Oppimateriaalien metadata Metadatapäivä 10.11.2005 Mikael Vakkari HY / Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hajautettu kurssien toteutus ja kehitys OSCu-hankkeessa ITK’03 Kirsti Ala-Mutka, Sanna Räisänen TTY/Ohjelmistotekniikka.
Advertisements

Kokoelmien kuvailun formaatteja ja standardeja Marit Olander Helsingin yliopiston kirjasto
Monimediaista sisältöä verkkokursseille ideoita sisällöntuotantoon Kajaani Terho Kontioinen Joensuun yliopisto.
Kansalliskirjasto, DSpace ja julkaisuarkistot FinnOA:n julkaisuarkistoworkshop, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
Tiedonhallinnan näkökulma valokuvien digitoinnin suunnitteluun Originaalin vähimmäistiedot, jälkituotannon tiedot ja metadata Anne Isomursu Suomen valokuvataiteen.
Kampusten julkaisuarkistoyhteistyö Kumpulan tiedekirjasto Terveystieteiden keskuskirjasto Viikin tiedekirjasto Timo Aalto /
Open Source Courseware OSCu
IST Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus – standardit ja suosituksia Rita Voigt Teknillisen korkeakoulun kirjasto ja OA-JES Julkaisupäivä –
Dublin Core – formaatti ja sen soveltaminen Tietoa tiedosta – Tietoa metatiedosta Juha Hakala
Turid Hedlund SVEP projektin metadatasuositukset Turid Hedlund Hanken.
1 Julkaisukanavahanke Verkko-oppimateriaalien jakelun, löydettävyyden ja oikeuksien hallinnan kehittäminen kansallisessa virtuaaliyliopistotoiminnassa.
KDK:n Asiakasliittymä haasteet ja uudet vaihtoehdot Ari Rouvari.
Web Services ©Reino Aarinen, Miksi?  Web Services tekniikalla voi muuttaa valmiit sovellukset Web sovelluksiksi.  Sovellus voi julkaista toiminnon.
Oppimisaihiot ja standardointi Harto Pönkä,
MULTIMEDIAN MONET MUODOT
RajatOn Kehitys Jukka Vilen & Heli Korte TTKK/DMI/Hypermedialaboratorio.
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
LibGuides-kokemuksia Case SeAMK E-aineistopäivä AMKIT-konsortio Tuula Ala-Hakuni Suunnittelija.
Resource Description Framework
Creative Commons ja yhteisöttömän aineiston lumo Tietoisku Jari Sarja Otavan Opisto.
Kansallinen digitaalinen kirjasto Pitkäaikaissäilytys Kirjastoverkkopäivä Esa-Pekka Keskitalo.
XML -kielen perusteet SIMO Seminaari Antti Mäkinen.
Finna ja avoimen metadatan lisenssi Finnan konsortioryhmä Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Verkko-opetuksen laatuhankkeen kehitystyö 2006 VVYOP` Sari Koski-Kotiranta, Helsingin yliopisto
Verkko-opetuksen suunnittelusta Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
Copyright VirtuaaliAMK 1 Kirjastopalvelut osana Virtuaaliammattikorkeakoulua –projekti
Kansalliskirjaston julkaisuarkistoille tarjoama tuki Julkaisupäivä, Oulu, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
Laatua verkko-opetukseen Vopla-hankkeella Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Käyttöoikeuksien selventäminen Finnassa – metadata ja digitaaliset objektit Erkki Tolonen ja Maria Virtanen.
Kausijulkaisupäivä Helsinki Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjasto DOMS – DIGITAALISEN AINEISTON HALLINTAJÄRJESTELMÄ.
Tutkimusaineistojen metadata ”Tietoa tiedosta - Tietoa metatiedosta” Tilastokeskus Mari Kleemola.
Sosiaalinen media kevyesti sulautettuna Hy / Antero Aunesluoma
IR TIETOKARTTAHANKE Yliopistokirjastojen kokoelmien kartoitusta ja kuvailua STKS:n kausijulkaisupäivä Irma Reijonen Vuokko Palonen, Raine.
Metatieto ja HTML-dokumentit Markus Virkkala Esa Kaihlanen TJTD63 - Semanttinen Web - 4/2002.
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Julkaisuarkistot ja Nelli-portaali Ari Rouvari & Ere Maijala Julkaisuarkistot workshop Helsingin yliopisto.
Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tuo Finnaan Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
DViikki Kokemuksia kokotekstien taltioinnista DSpace-ohjelmistolla Kimmo Koskinen Viikin tiedekirjasto.
Opettaja ja kansainvälinen PBL –perustainen verkko-opetus Irmeli Ahonen THM, fysioterapeutti
Linkkikirjasto Nina Granlund Kirjastot.fi Linkkikirjasto Kirjastojen.
Lajihavainnot tietojärjestelmiin Lajihavainnot tietojärjestelmiin: keskusteluseminaari eliöhavaintojen keruusta Suomessa Viikki.
Haravointi & indeksointi … mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tarkistaa Finnassa Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.
1 Verkko-oppiminen Anniina Salmi. Sisältö 1.Verkko-oppimisen hallinta 2.Historia 3.Hallintajärjestelmiä 4.Sisällön standardointi 5.Yhteenveto.
1 eLearning Anniina Salmi. Contents 1.eLearning management 2.History 3.Conent management tools 4.Content standardisation 5.Summary.
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan
Tutkimusaineiston kuvailu avaamisen tukena ATT osaajakoulutus Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto orcid.org/
Teema 3: Haasteet Uudet kuvailukäytännöt ja tarpeet: RDA, e-aineistot, avoin tieto Nina Hyvönen
Tietokantamoottorit Suosittuja tietokantamoottoreita: MySQL SQLite
Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot -työryhmän tuloksia
Finton kehittäminen yhteisten sanastojen palveluna
Kuvailevan metadatan standardeista
Datan ja aineistojen avaaminen Finnan avulla
Mukaan Finnaan - liittymisprosessin vaiheet
Mukaan Finnaan - liittymisprosessin vaiheet
Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot
Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä
Datan metadata - mitä metadata on ja miksi sellaista tarvitaan?
Julkaisuarkistopalvelut tutkijoille Helsingin yliopistossa
Datan ja aineistojen avaaminen Finnan avulla
Photograph:Eeva Rista, Helsingin kaupunginmuseo,
Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.
Ajankohtaista opetuksen näkökulmasta
DATAN JA AINEISTOJEN AVAAMINEN FINNAN AVULLA
Miten omat aineistot saadaan Finnaan?
Datan ja aineistojen avaaminen Finnan avulla
Pitkäaikaissäilytyksen metatiedot
Miten omat aineistot saadaan Europeanaan?
Esityksen transkriptio:

