Pelitoiminnan tuotto v yhteensä 739,1 milj. euroa  Raha-automaatit 571,2 milj. €  Pelisalit 94,1 milj. €  Casino Helsinki 27,5 milj. €  Ravintolakasinopelit 14,9 milj. €  Internetpelitoiminta 29,7 milj. €  Vuokratuotot 1,7 milj. €

2 Pelitoiminnan tuoton jakautuminen v yhteensä 739,1 milj. euroa Arpajaisvero 73,8 milj. € Palkat ja sosiaalikulut 61,2 milj. € Muut kulut 69,9 milj. € Investoinnit 23,9 milj. € Tilitetty STM:lle käytettäväksi avustuksiin 410,8 milj. € Sijoituspaikkamaksut 99,5 milj. €

Avustus, Pelituotoista avustuksiin Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Toiminnan kulut Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset Hakemukset Pelitoiminnan tuotto Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä RAY maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Valtioneuvosto päättää avustuksista RAY:n johtokunta RAY:n hallitus Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jako- ehdotuksen valtioneuvostolle Avustukset

4 Mitä on RAY:n seuranta? Uudet arviointi- ja raportointimenetelmät Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM

RAY:n toimintaa säädellään laeilla ja asetuksilla •Mm: •Arpajaislaki •Laki raha-automaattiavustuksista •Asetukset ja luvat •Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä •Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien toimeenpanosta •SM:n asetus Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien pelisäännöistä

Avustusosasto, Janne Jalava, Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21§ Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava avustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Rahapeliyhteisön on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen avustusten tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia kilpailuun ja eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden muita vaikutuksia. Rahapeliyhteisön on määräajoin arvioitava avustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita.

Avustusosasto, Janne Jalava, Seuranta ei valvo, vaan kehittää! Seurannan tavoitteena on •Auttaa löytämään ja levittämään hyviä käytäntöjä. •Paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin. •Välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. Seurannan välineitä ovat •Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (osa vuosiselvitystä) •Projektin loppuraportti •Asuntojen ja asukasvalinnan selvitys •Erillisselvitykset (valitut kohteet) Valvonta tekee kuluseurantaa ja laillisuusvalvontaa sekä seuraa kilpailuvaikutuksia.

Avustusosasto, Janne Jalava, Seurannan kehittämisen Mitä Missä Milloin •Seurantajärjestelmä kehitetään vuosien 2011 ja 2012 aikana •2013 pyydetään ensimmäiset kohdekohtaiset tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset osana vuosiselvitystä. •Tavoite: Vastaaminen tukee oman toiminnan kehittämistä. •Selvityslomake on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa. •C-projektit toimittavat tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen joka vuosi • Ak-toiminnot joka toinen vuosi •Yleisavustuksen seurantasykli on 3-5 vuotta. •RAY:n seurantavastaavat analysoivat kaikki vastaukset.

9 Seurantatiimi • Janne Jalava, seurantapäällikkö Anne-Mari Tuominiemi, avustusvalmistelija, ohjelmien seuranta Emma & Elias Anne Merjovaara, seurantavastaava tiimi 1 Viestinnällinen vaikuttaminen, palvelujärjestelmien kehittäminen, loma- ja leiritoiminta Samuli Koiso-Kanttila, seurantavastaava tiimi 2 Asumisen edistäminen ja kehittäminen, ryhmämuotoinen tuki Ulla Hartvig, seurantavastaava tiimi 3 Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat, yksilöllinen tuki Satu Niemelä, tarkastaja, Kriisiauttaminen, ohjelmien seuranta

Ajankohtaista seurannasta: uudistunut loppuraportti – koskee C-avustuksia •Projektin loppuraportti on uudistunut. Suositus loppuraportin laatimisesta löytyy • •Tiivistelmäosio: lomake 3739 •Vapaamuotoinen tekstiosio, suositus max 30 sivua. •Loppuraportista tehdään kirjallinen analyysi •Hyväksytty loppuraportti on edellytys projektin viimeisen maksuerän nostamiselle. •Hyväksynnästä ilmoitetaan paitsi maksatukseen myös järjestölle. Avustusosasto, Janne Jalava,

11 Toimintakokonaisuudet 1) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 2) Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 3)Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 4) Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 5) Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 6) Asumisen edistäminen ja kehittäminen 7) Toimintakokonaisuuksien ja palvelujärjestelmän kehittäminen 8)Kriisiauttaminen  Näiden mukaan on luotu tuloksellisuus- ja vaikutusselvitysten sisältö  Jokainen kohde kuuluu johonkin toimintakokonaisuuteen.  Jokainen kohde kuuluu vain yhteen toimintakokonaisuuteen.

