Kehityksen myötä koko talous ja teollisuus palveluvaltaistuvat

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Teollinen tulevaisuus – uhat ja mahdollisuudet
Advertisements

Huonekalujen valmistus Lahti  TOL 310 Huonekalujen valmistus • Konttori ja myymäläkalusteiden valmistus (TOL 3101) • Keittiökalusteiden valmistus.
Toimintaympäristö
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Kauppa tuottavuuden ja talouskasvun lähteenä
ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Tilastokatsaus Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut.
Toimitusjohtajan katsaus. Liikevaihto Kotimaa Vienti.
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Yritysten määrän kehitys
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuotavuuteen? Kommentti Jussi Ahokkaan esitykseen.
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Maahanmuuttajien yrittäjyys ei ole pelkkää pizzaa ja pubeja Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan melko samanlaista.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Ajatuskehikko Nykytila Visio -rakenne -organisaatio Kyvykkyyspuute Strategia.
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Palkkojen muutos, työn tulo-osuus ja globalisaatio
Euroalue tyhjäkäynnillä
TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
Vaasa Johnny Åkerholm.  2008  2019 ◦ 65 vuotta täyttäneet+ runsaat 1/3 ◦ Huoltosuhde50  64 (Huoltosuhde = Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat.
Pohjoismaat ja Venäjän markkinat Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Pohjola-Nordenin seminaari
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Talouden näkymät vuosina Euro & talous 3/2012
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2009 Erkki Liikanen Erkki Liikanen.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Elinkeinorakenne Suomessa. Yleistietoa Suomen talous vastaa rakenteeltaan tyypillistä länsieurooppalaista teollisuusmaata. Palvelujen osuus tuotannosta.
Pk-yritysbarometri Syksy Pk-yritysbarometrin aineisto 2.
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TALOUSENNUSTE 2016– EnnustepäällikköEero Lehto Muut ennusteryhmän jäsenetSeija Ilmakunnas Ilkka Kiema Sakari.
Julkistaminen klo 9:00–10:30 Hotelli Scandic Marski, Helsinki Julkaistavissa klo 12:00.
TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila.
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
Kauppa Suomessa Jaana Kurjenoja.
20 Yritykset käyvät ulkomaankauppaa s
YH 2 Suomi ja kansainvälinen kauppa
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Vienti osana kansantaloutta
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry
Intia Kiina Muu Lat. Am. Muu it. Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Vienti Teknologiateollisuus.
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Arvonlisäys toimialoittain Raahen seutukunnassa 2016
Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Vienti Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Esityksen transkriptio:

Kehityksen myötä koko talous ja teollisuus palveluvaltaistuvat Kuvio 0.1 Kehityksen myötä koko talous ja teollisuus palveluvaltaistuvat Elintason suhde palvelujen bkt-osuuteen (vasen) ja korkean osaamistason tehtävien osuuteen teollisuudessa BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein BKT per capita,1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein NOR NOR FIN FIN Osuus kokonaistuotannosta, % Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat Kuvio 0.2 Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat Arvoketjun vaiheiden osuus kokonaisuudesta Globaalin työnjaon muutos Osuus arvonlisäyksestä 2000-luvun arvoketju Korkeiden kustannusten maat (2000-l.) Matalan kustannus- tason maat (2000-l.) 1970-luvun arvoketju Tuotantoa edeltävät palvelut Valmistus / Teollinen massatuotanto Tuotannon jälkeiset palvelut Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat Kuvio 0.2 Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat Ammattirakenteiden muutos %-osuuden muutos Korkean vaatimus- tason tehtävät Alhaisen vaatimus- tason tehtävät Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat Kuvio 0.2 Arvoketjun hymy kasvaa – Suomen työmarkkinat polarisoituvat Palkkarakenteiden muutos Palkkojen muutos, % Korkeapalkkaiset tehtävät Matalapalkkaiset työtehtävät Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Maailman palvelu- ja tavaraviennin kehitys 2000-luvulla Kuvio 0.3 ICT:tä hyödyntävät (digitaaliset) palvelut kasvavat muuta kauppaa nopeammin Maailman palvelu- ja tavaraviennin kehitys 2000-luvulla ICT:tä hyödyntävät palvelut Perinteiset palvelut Tavaravienti Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen palvelu- ja tavaraviennin kehitys 2000-luvulla Kuvio 0.3 ICT:tä hyödyntävät (digitaaliset) palvelut kasvavat muuta kauppaa nopeammin Suomen palvelu- ja tavaraviennin kehitys 2000-luvulla ICT:tä hyödyntävät palvelut Perinteiset palvelut Tavaravienti Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 1.1 Palvelujen osuus kokonaistuotannosta on suurin korkean tulotason maissa BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein LUX NOR SWI USA SWE CHL Osuus kokonaistuotannosta, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Modernit palvelut kasvavat muuta maailmankauppaa nopeammin Kuvio 1.2 Modernit palvelut kasvavat muuta maailmankauppaa nopeammin Maailman palvelu- ja tavaravienti käyvin hinnoin, indeksi 2000=100 Modernit palvelut Perinteiset palvelut Tavaravienti Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen ulkoinen vaihdanta kasvaa nimenomaan palvelujen ansiosta Kuvio 1.3 Suomen ulkoinen vaihdanta kasvaa nimenomaan palvelujen ansiosta Suomen palvelu- ja tavaravienti käyvin hinnoin, indeksi 2000=100 Modernit palvelut Perinteiset palvelut Tavaravienti Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palvelut ovat olleet talouden suurin sektori 1960-luvulta lähtien Kuvio 1.4 Palvelut ovat olleet talouden suurin sektori 1960-luvulta lähtien Pääsektoreiden osuudet kokonaistuotannosta, % Palvelut Jalostus Alkutuotanto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomessa palvelut työllistävät noin 70 % työvoimasta Kuvio 1.5 Suomessa palvelut työllistävät noin 70 % työvoimasta Pääsektoreiden työllisyysosuudet, % Palvelut Jalostus Alkutuotanto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Teollisuusyritys palveluiden tuottajana Kuvio 1.6 Palveluita tuotetaan palvelu- ja teollisuusyrityksissä Palveluyritys Teollisuusyritys palveluiden tuottajana Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut Myynti konsernin sisällä Myynti konsernin sisällä T&K Rahoitus Taloushallinto ym. T&K Rahoitus Taloushallinto Logistiikka ym. Palvelut markkinoille Palvelut markkinoille Huolto Koulutus Elinkaaripalvelut ym. Markkinat Markkinat Erillis- palvelut Palvelut osana teollista tuotetta Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Yksityisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta, % Kuvio 2.1 Suomessa yksityisten palvelujen merkitys nousi uudelle tasolle kriisin myötä Yksityisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta, % UK USA Saksa Ruotsi Suomi Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Yksityisten palvelujen osuus kokonaistuotannosta Kuvio 2.2 Kehittyneissä maissa yksityisten palveluiden rakenteet ovat samankaltaisia Yksityisten palvelujen osuus kokonaistuotannosta Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Yksityisten palvelujen alatoimialojen tuotanto-osuudet Kuvio 2.2 Kehittyneissä maissa yksityisten palveluiden rakenteet ovat samankaltaisia Yksityisten palvelujen alatoimialojen tuotanto-osuudet Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Työllisyys kasvaa, mutta ei Suomessa hyppää tuotannon tapaan Kuvio 2.3 Työllisyys kasvaa, mutta ei Suomessa hyppää tuotannon tapaan Yksityisten palvelujen osuus työllisyydestä, % UK