Ihminen

Ihminen Ruoansulatus Verenkierto Hengitys Ihmisen rakenne Mikä ohjaa liikkeitämme Aistit Miten ihminen saa alkunsa

Ruoansulatus Ruoasta saadaan elimistön toimintaan ja liikkumiseen tarvittava energia. Ruoassa on myös rakennusaineita, joita tarvitaan kasvamiseen. Elimistömme tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa vettä. Näin suurta määrää emme kuitenkaan saa ravinnon mukana. Siksi on tärkeää muistaa juoda riittävästi päivittäin. Tärkeimmät ravintoaineet ovat hiilihydraatit, rasvat ja kivennäisaineet. Ruoansulatuskanavan osat ovat suu, ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuoli ja paksusuoli. Suussa ruoka hienonnetaan hampailla ja sitä pyöritellään syljessä. Jokainen suupala viipyy suussa noin 15 sekuntia. Sen jälkeen ruoka menee ruokatorvea pitkin mahalaukkuun. Mahalaukussa oleva happo pilkkoa valkuaisaineita. Sen jälkeen ruoka menee ohutsuoleen, joka on 6 metriä pitkä. Kuidut ja muut ravinnon vielä sulamattomat aineet kulkeutuvat paksusuoleen, jossa bakteerit hajottavat niitä.

Verenkierto Verenkiertoon kuuluu verisuonet ja sydän. Verenkierron tehtävä on kuljettaa soluille happea ja ruoansulatuselimistön pilkkomia ravintoaineita. Veri kuljettaa myös kuona-aineita munuaisiin ja keuhkoihin. Veri muodostuu liuenneet aineet 5,5%, vesi 49,5%, valkosolut ja verihiutaleet 4%, punasolut 41%. Valkosolujen tehtävä tuhota bakteerit ja virukset. Sydämen oikean kammion tehtävä on pumpata verta keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin. Vasen kammio pumppaa keuhkoista palanneen hapekkaan veren kaikkialle elimistöön.

Hengitys Ihmisen hengityselimistöön kuuluu 2 keuhkoa, henkitorvi ja keuhkoputki. Hengityksen vaiheita ovat sisään hengitys, kaasujen vaihto ja ulos hengitys. Hengityksen aikana keuhkoihin tulee hiilidioksidia ja sieltä vapautuu happea. Soluhengitys tarkoittaa, että soluissa sokeri palaa ja muuttuu hiilidioksidiksi ja vedeksi samalla soluun sitoutunut energia vapautuu. Hengityselimistöä voi hoitaa urheilulla ja ulkoilulla.

Ihmisen rakenne Solu on ihmisen pienin rakenneosa. Monista soluista yhdessä muodostuu kudos ja kudoksista muodostuu elin. Luuston tehtävä tukea ja suojata pehmeitä elimiä. Kun lihas supistuu se vetää luuta, jossa se on kiinni. Esimerkiksi hauislihas toimii käsivarren koukistajana. Luut kiinnittyvät toisiinsa nivelillä, rustoilla ja saumoilla. Liikunta vahvistaa luita ja lihaksia.

Mikä ohjaa liikkeitämme Hermosto muodostuu keskushermostosta ja ääreishermostosta. Keskus hermostoon kuuluu aivot ja selkäydin. Selkäydin toimii viestejä välittävänä keskuksena aivojen ja ääreishermoston välillä. Ääreishermoston muodostavat liikehermot ja tuntohermot. Liikehermot kuljettavat viestejä aivoista lihaksiin. Tuntohermot tuovat viestejä aistimista, esimerkiksi silmistä ja korvista, keskushermostoon. Hermoimpulssi kulkee liikeratoja pitkin aivoilta lihakselle. Kun nukut aivosi käsittelevät asioita, joita opit sinä päivänä. Kun käyttää päihteitä niin aivot menevät huumaantuneeseen tilaan. Silloin puheesta tulee epäselvää , liikkumisesta tulee epävarmaa ja ajatustoiminta heikkenee.

Maku ja kuuloaisti Makuaisti Kielen etuosa maistaa makean, etusivut suolaisen, takasivut happaman ja takaosa karvaan. Ilman hajuaistia ei maista mitään. Kuuloaisti Ilmassa liikkuvat ääniaallot saavat korvan tärykalvon värisemään. Tärykalvolta värinä siirtyy välikorvan kuuloluihin ja siellä sisäkorvan simpukkaan, jossa aistinsolut sijaitsevat. Niissä syntyvät hermoimpulssit siirtyvät hermoa pitkin aivoihin, jotka tulkitsevat ne ääniksi.

Näköaisti Näköaisti Silmään tulee valonsäteitä pienistä reiästä, mustuaisesta eli pupillista. Sarveiskalvo ja sen neste muodostavat tehokkaan linssin, joka tarkentaa kuvan sen verkkokalvolle. Hienotarkennuksen tekee toinen linssi, muotoaan muuttava mykiö. Silmät välittävät aivoille hieman toisistaan poikkeavat kuvat. Aivot muokkaavat kahdesta kuvasta yhden kolmiulotteisen kuvan, joten osaamme nähdä ja myös arvioida etäisyyksiä.

Tuntoaisti Ihossa on monta miljoonaa ärsykettä vastaanottavia aistinsoluja. Niiden avulla iho tunnista kylmän ja kuuman. Kun iho reagoi kylmään, se menee kananlihalle ja ihokarvojen lihakset pyrkivät nostamaan ihokarvat pystyyn. Jos suljet silmät, sormenpäittesi herkät aistinsolut kokoavat tietoa esineen muodosta ja pinnan laadusta.

Hajuaisti Ihminen tunnistaa ja erottaa toisistaan tuhansia tuoksuja. Hajumuisti on pitkä, ja voimme tunnistaa hajun perusteella jonkin asian pitkänkin ajan kuluttua.

Miten ihminen saa alkunsa Munasolu on naisen tuottama sukupuolisolu, joka syntyy ja kehittyy munasarjassa. Miehen sukusolut eli siittiöt syntyvät kiveksissä ja sieltä ne kulkeutuvat munasolun luokse, kun nainen ja mies ovat sukupuoliyhdynnässä. Yhdynnässä mies työntää jäykistyneen siittimen naisen emättimeen. Kun mies saa siemensyöksyn, satoja miljoonia siittiöitä lähtee uimaan munasolua kohti. Nopein siittiö tunkeutuu munasoluun ja hedelmöittää sen. Raskaus kestää noin 9 kuukautta. Sikiö saa kohdussa happea ja ravintoa napanuoran kautta.