Oppimateriaalien metadata Metadatapäivä Mikael Vakkari HY / Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö

E-oppimateriaali  Verkon kautta jaeltavaa  Opettajan itsensä tuottamaa tai ”valmista”  Lisensoitavaa tai vapaasti verkosta saatavaa  Perustutkinto-opiskelun ja -opetuksen tukimateriaalia  Kurssimateriaalia tai itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua  Esimerkiksi kurssin oheislukeminen, tai luento- ja harjoitusmateriaali elektronisessa muodossa -Formaattiin ei oteta kantaa (.pdf,.doc, verkkosivut, videot, kuvat, esitykset jne.) – riippuu mediasta  Perinteisessä, monimuoto- ja verkko-opetuksessa käytettävää materiaalia  Määrä kasvaa jatkuvasti – käyttö, sovellukset?  Ongelmina hallinta, paikannus ja tekijänoikeudet

Metadata  Tietoa tiedosta - ”Data about data”  Strukturoitua tietoa resurssista (dokumentista) -Ryhmä sovittuja määriteltyjä elementtejä, joilla resurssi (dokumentti) kuvaillaan (standardit)  Mahdollistaa resurssien tunnistamisen, organisoinnin, hallinnan ja paikannuksen (tiedonhaku, sisällönkuvailu jne.)  Kuvailevaa, teknistä ja hallinnollista, voi kertoa myös resurssin käytöstä  Esim. Kirjastot: MARC21 – ”bibliografisten tietojen vaihtomuoto”  Eri formaatteja eri tarkoituksiin  Pragmatiikka (käyttötarkoitus), Semantiikka (elementit) ja Syntaksi (muoto, rakenne)

Metadata, miksi?  “Metadataformaatit ovat kirjastojen kannalta keskeisiä, koska ne määrittelevät – kuvailusääntöjen ohella – järjestelmiemme sisältämien tietojen sisällön ja rakenteen” [Hakala, J.]  Resurssien kuvailu tärkeää, koska  Resurssien tunnistaminen ja hallinta vaikeaa  Ilman kuvailuja ei löydetä kunnolla mitään  E-oppimateriaalille on käyttöä  Uudelleen käyttö, opetus, etäopiskelu jne.  Kehitystarpeet ja strategia  Yhteiset hankkeet -> yhteiskäyttö ja jakelu?  Tulevaisuus ja visiot, onko niitä?

Yhteiskäyttö  Yhteiskäyttö - "the ability of two or more systems or components to exchange information and to use the information that has been exchanged."  Standardit välttämättömiä!  Open Archives Initiative Protocol for Metadata Harvesting OAI-PMH  Sovellusriippumaton tiedonvaihtoprotokolla metadatan haravointiin  Tiedontuottajat (resurssit) & palvelun tarjoajat (haravointi)  Shareable Content Object Reference Model (SCORM)  Advanced Distributed Learning initiative (USA - PM)  Kokoelma standardeja tiedonvaihtoon  E-oppimateriaalien löytäminen, uudelleenkäyttö ja hallinta

Oppimateriaali ja metadata  Jatkuvasti kasvava e-oppimateriaalin määrä ja monimuoto-opetuksen yleistyminen vaatii keinoja aineiston tehokkaaseen hallintaan  E-oppimateriaalin tavoitettavuuden, hallinnan ja käytettävyyden parantaminen  Materiaalien kuvailu välttämätöntä, mikäli tarkoitus kehittää palveluita ja tukea verkko-opiskelua -> strategiat  Huolehdittava tekijänoikeuksista -Perehdyttäminen ja kartoitus  Oppimateriaali vs. tieteellinen materiaali  Tieteellinen materiaali yleensä etusijalla  Raja epäselvä