USA Saksa Ruotsi Suomi Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen yksityisten palveluiden työllisyysosuus vertailumaiden pienin Kuvio 2.4 Suomen yksityisten palveluiden työllisyysosuus vertailumaiden pienin Yksityisten palvelujen osuus työllisyydestä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen yksityisten palveluiden työllisyysosuus vertailumaiden pienin Kuvio 2.4 Suomen yksityisten palveluiden työllisyysosuus vertailumaiden pienin Yksityisten palvelujen alatoimialojen työllisyysosuudet Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Tuottavuuskasvu Suomessa ripeää erityisesti 1990-luvun alun Kuvio 2.5 Tuottavuuskasvu Suomessa ripeää erityisesti 1990-luvun alun lamasta toivuttaessa Yksityisten palveluiden työn tuottavuuden kehitys (indeksi, 1980=100) UK Saksa Suomi USA Ruotsi Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Tuottavuuskärjessä Belgia ja Ranska – hännillä Kreikka ja Espanja Kuvio 2.6 Tuottavuuskärjessä Belgia ja Ranska – hännillä Kreikka ja Espanja Yksityisten palveluiden työn tuottavuuden taso, Yhdysvaltain dollaria työtuntia kohden Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palvelualojen t&k-toiminta Pohjoismaissa korkealla tasolla Kuvio 2.7 Palvelualojen t&k-toiminta Pohjoismaissa korkealla tasolla Yksityisten palveluiden t&k-intensiteetti (vasen) ja osuus yrityssektorin t&k-menoista (oikea), % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuria Kuvio 2.8 Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuria Innovaatiotoimintaa harjoittavien osuudet toimialoittain, % Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuria Kuvio 2.8 Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuria Innovaatiotoimintaa harjoittavien osuudet toimialoittain, % Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuria Kuvio 2.8 Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Suomessa suuria Innovaatiotoimintaa harjoittavien osuudet toimialoittain, % Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Investointiasteet laskussa lähes kaikissa kehittyneissä maissa Kuvio 2.9 Investointiasteet laskussa lähes kaikissa kehittyneissä maissa Aineelliset investoinnit suhteessa arvonlisäykseen 2009 ja sen muutos, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Bruttopääoman muodostus suhteessa arvonlisäykseen, % Kuvio 2.10 Aineelliset investoinnit vähentyneet – Suomen taso edelleen kansainvälisesti korkea Bruttopääoman muodostus suhteessa arvonlisäykseen, % Suomi Saksa Ruotsi UK USA Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Muutamat suuryritykset kattavat pääosan palveluiden työllisyydestä Kuvio 2.11 Muutamat suuryritykset kattavat pääosan palveluiden työllisyydestä Yksityisten palveluiden yrityslkm- (vasen) ja työllisyysosuudet (oikea) kokoluokittain 10-50 h. 50-250 h. 250 + h. 10-50 h. 50-250 h. 250 + h. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen palveluvienti on vertailumaiden keskitasoa, mutta kasvussa Kuvio 2.12 Suomen palveluvienti on vertailumaiden keskitasoa, mutta kasvussa Palveluiden vienti suhteessa koko vientiin, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen palveluvienti on vertailumaiden keskitasoa, mutta kasvussa Kuvio 2.12 Suomen palveluvienti on vertailumaiden keskitasoa, mutta kasvussa Palveluiden vienti suhteessa bkt:hen, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Pienissä maissa ulkomaalaisten palveluyritysten merkitys on suuri Kuvio 2.13 Pienissä maissa ulkomaalaisten palveluyritysten merkitys on suuri Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus työllisyydestä (vasen) ja tuotannosta (oikea) yksityisissä palveluissa, % Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomessa palvelujen kannattavuus on heikentynyt 2000-luvulla Kuvio 2.14 Suomessa palvelujen kannattavuus on heikentynyt 2000-luvulla Käyttökatteen ja arvonlisäyksen suhde yksityisissä palveluissa (vasen) ja sen muutos (oikea), % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kannattavuus uudelle tasolle ”tehottoman pääoman” kauden jälkeen Kuvio 2.15 Kannattavuus uudelle tasolle ”tehottoman pääoman” kauden jälkeen Käyttökatteen ja arvonlisäyksen suhde yksityisissä palveluissa, % Suomi Saksa Ruotsi UK USA Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palvelusektorin keskimääräinen työvoimakustannus 32 dollaria tunti Kuvio 2.16 Palvelusektorin keskimääräinen työvoimakustannus 32 dollaria tunti Työvoiman tuntikust. (vasen) ja niiden reaalinen muutos (oikea) yksityisissä palveluissa, % Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Yksityisten palvelujen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa Kuvio 3.1 Yksityisten palvelujen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa keskimäärin 2–3 % vuodessa Tuotannon nettoarvolisäys sektoreittain (mrd. vuoden 2011 euroa) Alkutuotanto Jalostus Palvelut, julkisyhteisöt Palvelut, yksityiset Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Yksityisten palvelujen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa Kuvio 3.1 Yksityisten palvelujen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa keskimäärin 2–3 % vuodessa Tuotannon nettoarvolisäys sektoreittain, tuotanto-osuudet (%) Alkutuotanto Jalostus Palvelut, julkisyhteisöt Palvelut, yksityiset Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Työllisyys Suomessa sektoreittain (tuhatta henkilöä) Kuvio 3.2 Vuoden 2011 lopussa yksityiset palvelut työllistivät 1,2 miljoonaa suomalaista Työllisyys Suomessa sektoreittain (tuhatta henkilöä) Alkutuotanto Jalostus Palvelut, julkisyhteisöt Palvelut, yksityiset Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Työllisyys Suomessa sektoreittain, osuudet kokonaistyöllisyydestä (%) Kuvio 3.2 Vuoden 2011 lopussa yksityiset palvelut työllistivät 1,2 miljoonaa suomalaista Työllisyys Suomessa sektoreittain, osuudet kokonaistyöllisyydestä (%) Alkutuotanto Jalostus Palvelut, julkisyhteisöt Palvelut, yksityiset Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Vähittäiskauppa on eniten työllistävä yksityinen palvelu Taulukko 3.1 Vähittäiskauppa on eniten työllistävä yksityinen palvelu Työllisyys ja tuotanto yksityiskohtaisella toimialatasolla Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 3.3 Asiantuntijapalveluissa tuottavuuden taso teollisuutta korkeampi – kasvu hidasta Työn tuottavuuden taso (nettoarvonlisäys/työtunti) toimialoittain, vuoden 2011 euroissa Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Työn tuottavuuskehitys vaihtelee voimakkaasti aloittain – Kuvio 3.4 Työn tuottavuuskehitys vaihtelee voimakkaasti aloittain – mittausongelmat suuria Työn tuottavuuden kehitys (indeksi, 1980=100) Teollisuus Inform. ja viestintä Rah. ja vak. Kauppa Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kokonaistuottavuuden keskimääräinen vuosimuutos, % Kuvio 3.5 Kokonaistuottavuus heijastelee kilpailun kireyttä ja innovoinnin onnistumista Kokonaistuottavuuden keskimääräinen vuosimuutos, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat eniten Kuvio 3.6 Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat eniten Innovaatiotoiminnan harjoittaminen Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat eniten Kuvio 3.6 Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat eniten Innovaatiotoiminnan harjoittaminen innovaatiotyypeittäin Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat eniten Kuvio 3.6 Softa-, tele- ja rahoituspalvelut innovoivat eniten Innovaatiotoiminnan harjoittaminen innovaatiotyypeittäin Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Monikansallisten tytäryritysten työllisyysosuudet, % Kuvio 3.7 Suomalaisten palveluyritysten ulkomainen työllisyysosuus teollisuutta pienempi Monikansallisten tytäryritysten työllisyysosuudet, % Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluissa palkkakehitys teollisuutta maltillisempaa Kuvio 3.8 Palveluissa palkkakehitys teollisuutta