Järjestö X RAY TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSELVITYS (TVS) PROSESSINA 12 TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSELVITYS ANALYYSI KÄYNTI JÄRJESTÖSSÄ  SEURANTA- JA KEHITTÄMIS- RAPORTTI KOMMENTIT JÄRJESTÖLLE/EI TARVETTA KOMMENTEILLE

13 Tuloksellisuus ja vaikutusselvityksen rakenne - Kohteen perustiedot (esitäytetty verkkoasioinnissa) -6 kysymysosiota: •1. Kehittävä itsearviointi •2. Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot Kerätyn tiedon koostaminen ja raportointi •3. Työntekijöitä koskevat tulokset •4. Vapaaehtoisia koskevat tulokset •5. Osallistujia ja kohderyhmiä koskevat tulokset •6. Yhteistyökumppaneita koskevat tulokset

14 Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – I Kehittävä itsearviointi •Toteuman vertailu tarkastelukauden tavoitteisiin •Analyysi, mitä saavutettiin ja miksi, mitä jäi saavuttamatta ja miksi? •Kokonaisarvio toiminnasta •Mitä johtopäätöksiä kerätyn seurantatiedon perusteella on tehty toiminnan vahvuuksista ja kehittämistarpeista? •Toimivat käytännöt ja menestystekijät •Haasteet ja toiminnalliset heikkoudet, uudet painopistealueet •Toiminnan kehittämissuunnitelma: •Konkreettiset kehittämisehdotukset. Jos mahdollista myös aikataulu ja vastuuhenkilöt (osatavoitteet + resurssit) •Lyhyt / pitkä aikaväli

Avustusosasto15 Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot •2. Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot •Toimintakokonaisuuskohtaisesti kysytään strukturoidusti joitakin lukuja •Esimerkkinä kokonaisuuden YKSILÖLLINEN TUKI JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN kysymykset: Lisätietoja (vapaa tekstikenttä) Yhdistyksen jäsenmäärä Avustuskohteen osallistujamäärä Yhteydenottojen kokonaismäärä Henkilökohtaiset tapaamiset kokonaismäärä Kontaktit puhelimitse ja sähköpostilla yms. kokonaismäärä Muut kontaktit kokonaismäärä Aukiolotunnit viikossa

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot •Kaikille toimintakokonaisuuksille yhteiset määrälliset tiedot •Osallistujien määrä ikäryhmittäin: •0-6, 7-17, 18-29, 30-62, 63-79, 80< •Osallistujien sukupuolijakauma •Osallistujien työelämästatus: 16 TyöelämästatusOsallistujien lukumäärä lapsia / koululaisia opiskelijoita yrittäjiä palkansaajia työttömiä äitiyslomalla / hoitovapaalla eläkkeellä työelämästatus ei tiedossa

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot •Avustuskohteella työskennelleet henkilöt tarkastelukaudella: •Palkallisia työntekijöitä - määrä henkilöinä •Palkallisia työntekijöitä - määrä henkilötyövuosina •Harjoittelijoita - määrä henkilöinä •Vapaaehtoistyöntekijöitä - määrä henkilöinä •Vapaaehtoisten työtunnit / viikko •Lisätietoja (vapaa tekstikenttä) •Vapaaehtoistyöksi ei tässä yhteydessä lasketa hallituksen jäsenyyttä tai ohjausryhmässä toimimista. 17

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – III Työntekijöitä koskevat tulokset •13. Miten avustuskohteen työntekijöiltä on kerätty tietoa? •Koonti työntekijöiden vastauksista: •14. Mikä on työntekijöiden näkemys toiminnan sisällöstä ja toteutustavasta? •15. Mitkä ovat työntekijöiden mielestä toiminnan tärkeimmät tulokset ja vaikutukset? •16. Mikä on työntekijöiden näkemys toiminnan kehittämistarpeista? •17. Miten avustuksen saajan organisaatio tuki työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista? 18

