Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan 23.11.2017 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.

Esitys aiheesta: "Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan 23.11.2017 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon."— Esityksen transkriptio:

1 Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun tuo omia aineistoja Finnaan
Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon yhteisten palvelujen ja infrastruktuurin strategisesta kehittämisestä yhteistyössä kirjastoverkon kanssa ja edistää tasavertaista tiedonsaantia yhteiskunnassa. Tulosalue vastaa digitaalisen kirjaston palvelu- ja työympäristön sekä kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue kehittää palveluja muille muistiorganisaatioille. Esityksen aloitusdia, vaihtoehto 2. Valitse tämä tai vaihtoehto 1 esityksesi alkuun.

2 Finnan paikallinen indeksi
Kaikki Finna-aineisto yhteisessä indeksissä Tuotanto- ja testi-indeksi Solr Lucene

3 Taustajärjestelmä Kokoelmahallintajärjestelmä, kirjastojärjestelmä, arkistojärjestelmä… Finnan tietolähde Mappaus sovittuun formaattiin (LIDO, EAD, DC…) Haravointirajapinta (OAI-PMH) Mahdollinen kuvapalvelin (JPEG)

4 Haravointi: aineisto haravointipalvelimille
Aineisto siirtyy taustajärjestelmästä Finnaan tietueina OAI-PMH -haravointiprotokolla Tietue Vain metatieto haravoidaan: ei kuvia, PDF-tiedostoja ym. Automaattisena jatkuvasti: 30 min / 1 vrk / 1 vko Päivitysharavointi tai uudelleenharavointi RecordManager

5 Testi-indeksi: mukaantulon työstöön
Uudet aineistot aina ensiksi testi-indeksiin Aineiston tarkastus ja muokkaus ennen tuotantoon menoa Ajastettu, päivittyy automaattisesti Testi-indeksillä ei voi julkaista

6 Deduplikointi: tietueiden tuplakontrolli
Kirjastoaineistoissa saman julkaisun eri tietueet yhdistetään ISBN:n ja muiden tunnisteiden perusteella Kummassakin indeksissä Testiharavoinneissa voidaan ohittaa Ajastettuna jatkuvasti RecordManager

7 Indeksointi: indeksin päivitys
Haravoitujen tietueiden vienti hakuindeksiin (Solr) Automaattinen kummassakin indeksissä: 10 min Formaattikohtaisesti määritelty tietojen mappaus indeksin kenttiin Haettavat kentät ja fasettikentät Alkuperäinen tietue tallennetaan myös sellaisenaan (fullrecord) Tietolähdekohtainen tai koko indeksin uudelleenindeksointi tarvittaessa, voi kestää useita päiviä RecordManager

8 Mappaukset indeksoitaessa
Formaattikohtaiset määrittelyt Sovittu yhteisesti: koskee kaikkia tietolähteitä Tietolähdekohtaiset asetukset Aineistotyyppi, kokoelmien ryhmittely toimipisteisiin jne Muutokset vaativat uudelleenindeksoinnin

9 Metadata Finnan käyttöliittymässä
Kullakin formaatilla oma Record Driver Rakentaa tietuenäytön sisällön (hakutuloslistoissa ja tietuesivulla näytettävät tiedot) Voi poimia mitä tahansa alkuperäisestä tietueesta, joka on haravoitu Finnaan Kuvailun tekeminen yhteisten sääntöjen mukaan tärkeää Poikkeusten ylläpito Finnassa muuttuisi nopeasti hallitsemattomaksi

10 Kun tietoja puuttuu Onko puuttuva tieto saatavissa alkuperäisestä Finnaan haravoidusta tietueesta? (ks. Henkilökuntanäyttö) Ei - Jos jotain olemassa olevaa kuvailutietoa puuttuu Finnaan haravoidusta tietueesta, täytyy useimmiten tarkistaa haravointirajapinnan mappaukset Kyllä - Jos Finnaan haravoitu kuvailutieto ei näy ollenkaan, tai ei näy oikein Finnassa > finna-posti. Selvitetään voidaanko korjata Record Driverissa

11 Kuvailutiedon laadun kriteerejä käytettävyyden näkökulmasta: Metadatan “liikennevalot”
Metadatan määrä ja laatu vaikuttaa aineistojen löydettävyyteen ja käytettävyyteen merkittävästi Kaikki tieto ei ole loppukäyttäjälle kuitenkaan suoraan tarpeellista, eikä kaiken tarvitse olla näkyvissä käyttöliittymässä Kullakin sektorilla on jo omat metadatan laatukriteerinsä, ei ole tarkoitus muuttaa niitä Finnan kriteeristö toimii itsearviointivälineenä organisaatioille Kriteeristö on suuntaa-antava: tietueen kokonaisvaikutelma ratkaisee

12 HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO
Metadatan laadun kriteerejä Finnan käytettävyyden näkökulmasta (1/2) HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO Metadatan määrä ja laatu Tietueisiin liittyy kattavasti laadukasta metadataa. Metadata on standardinmukaista  Tietueisiin liittyy kohtalaisesti metadataa. Sitä voisi olla enemmän tai se voisi olla tarkempaa tai standardin-mukaisempaa  Suurin osa metadatasta puuttuu  Tietueiden otsikointi Metadatasta nousee selkeästi jokin osio otsikoksi ja otsikko on käyttäjän kannalta järkevä  Metadatasta saadaan nostettua otsikko, mutta otsikko voisi olla selkeämpi  Tietueiden otsikot puuttuvat tai ne ovat hyvin epäselviä 

13 HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO
Metadatan laadun kriteerejä Finnan käytettävyyden näkökulmasta (2/2) HYVÄ KOHTALAINEN HEIKKO Esikatselukuvat Esikatselukuvat ovat selkeitä, sopivan kokoisia ja vesileimattomia. Kuvien käyttöoikeudet on ilmaistu selvästi  Esikatselukuvissa saattaa olla vesileima, mutta kuvasta erottaa silti olennaisen  Esikatselukuvat puuttuvat, ovat liian pieniä, epäselviä tai häiritsevästi vesileimattuja  Kokoelmat ja arkistot Kokoelmien ja arkistojen kuvauksessa on koko sisällöstä kertovaa tietoa  Kokoelmien kuvauksessa on kohtalaisesti koko sisällöstä kertovaa tietoa. Kuvausta voisi selventää ja/tai tarkentaa  Kokoelman kuvaus puuttuu tai on epäselvä 

14 Esityksen lopetusdia. Lopetusdiaa ei saa peittää eikä poistaa, vaan jokaisen esityksen pitää päättyä siihen. Kansalliskirjaston nykyisen yhteisötunnuksen on laatinut professori Erik Bruun 2000-luvun alussa. Bruun myös muokkasi tunnusta Kansalliskirjaston nimenmuutoksen yhteydessä vuonna 2006. Tunnus muodostuu merkistä ja logosta ”Kansalliskirjasto” (kirjasintyyppi Garamond). Merkkiosassa on korinttilaisen pylvään pää sekä sen vasemmalle ja oikealle puolelle jaettuna kirjaston perustamisvuosi 1640. Pylväänpää symboloi akateemisuutta ja historiaa. Se viittaa myös Kansalliskirjaston päärakennuksen suuriin saleihin, joissa kaikissa on korinttilaispylväiköt. Vuosiluku kertoo kirjastotoiminnan juurista, jotka ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.