maltillisempaa Reaalinen tuntipalkka toimialoittain (deflatoitu toimialan arvonlisäyksen deflaattorilla), v. 2011 euroissa Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kannattavuus 2000-luvulla keskimäärin parempi kuin 1990-luvulla Kuvio 3.9 Kannattavuus 2000-luvulla keskimäärin parempi kuin 1990-luvulla Kannattavuus toimialoittain, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suurimpien palveluyritysten kotimainen työllisyys on pysynyt vakaana Kuvio 4.1 Suurimpien palveluyritysten kotimainen työllisyys on pysynyt vakaana Palveluyritykset 100 suurimmasta (vasen) ja liikevaihdosta (oikea) Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suurimpien palveluyritysten kotimainen työllisyys on pysynyt vakaana Kuvio 4.1 Suurimpien palveluyritysten kotimainen työllisyys on pysynyt vakaana Palveluyritykset 100 suurimman kokonais- (vasen ja kotimaisesta työll. (oikea) Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

20 suurinta yritystä kotimaan työllisyydellä mitattuna vuonna 2011 Taulukko 4.1 Puolet 20 suurimmasta työllistäjästä oli vuonna 2011 palvelualojen yrityksiä 20 suurinta yritystä kotimaan työllisyydellä mitattuna vuonna 2011 Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomailla Nokia Elektroniikka 18 544 115 456 Itella Kuljetus ja huolinta 15 330 6 370 ISS Palvelut Yrityspalvelut 12 100 VR-Yhtymä 10 883 517 Kesko Päivittäistukku 10 096 8 904 UPM-Kymmene Metsä 9 894 13 206 YIT Rakennus 9 359 16 841 Metso Metalli 9 054 20 546 Stora Enso 7 092 20 908 Finnair 6 770 700 ABB Rautaruukki 6 600 5 200 Lassila & Tikanoja 6 534 1 976 HOK Elanto Vähittäiskauppa 6 180 SOK-Yhtymä Tukkukauppa 6 156 2 794 Metsä Group 5 921 7 079 Lemminkäinen 5 830 2 590 Tieto Tietotekniikka 5 685 12 415 Karl Fazer Elintarvike 5 578 8 322 Sanoma Viestintä 5 403 9 097 Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

20 suurinta yritystä kotimaan työllisyydellä mitattuna vuonna 1996 Taulukko 4.2 20 suurimman työllistäjän joukossa oli vuonna 1996 kuusi palvelualojen yritystä 20 suurinta yritystä kotimaan työllisyydellä mitattuna vuonna 1996 Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomailla Suomen PT Palvelu 33 486 202 UPM-Kymmene Metsä 28 968 15 840 Nokia Sähkö ja elektroniikka 17 999 13 767 VR-Yhtymä Kuljetus ja huolinta 17 320 Enso 16 134 2 960 Metsäliitto 10 967 5 619 Finnair 9 903 630 ABB-yhtiöt 9 057 118 Valmet Metalli 8 548 4 467 Rautaruukki 8 255 4 557 Outokumpu 7 269 6 539 Karl Fazer Elintarvike 6 449 2 406 Kesko Oy Päivittäistavaratukku 6 304 199 YIT-Yhtymä Rakennus, rakennusaine 6 122 1 062 Kemira Kemia ja muovi 5 945 4 686 Stockmann Vähittäiskauppa 5 893 696 Neste 5 789 2 873 Imatran Voima Energia 4 939 2 482 Tuko 4 887 Kvaerner Masa-Yards 4 843 Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerät Kuvio 4.2 Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerät Palveluiden vienti ja sen tärkeimmät alaerät Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerät Kuvio 4.2 Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerät Palveluiden vienti ja sen tärkeimmät alaerät Välityskauppa* Rojaltit ja lisenssimaksut Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut Muut palvelut Muut liike-el. palv. Palveluiden viennin jakauma vuonna 2011 alaerittäin Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerät Kuvio 4.2 Atk-palvelut ja välityskauppa ovat palveluviennin suurimmat alaerät Palveluiden vienti ja sen tärkeimmät alaerät Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Koneteollisuuden palveluvienti on kasvanut voimakkaimmin Kuvio 4.3 Koneteollisuuden palveluvienti on kasvanut voimakkaimmin Toimialoittaiset osuudet/muutokset palveluviennistä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Koneteollisuuden palveluvienti on kasvanut voimakkaimmin Kuvio 4.3 Koneteollisuuden palveluvienti on kasvanut voimakkaimmin Toimialoittaiset palveluvientiä harjoittavien yritysten