajat ja –yrittäjät, maatalousyrittäjät V. alempi teknikko- ja työnjohtohenkilöstö VI. puoliammattitaitoiset ruumiillisen työn tekijät VII. ammattitaidottomat tt, maataloustt * Comparative Analysis of Social Mobility in Industrial Societies

Elämäntapaluokat ► Adam Smith, Thorstein Veblen, Max Weber ► Pierre Bourdieu:  taloudellinen ja kulttuurinen pääoma  erottautumiskamppailu  habitus  statusmonopolit ► Birmingham School (CCCS Centre for Contemporary Cultural Studies): Miksi työläisten lapset päätyvät työläisiksi?  nuorisokulttuurit  homologia  myönteiset itsemäärittelyt

Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft ( ) ► Klasse – luokka (markkina-asemat)  työväestö  pikkuporvaristo  omaisuudeton sivistyneistö  omistajat ► Stand – status (arvostus, sulkeuma)  elämäntapa  kasvatus ja koulutus  arvostus syntyperän tai ammatin perusteella ► Partei – ”puolue” (valta muihin)  väkivalta  vaalit  suostuttelu ► Ryhmiä vai toimintatapoja?

kulttuurinen pääoma taloudellinen pääoma

Society made visible: ► “While it must be reasserted, against all forms of mechanism, that ordinary experience of the social world is a cognition, it is equally important to realize … that primary cognition is misrecognition … The dialectic of conditions and habitus is the basis of an alchemy which transforms the distribution of capital, the balance-sheet of a power relation, into a system of perceived differences, distinctive properties, that is, a distribution of symbolic capital, legitimate capital, whose objective truth is misrecognised.” (Bourdieu 1984: 172; italics mine). ► HUOM! ”salaisuus” luokkasuhteiden uusintamisen edellytys

Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia ► Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) ► Syrjäytyminen (yksilöllistynyt, moniulotteinen köyhyys) ► Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD- maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi

Päätelmiä ► Eriarvoisuuden ja luokan käsitteet syytä erottaa toisistaan ► Luokka on toimintaa ja rakennetta yhdistävä käsite ► Luokkien tunnistaminen nykykapitalismissa vaikeaa ► Eriarvoisuus on lisääntymässä globaalisti ja kehittyneissä kapitalistisissa maissa ► Ammattiaseman perusteella liikkuvuus tod. näk. vähenee, Suomessa tulokset epävarmoja ► Eriarvoisuutta on monta tyyppiä ja siihen on monia syitä ► Kulttuuriset tekijät uusintavat eriarvoisuuden rakenteita ► Yksilöllinen köyhyys (syrjäytyminen) on keskeinen eriarvoisuuden tyyppi kehittyneissä maissa ► Luokka- ja eriarvoisuuskäsitteet ovat osa yleistä yhteiskuntateoriaa