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – IV Vapaaehtoisia koskevat tulokset •18. Miten avustuskohteen vapaaehtoisilta on kerätty tietoa? •19. Millaista tukea ja koulutusta vapaaehtoistyöntekijät ovat saaneet tehtäviensä hoitamiseen? •20. Millaisia näkemyksiä vapaaehtoistyöntekijöillä on toiminnan sisällöstä, toteutustavasta ja kehittämistarpeista? 19

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys – V Osallistujia / kohderyhmää koskevat tulokset •21. Miten osallistujia koskevat tiedot on kerätty? •Koonti osallistujien vastauksista: •22. Osallistujapalaute toiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta: •23. Osallistujapalaute toiminnan hyödyistä ja vaikutuksista: •24. Osallistujien odotuksia / ideoita toiminnan kehittämiseksi: 20

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys VI Yhteistyökumppaneita koskevat tulokset •25. Mitkä ovat keskeiset kumppanit ja millainen rooli heillä on toiminnan toteuttamisessa? •26. Miten yhteistyökumppaneita koskevaa tietoa on kerätty? •Koonti yhteistyökumppaneiden vastauksista: •27. Yhteistyökumppaneiden mielipiteet tarkasteltavan avustuskohteen toiminnan tuloksista ja vaikutuksista: •28. Yhteistyökumppaneiden näkemykset tarkasteltavan avustuskohteen ja yhteistyön kehittämiseksi: •Tarkoitus on kertoa miten kumppanuus on konkreettisesti edistänyt avustuskohteen toiminnan toteuttamista ja tulosten saavuttamista. Tarkoitus ei ole raportoida järjestön kaikkien sidosryhmien mielipiteitä. 21

22 •” Ei ole olemassa yhtä oikeata tapaa tehdä arviointia. Korkealuokkaista arviointi on silloin kun arviointitietoa voidaan hyödyntää kontekstissaan.” •(Patton 2001) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys - Keskustelua

Tulossa syksyllä 2012 – Vaikuttavaa kiertue •Aikataulu: •Helsinki •Turku •Tampere •Jyväskylä •Kuopio •Oulu •Rovaniemi •Seinäjoki •Ilmoittautumislinkki alkaen

Tiedon hyödyntämisnäkökulma •Seurannan päätehtävä on kerätä ja koostaa hyödyntämiskelpoista tietoa avustetun toiminnan laajuudesta, tuloksista ja toimintaympäristöstä. •Tietoa kerätään strukturoidusti sekä avustuskohteilta että toimintaympäristöstä. •Tietoja voivat hyödyntää: •Järjestöt, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia. •Järjestöt perustelemaan ja konkretisoimaan oman toimintansa yhteiskunnallista merkitystä. •RAY:n avustusosasto jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. •RAY:n viestintä lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla ja osoittamaan avustusjärjestelmän yhteiskunnallista merkitystä. •STM arvioidessaan avustetun toiminnan tuloksellisuutta ja vaikutuksia. Avustusosasto, Janne Jalava,

Keskiössä ihminen Loppujen lopuksi: seurantiedon hyödyntämisen keskiössä on yksilö/ihminen/väestöryhmä  Keskeistä: Miten avustetulla toiminnalla parhaiten voidaan •A) Vahvistaa terveyttä sosiaalista hyvinvointia •B) Ehkäistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia •C) Auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita (yksilöitä) Avustusosasto, Janne Jalava,

Avustusosasto, Janne Jalava, Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? •Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista •Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti •Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta  ns. arvioivan työotteen kehittämistä •Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista •Loppuraportin kirjoittamista •Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia

Avustusosasto, Janne Jalava, Mitä tämä tarkoittaa järjestön kannalta? •Järjestössä pitää olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa avustuskohteen itsearvioinnin toteuttamisesta ja tulosten sekä vaikutusten raportoinnista RAY:lle. •Seurantatiedon raportointiin kannattaa varautua jo vuonna 2012, koska 2013 kysytään edellisen toimintavuoden tietoja. •Järjestöt saavat itse päättää, miten ne vaadittavan tiedon keräävät. Keskeistä on kerätä itselle olennaista tietoa yksinkertaisella ja hyödyntämiskeskeisellä tavalla!

28 KIITOS!