lukumääristä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluviennin suurimmat 50 yritystä yhä keskeisemmässä roolissa Kuvio 4.4 Palveluviennin suurimmat 50 yritystä yhä keskeisemmässä roolissa Kokoluokittaiset osuudet/muutokset palveluviennistä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluviennin suurimmat 50 yritystä yhä keskeisemmässä roolissa Kuvio 4.4 Palveluviennin suurimmat 50 yritystä yhä keskeisemmässä roolissa Erikokoisten yritysten osuudet/muutokset palveluviennistä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluvientitodennäköisyys (%) osaamisintensiivisyyden suhteen Kuvio 4.5 Palveluviennin harjoittaminen yhteydessä osaamiseen ja muuhun kansainvälisyyteen Palveluvientitodennäköisyys (%) osaamisintensiivisyyden suhteen Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluvientitodennäköisyys (%) muun kansainvälisyyden suhteen Kuvio 4.5 Palveluviennin harjoittaminen yhteydessä osaamiseen ja muuhun kansainvälisyyteen Palveluvientitodennäköisyys (%) muun kansainvälisyyden suhteen Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 4.6 Yhä suurempi osa palveluista muuttuu digitaalisiksi ja automatisoitaviksi – lisäksi ICT:llä on mahdollista tehostaa kaikkia muitakin palveluita Palvelut, joita ei voida digi-talisoida ja automatisoida Osittain automatisoitavissa olevat palvelut, hybridi-palvelut Täysin automatisoitavissa olevat palvelut Ihmiseltä ihmiselle – henkilökohtaiset palvelut Ei voida varastoida Esim. parturi, psykologi, useimmat hoivapalvelut Ihmistyötä ja ICT:tä yhdistävät palvelut Palveluprosesseja tehos- tetaan ICT:n avulla => Palvelujärjestelmä Esim. suurin osa terveydenhoitopalveluista, kauppa ICT on korvannut kokonaan ihmistyön Esim. matkavarauspalvelut, pankkipalvelut, tiemaksujen kerääminen Digitalisaatio Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 4.7 Mitä korkeampi on tietointensiivisten palv. osuus taloudesta, sitä korkeampi tulotaso Tietointensiivisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta ja tulotaso (bkt per capita) BKT per capita, 1000 USD käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein LUX NOR USA SWE Osuus kokonaistuotannosta, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluiden käyttö välituotepanoksina kasvaa, teollisuustuotteiden Taulukko 4.3 Palveluiden käyttö välituotepanoksina kasvaa, teollisuustuotteiden osuus pienentyy Eri sektoreilta tulevien tuotantopanosten osuus kansantalouden kaikesta välituotekäytöstä, % 2000 2007 Teollisuus ja rakennustoiminta 39,0 35,1 Palvelut 36,4 37,0 - tietointensiiviset palvelut 11,3 12,0 Tuonti 24,6 27,9 Yhteensä 100 Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Kuvio 4.8 Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet palveluiden työvoimasta Euroopassa, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Kuvio 4.8 Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet teollisuuden työvoimasta Euroopassa, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Kuvio 4.8 Suomen palvelut ja erityisesti teollisuus ovat osaamisintensiivisiä Kaikkien palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Muutokset eri ammattiryhmien osuuksissa vuodesta 2000 vuoteen 2006, Kuvio 4.9 Korkeaa koulutusta vaativat työt lisääntyvät – ammattirakenteet polarisoituvat Muutokset eri ammattiryhmien osuuksissa vuodesta 2000 vuoteen 2006, %-yksikköä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