Oppimateriaali ja metadata...  Laadukas verkko-oppimateriaali  Eri määritelmiä -> Kriteereitä myös metadataan  Kriittisten elementtien tunnistaminen  Materiaalin käyttötavan, -tarkoituksen ja taustalla olevan ajattelun esittäminen  Oppimateriaalilla tiettyjä erityispiirteitä, jotka vaativat omat kuvailuelementtinsä  Opetustaso, opetustapa, resurssin tyyppi, interaktiivisuus, käyttäjä, oppimisaika jne. (vrt. formaattien tarkoitukset)  -> Formaatti käyttötarkoitukseen -> palvelut

Oppimateriaalin metadataformaatteja  IEEE Learning Objects Metadata (LOM)  Distributed Network of Library Repositories  Standardi  Opetusobjektit, osat, komponentit  Joukko ominaisuuksia, joilla opetusobjekteja voidaan hallita -Opetusobjektit digitaalisia tai ei-digitaalisia ”oliota” -Minimivaatimukset ”aihioiden” kuvailulle -Semanttiset suhteet  Yritykset, ARIADNE (Euroopan ”tietopooli”)

Formaatteja…  Dublin Core Educational (DC Ed. v /2005)  Dublin Core Metadata Iinitiative  Stadardi tulossa… -”Qualified” DC  Laajennettu DC, huomioitu oppimateriaalin erityispiirteet  Yhteistyötä LOM-kehitysryhmän kanssa -Myös kontrolloidun sanaston kehittäminen vireillä  Kirjastot ym. ym.  Muita: VOPM, RDF(S) jne.  Ontologiasovellukset?

LOM vs. DC (Unqualified)  LOM - IEEE (complex)  Hyvin monimutkainen  Joukko elementtejä, joille määritelty semanttiset suhteet ja rakenne objektien hallintaa ja yhteiskäyttöä varten  9 kategoriaa, hierarkkinen  Formaatin ’riisuminen’ yhteiskäyttöön vaikeaa - Ei sovellu helposti haravointiin – Osa datasta menetetään  DC - ISO15836 (simple)  15 peruskenttää – Unqualified DC  Yksinkertainen ~ Helppo...  Voidaan laajentaa eri sovelluksia varten – Qualified DC  Laajalti käytössä ja soveltuu hyvin yhteiskäyttöön -Helppo haravoida

E-oppimateriaalin kuvailu  Dublin Coren (Ed.?) käyttö suositeltavaa  Unqualified DC -peruskentät (15):  Title, Creator, Subject, Description, Publisher, Contributor, Date, Type, Format, Identifier, Source, Language, Relation, Coverage, Rights  Yleisin käytössä oleva verkkoaineiston kuvailuformaatti  Yksinkertainen, tehokas, helppo oppia, soveltuu kaikentyyppisille aineistoille - ”Neutraali” -Kuvailuvastuun (osittainen) delegointi  OAI-PMH standardin mukainen -> voidaan haravoida  Suomessa Kansalliskirjasto vahvasti mukana kehittämisessä (mukana myös NISO:ssa)  Laajennettavissa esim. Dublin Core Education extension

E-oppimateriaalit Helsingin yliopistolla  Materiaalia paljon ja hajallaan  Vain murto-osassa kuvailutiedot  Puutteelliset tiedot tekijänoikeuksista -”Tilkkutäkki-syndrooma”  Paljon toimijoita ja tuottajia  Useita eri oppimateriaalin tallennusalustoja rinnakkain  OPPIX(*), DViikki(*), EUREA D-Space(*), EnCompass(*), DiKK, ApuMatti, linkkilistat, SVY-aineistot  EUREA – LERU-yliopistojen yhteinen tekninen malli ja menetelmät yhteisten e-oppimateriaalien hallintaan -Sisällönkuvailut, kontrolloitu sanasto, yhteiskäyttö -LERU-oppimiskokonaisuudet + muut palvelut  Ei mainittavia yhteisiä käytäntöjä (vrt. HY:n strategia)

Kehitystarpeita  Hallintaa ja yhteisiä sääntöjä tulee kehittää  Useita toimijoita: OPTEK, Kirjastot, Tietotekniikka osasto -Vastuut?  Kuvailutiedot välttämättömiä -Yhteensopivuus nyk. järjestelmien kanssa -> DC (Ed.?)  Siirto kampusarkistoihin tieteellisen aineiston ohella -OPPIX -> EnCompass -DViikki – Ei merkittävästi e-oppimateriaalia, vielä… -DiKK -> CDSWare (+ kuvailu?)  Integrointi ja yhteiskäyttö muiden tahojen kanssa -SVY, EUREA (Pilottijärjestelmä + kuvailut - DSpace)  Tekijänoikeudet selvitettävä  … HY:n yhteisen hallintaprosessin kehittäminen

Kiitos!  Kysymyksiä & kommentteja?