ICT-palveluiden työtehtävät ovat lähes kokonaan asiantuntijatehtäviä Kuvio 4.10 ICT-palveluiden työtehtävät ovat lähes kokonaan asiantuntijatehtäviä Tehtävärakenteet atk-palveluissa, %-osuudet Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 4.11 Tuottavuus ja tulotaso sitä korkeampia, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus BKT per capita, 1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein Toimialan arvonlisäys / henkilö, 1000 euroa NOR FIN FIN Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 4.11 Tuottavuus ja tulotaso sitä korkeampia, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus BKT per capita, 1000 USD, käyvin hinnoin ja ostovoimapariteetein Toimialan arvonlisäys / henkilö, 1000 euroa NOR FIN FIN Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % Korkean osaamistason palveluteht. osuus, % Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 4.12 Globaali työnjako syvenee – kehittyneet maat erikoistuvat entistä enemmän palveluihin Osuus arvonlisäyksestä Tuotantoa edeltävät palvelut 2000-luvun arvoketju Korkeiden kustan- nusten maat Matalan kustannus- tason maat 1970-luvun arvoketju Valmistus / Teollinen massatuotanto Tuotannon jälkeiset Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Palveluiden merkitys erityyppisille yrityksille Kuvio 4.13 Palveluiden merkitys erityyppisille yrityksille ”Whitevector” ”Kone” Teollinen tuotanto ja sisäiset tuki- palvelut Markkina- osana omaa tuotetta kaikille myytävät palvelut ”Rautaruukki” Teollinen tuotanto ja sisäiset tuki- palvelut Asiakasräätälöinti Sisäiset tukipalv. Markkina- palvelut Puhdas palvelu- yritys (Sisäisten palveluiden osuu-deksi oletettu 10 % liikevaihdosta) Monikansallinen koneteollisuusyritys. Merkittävää palvelu-liiketoimintaa (Kone Oyj:ssä 54 % liike-vaihdosta) Kansainvälisillä mark-kinoilla toimiva metal-linjalostaja (Markkina-palveluiden osuudeksi oletettu 10 % liike-vaihdosta) Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 5.1 Suomessa sääntely on OECD-maiden keskitasoa. Sääntelyn taso ja muutos koko taloudessa. Vasen: Korkeampi arvo tarkoittaa runsaampaa sääntelyä. Oikea: Negatiivinen arvo tarkoittaa sääntelyn vähenemistä. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 5.1 Suomessa sääntely on OECD-maiden keskitasoa. Sääntelyn taso ja muutos palvelualoilla Vasen: Korkeampi arvo tarkoittaa runsaampaa sääntelyä. Oikea: Negatiivinen arvo tarkoittaa sääntelyn vähenemistä. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Matalamman sääntelytason maat ovat korkeamman tulotason maita Kuvio 5.2 Matalamman sääntelytason maat ovat korkeamman tulotason maita Tuote- ja palvelumarkkinoiden sääntelyn taso (1998) ja bkt/henkilö (2008) Vähemmän sääntelyä Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 5.3 Palvelualalle tulon esteiden madaltaminen yhteydessä tuottavuuden kasvuun Alalle tulon sääntelyn muutokset yksityisissä palveluissa ja työn tuottavuuden kasvu Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Kuvio 5.4 Erot innovoinnissa pieniä, mutta palveluille teollisuutta vähemmän julkista tukea Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuudet Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Jaottelu puuttuu Omaa t&k:ta Ei omaa t&k:ta Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 5.4 Erot innovoinnissa pieniä, mutta palveluille teollisuutta vähemmän julkista tukea Innovaatiotoimintaan julkista innovaatiotukea saavien yritysten osuudet Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 5.5 Innovaatiotoimintaan julkista tukea saaneiden osuus vaihtelee palvelualoittain Innovaatiotoimintaan julkista rahoitusta saaneiden osuus palvelualoittain (osuus kaikista ao. alan innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä) Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Kuvio 5.5 Innovaatiotoimintaan julkista tukea saaneiden osuus vaihtelee palvelualoittain Innovaatiotoimintaan julkista rahoitusta saaneiden osuus palvelualoittain (osuus kaikista ao. alan innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä) Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Mitä suurempi osuus yrityksistä harjoittaa innovaatiotoimintaa, Kuvio 5.6 Mitä suurempi osuus yrityksistä harjoittaa innovaatiotoimintaa, sitä korkeampi tuottavuus Innovaatiotoiminta ja työn tuottavuus palvelualoilla Jalostusarvo/työntekijä (1000 euroa), 2009 Jalostusarvo/työntekijä (1000 euroa), 2009 Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).